200 likes | 355 Views
Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia ja kunta- ja palvelurakenteet. Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteinen seutustrategiatyöpaja 28.4.2010, Hotelli Tammer Strategiapäällikkö Reija Linnamaa. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötilanne.
E N D
Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia ja kunta- ja palvelurakenteet Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteinen seutustrategiatyöpaja 28.4.2010, Hotelli Tammer Strategiapäällikkö Reija Linnamaa
Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötilanne • Seutuyhteistyö on toimivaa; tiivistynyt yhteistyö on lisännyt kuntien välistä luottamusta • Laaja yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuus on saatu valmiiksi ja on parhaillaan kuntien päätöskäsittelyssä • Palveluyhteistyön haasteena on Paras-puitelain sisältämä ristiriita: yhtäältä väestökriteerivaateet ja toisaalta velvoitteet kuntarajat ylittävien palvelujen käytön lisäämisestä kaupunkiseuduilla • Haasteista huolimatta myös palveluyhteistyö on syventynyt päivähoito- ja koulutuspalveluissa
Seutustrategia-aineisto: kuntarakenteet ja palveluyhteistyö • Hallintorakenteiden yhdistämisestä erilaisia näkemyksiä • Palveluyhteistyössä nähdään suuria mahdollisuuksia mutta näkemykset etenemisestä ja yhteistyön tavoiteltavasta syvyydestä vaihtelevat • Sotepalveluissa seudullisen kehittämisen aikajänne nähdään muita palveluita pidempänä
Miksi myös Tampereen kaupunkiseudulla tarvittaisiin keskustelua kunta- ja palvelurakenteista? Paras-puitelain väestökriteerivaateet Paras-puitelain velvoitteet kaupunkiseudun ja myös työssäkäyntialueen yhteistyön tiivistämisestä Kuntien taloustilanne ja muut toimintaympäristön haasteet (väestökehitys, ikärakenteen muutos, kilpailukyky) Yhteistyörakenteiden monimutkaistuminen tiivistyvän yhteistyön myötä Kaupunkiseudun ja Pirkanmaan strateginen johtaminen vs ajautuminen Muiden suurien kaupunkiseutujen ratkaisut
Tampereen työssäkäyntialue 2007 Työssäkäyntialueen kunnat ja Tampereella työssäkäyvät Tampere 78 852 Ylöjärvi 6 308 Kangasala 6 174 Nokia 5 056 Pirkkala 4 392 Lempäälä 4 383 Akaa 1 336 Valkeakoski 1 076 Hämeenkyrö 901 Orivesi 804 Vesilahti 645 Pälkäne 480 Kylmäkoski 162 Juupajoki 103 Kuhmalahti 82 Muu Pirkanmaa Sastamala 873 Ikaalinen 233 Urjala 153 Ruovesi 116 Mänttä-Vilppula 111 Parkano 96 Virrat 89 Punkalaidun 28 Kihniö 20
Kunta- ja palvelurakennetilanne pääkaupunkiseudulla • Helsingin ja Vantaan kuntajakoselvitys • Metropolialueselvitys (kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat) • Valtion toimesta metropolialueen kansainvälinen vertailu • Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen esittänyt Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sekä mahdollisesti Kirkkonummen ja Sipoon ydistymistä ja Uudenmaan maakunnan muodostumista 5 kunnasta • Itä-Uusimaa yhtyy Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011 alusta
Kunta- ja palvelurakennetilanne Turun kaupunkiseudulla • Vuoden 2009 alusta toteutuneet liitokset • Kaarina (Kaarina, Piikkiö; yli 30 000 as.) • Länsi-Turunmaa (Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo; n. 15 500 as.) • Masku (Masku, Lemu, Askainen; n. 9 400 as.) • Naantali (Naantali, Rymättylä, Merimasku, Velkua; yli 18 000 as.) • Rusko (Rusko, Vahto; n. 5 700 as.) • Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset • Raisio ja Rusko (n. 30 000 as.) • Yhteistoiminta-alueiden osalta tilanne epäselvä • Turku ei ole mukana kuntarakenneselvityksissä tai yhteistoiminta-alueiden osapuolena
Kunta- ja palvelurakennetilanne Oulun kaupunkiseudulla • Vuoden 2009 alusta toteutuneet liitokset • Oulu (Oulu ja Yliikiminki; yli 137 000 as.) • Toteutuvat kuntaliitokset vuoden 2013 alusta • Oulu (Oulu ja Yli-Ii; yli 139 000 as.) • Käynnissä oleva kuntaliitosselvitys • Oulu, Haukipudas (18 400 as.), Kiiminki (12 800 as.), Muhos (8 800 as.), Oulunsalo (9 500 as), Yli-Ii (2 200 as.) • Selvittäjänä Arto Koski: esittää kuuden kunnan lakkauttamista ja uuden Oulun kaupungin perustamista vuoden 2013 alusta • 26.4. kaikki kunnat Muhosta lukuun ottamatta hyväksyivät monikuntaliitoksen (edellytää ns. toisen keskustelukierroksen käymistä) • Uusi Oulu aloittaisi vuonna 2013 ja siitä tulisi viidenneksi suurin kaupunki Suomessa (nyt yli 183 000 as.) • Kempeleen kunta herättänyt keskustelua ns. ”Lakeuden kaupungista”, johon voisivat kuulua Kempeleen lisäksi esim. eteläpuoliset kunnat (Liminka, Lumijoki)
Kunta- ja palvelurakennetilanne Jyväskylän kaupunkiseudulla • Vuoden 2009 alusta toteutuneet liitokset • Jyväskylä (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti; yli 128 000 as.) • Jyväskylän vetämänä saattaa syntyä yhteistoiminta-alue, jossa mukana olisivat Muurame, Uurainen ja Hankasalmi; Jyväskylä haluaisi myös Laukaan mukaan • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on halukas perustamaan seututerveyskeskuksen, joka ottaisi hoidettavakseen myös sosiaalipalvelut; mukana olisivat Multia, Keuruu, Petäjävesi, Luhanka, Joutsa, Toivakka, Konnevesi, Laukaa
Kunta- ja palvelurakennetilanne Lahden kaupunkiseudulla • Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset • Lahti, Artjärvi, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Padasjoki; yht. 188 800 as. • Kuhmoinen ei enää mukana selvityksessä • Lahden kaupungissa on kaavailtu mahdollisuutta, että laajan kuntaliitoksen toteutuessa Lahden kaupunki ottaisi hoidettavakseen myös Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen maakuntaliiton tehtävät • Kuntajakoselvittäjänä Osmo Soininvaara ja sotepalveluiden osalta Markku Lehto • Luonnos yhdistymissopimukseksi valmistuu kesäkuun alkuun mennessä, kunnanvaltuustot päättävät asiasta syksyllä • Julkisesta keskustelusta päätellen on todennäköistä, että Artjärvi, Hartola ja Heinola eivät lähtisi mukaan uuteen kuntaan; Artjärvi ja Orimattila yhdistyvät vuoden 2011 alusta • Päijät-Hämeen Läntinen perusturvapiiri (mukana myös sosiaalipalvelut) muodostuu Padasjoen, Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Hollolan kunnista (n. 41 000 as.) • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä muodostuu Sysmän, Hartolan, Nastolan, Orimattilan ja Artjärven kunnista (yli 50 000 as.)
Kunta- ja palvelurakennetilanne Kuopion kaupunkiseudulla • Vuonna 2011 toteutuvat kuntaliitokset • Kuopio (Kuopio ja Karttula; 95 500 as.) • Siilinjärvi (yli 20 000 as.), Maaninka ja Nilsiä ovat muodostamassa perusterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta; yht. 31 200 as. • Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri järjestäisi perusterveydenhuollon yhdeksälle pienelle kunnalle eri puolilla Pohjois-Savoa • Iisalmen ympärille muodostuu neljän kunnan yhteistoiminta-alue (40 500 as.) • Tuusniemi hoitaisi perusterveydenhuollon Kuopion kanssa • Muutamilla Pohjois-Savon kunnilla yhteistoiminta-alueratkaisut vielä avoimena
Kunta- ja palvelurakennetilanne muilla kaupunkiseuduilla, 1/2 • Porin ja Noormarkun liitos 2010; paljon keskusteluja käynnissä kuntarakenteista, perusterveydenhuollon kuntaryhmittymät osin epäselviä • Joensuun, Enon ja Pyhäselän liitos 2009; Kontiolahti järjestämässä perusterveydenhuollon yhdessä Joensuun kanssa • Joensuun kaupunkiseudulle muodostumassa Liperin, Outokummun, Polvijärven yhteistoiminta-alue (n. 24 500 as.) • Lappeenrannan kaupunkiseudulla Joutseno ja Ylämaa ovat liittyneet osaksi Lappeenranta; Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri hoitaa usean kunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävät • Vaasan kaupunkiseudulla toteutuu 2011 liitos Vöyrin, Maksamaan ja Oravaisten kesken (yht. 6 700 as.); käynnissä selvitys Maalahden ja Korsnäsin kesken sekä Vaasan ja Vähäkyrön kesken; Vaasan kaupunkiseudulla on meneillään 4 erilaista ratkaisua perusterveydenhuollossa
Kunta- ja palvelurakennetilanne muilla kaupunkiseuduilla, 2/2 • Hämeenlinnan kaupunkiseudulla vuoden 2009 alusta toteutui liitos Hämeenlinna, Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken (yli 66 000 as.); vahvimmat kehyskunnat Hattula ja Janakkala jäivät pois liitoksesta ja muodostavat oman perusterveydenhuoltoalueensa • Kouvolan kaupunkiseudulla vuoden 2009 alusta toteutui liitos Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusanakosken ja Valkealan kesken (yli 88 000 as.) • Salon kaupunkiseudulla vuoden 2009 alusta toteutui liitos Salon, Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kesken (n. 54 500 as.) • Seinäjoen kaupunkiseudulla toteutui vuoden 2009 alusta Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron liitos (yht. n. 56 000 as.)
Suurten kaupunkiseutujen tilanne, yhteenvetoa • Keskustelu kuntarakenteista vilkasta • Yhteistoiminta-alueratkaisut epäselviä tai avoinna • Sairaanhoitopiireillä melko paljon roolia perusterveydenhuollossa • Monikuntaliitoksia suuria kaupunkiseutuja seuraavan koko luokan kaupunkiseuduilla (Salo, Kouvola)
Mitä kriteereitä vasten kunta- ja palvelurakenteita tulisi arvioida? • Asukkaiden ja yritysten asioinnin suuntautuminen • Yhdyskuntarakenne • Kaupunkiseudun kilpailukyky ja toimintakyvyn turvaaminen, Pirkanmaan kilpailukyky ja toimintakyvyn turvaaminen • Demokratian ja johtamisen toimivuus • Yhteisöllisyyden ja paikallisidentiteetin turvaaminen • Tuottavuuden parantaminen • Palveluiden laadun turvaaminen • Palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuun selkeys • Kuntapalveluiden erilaisuuden huomioon ottaminen • perus- ja erityispalvelut • sotepalvelut, koulutus (perusopetus, toinen aste), yhdyskuntarakenne, kilpailukyvyn kehittäminen
Kunta- ja palvelurakennevaihtoehtoja • Vahva peruskunta • Kaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen perustuva vahva peruskunta • Aluekuntamalli ja lähikunnat • Sote-aluemalli, sotepalveluiden maakuntamalli, yhteistoiminta-alueet Suuntaus kohti isompaa kuntakokoa tai kohti isompaa väestöpohjaa palveluiden järjestämisessä
Erilaisten vaihtoehtojen lähtökohtia • Erilaisia vaihtoehtoja tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti ja avointa keskustelua käyden • Vaihtoehtoja tulisi tarkastella pitkän aikavälin ratkaisuina • Tampereen kaupunkiseutu ei voi tarkastella kehittämistään vain nykyisen kahdeksan kunnan yhteistyökokoonpanoon ja maantieteelliseen alueen perustuvana • Kaupunkiseutu laajentunut jo viimeisten muutaman vuoden aikana kuntaliitoksin (Sahalahti, Viljakkala, Kuru; vuoden 2011 alusta myös Kuhmalahti osaksi kaupunkiseutua) • Uusia kuntia tulossa mukaan yhteistoiminta-alueiden kautta (Pälkäne, Juupajoki, Hämeenkyrö) tai kuntaliitosten kautta (mahdollisesti Hämeenkyrö, myös muita kuntia?) • Tampereen kaupunkiseutu on jo nyt niin merkittävä osa Pirkanmaan maakuntaa että kaupunkiseudun on maakunnan ydinalueena huomioitava myös koko maakunta ja myös naapurimaakuntien lähikunnat pohtiessaan kunta- ja palvelurakenteita