Käyttämättömät ajanvaraukset Tampereen aikuissosiaalityössä

1. Käyttämättömät ajanvaraukset Tampereen aikuissosiaalityössä Seija Isoaho Seija Isoaho Hatanpään pirtti, Tampere 13.6.2013

2. Esityksen sisältö • Tutkimuksen toteutus • Aikuissosiaalityön asiakas joka ei tule ajalle • Asiakkaiden näkemykset Tampereen sosiaalipalveluista • Tekijät jotka vaikuttavat siihen ettei asiakas asioi aikuissosiaalityöntekijän ajalla • Kehitettävää aikuissosiaalityössä • Loppupohdintaa Seija Isoaho

3. 1. Tutkimuksen toteutus Seija Isoaho

4. Tutkimuksen tarve ja lähtökohta • Tampereen aikuissosiaalityössä jätettiin käyttämättä 21 % sosiaalityöntekijöiden ajanvarauksista aikavälillä 1.9.–31.10.2011 • Tutkimuksen tarve havaittiin SOS-hankkeessa • Ajanvarauksille ruuhkaa, mutta silti osa ajoista jää käyttämättä -> resurssien tuhlausta • Eikö sosiaalityötä koeta tarpeellisena? • Tärkeää selvittää ilmiöön vaikuttavat tekijät, jotta sosiaalityö palvelee asiakkaita -> asiakkaat tulevat ajoille • Asiakkaiden ääni kuuluviin Seija Isoaho

5. Tutkimusasetelma • Tutkimuskysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat aikuissosiaalityöntekijän ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen? • Rakenteelliset tekijät vs. yksilölliset tekijät • Ennakko-oletus: • Ilmiöön vaikuttavat: Suomen sosiaalipalvelujärjestelmä, Tampereen sosiaalipalvelut, aikuissosiaalityö, sosiaalityöntekijä, asiakas ja asiakassuhde. Seija Isoaho

6. Tutkimuksen tavoitteet • Vastaako sosiaalityö asiakkaiden tarpeisiin? • Missä vaiheessa asiakkaat ”tippuvat” sosiaalityön palvelusta? -> syrjäytyminen sosiaalityön palvelusta? • Löytää asiakkaita jotka ovat ”tippuneet” aikuissosiaalityön palvelun piiristä • Asiakkaiden profilointi, onko löydettävissä asiakkaita yhdistäviä tekijöitä? • Mitkä tekijät vaikuttavat siihen etteivät asiakkaat saavu ajoille Seija Isoaho

7. Tutkimusaineisto • Kaksi aineistoa: • Kvantitatiivinen aineisto: 297 asiakasta • Koottu SOS-hankkeessa • Asiakastiedoista etsitty 16 eri tekijää koskien heidän elämäntilannettaan ja asiointiaan sosiaalitoimessa. • Asiakkaiden profilointi? • Kvalitatiivinen aineisto: 59 asiakasta (tavoiteltu n. 200 asiakasta) • Miehiä 36 ja naisia 23 • Puhelinhaastattelut, tehty kesäkuussa 2012 • Ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen vaikuttavat tekijät • Mielipiteet Tampereen sosiaalipalveluista • Tilastoaineiston asiakkaat (n=297) jaoteltu iän, sukupuolen, päihteiden käytön, mielenterveysongelmien, asumismuodon ja toimeentulotuen käsittelypaikan mukaan -> saatiin mahdollisimman kattava otos Seija Isoaho

8. Perustietoja asiakkaista, jotka eivät ole tulleet ajanvaraukselle Seija Isoaho

9. 2. Aikuissosiaalityön asiakas joka ei tule ajalle Seija Isoaho

10. Asiakas joka ei tule ajalle • Asiakkaat on ryhmitelty 18–29-vuotiaisiin, 30–49-vuotiaisiin, 50–59-vuotiaisiin miehiin ja naisiin • Asiakkaita ei verrata siihen asiakaskuntaan, joka asioi sosiaalitoimessa -> vaikea löytää selkeitä syitä siihen, miksi juuri nämä asiakkaat eivät tule ajanvaraukselle. • Asiakaskunta saattaa olla melko samanlainen kuin aikuissosiaalityössä asioivat • Lisää tietoa aikuissosiaalityön asiakkaista • Aineistoa on tarkasteltu kuuden eri teeman kautta: päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, asuminen, tulot, asioiminen sosiaalitoimessa sekä toimeentulotuki Seija Isoaho

11. Päihdeongelmat • Asiakkaan sukupuolella, iällä, työttömyyden kestolla, aikuissosiaalityön asiakkuuden kestolla sekä koulutuksella yhteys päihdeongelmaan. • Alle 30-vuotiaiden nuorten päihdeongelmat eivät vielä niin vakavia kuin esimerkiksi 30–49-vuotiaiden asiakkaiden keskuudessa. • Päihdepalveluja käytti enemmän yli 30-vuotiaat asiakkaat. • 30–49-vuotiaiden asiakkaiden päihdeongelmien lisääntymisessä nähdään olevan yhteys pitkittyneeseen työttömyysjaksoon sekä aikuissosiaalityössä asiointiin. Seija Isoaho

12. Mielenterveysongelmat • Mielenterveysongelmia esiintyy nuoria asiakkaita enemmän 30–49-vuotiailla. • Nuoret asiakkaat saattavat pitää elämäntilannettaan jossain määrin parempana verrattuna vanhempiin asiakkaisiin ja jättää ajanvarauksen käyttämättä sen vuoksi. • Vanhemmilla asiakkailla saattaa vaikuttaa ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen se, etteivät he kokeneet saaneensa tarvitsemaansa apua sosiaalitoimesta. • Mielenterveysongelmista johtuva syrjäytyminen ja kotoa lähtemisen pelko -> asiakkaat eivät kykene tulemaan sosiaalityöntekijän ajanvaraukselle. Seija Isoaho

13. Asuminen • 40–49-vuotiailla esiintyy eniten asunnottomuutta ja elämäntilanne näyttää sitä kautta nuorempia ongelmallisemmalta. • Tulottomista asunnottomista asiakkaista kolmasosa ei hae toimeentulotukea, mikä heijastelee osaltaan ongelmallisesta elämäntilanteesta. • Onko asiakas jo ”luovuttanut”? • Vai eikö asiakkaalle todellisuudessa synny ttt:n vajetta? Seija Isoaho

14. Tulot • Nuorilla alle 25-vuotiailla asiakkailla on ongelmana ammattikoulutuksen puute sekä tulottomuus. • Vanhemmilla ikäluokilla tulottomuus on harvinaisempaa, mutta toisaalta heidän työttömyysjaksonsa ovat nuoria pidempiä. • Tulottomien määrä laski, kun työttömyyden pituus kasvoi. • Tulottomuus on hieman yleisempää miehillä kuin naisilla. Seija Isoaho

15. Asioiminen sosiaalitoimessa • Yli vuoden aikuissosiaalityössä asioineet asiakkaat ovat käyneet ajanvarauksilla suhteessa enemmän kuin uudet asiakkaat -> uuden asiakkuuden alkaessa asiakkaalla on riski jäädä aikuissosiaalityön palvelun ulkopuolelle. • Naisten ja miesten hakeutuminen sosiaalityön palvelujen piiriin on yhtä yleistä, mutta naisten osuus on pienempi aikuissosiaalityön asiakkuuden jatkuessa. • Uusista asiakkaista miehet ja naiset jättävät ajanvarauksen käyttämättä yhtä todennäköisesti • Asiakkuuden jatkuessa miehet jättävät naisia useammin ajanvarauksen käyttämättä. • Miehet jättäytyvät helpommin palvelun ulkopuolelle tai toisaalta palvelu palvelee paremmin naisia. • Naisten kohdalla pitkittyneellä asiakkuudella nähdään olevan vaikutusta siihen, että ajanvaraus jätetään käyttämättä. Seija Isoaho

16. Toimeentulotuki • Toimeentulotuen kirjallisella käsittelyllä ei nähdä olevan suoranaista yhteyttä siihen, että asiakkaat eivät asioisi aikuissosiaalityössä (osa sosiaalityöntekijöistä käsittelee ttt:a). • Enemmistö näistä asiakkaista on aikaisemmin aikuissosiaalityössä asioineita asiakkaita. • Sosiaalityöntekijä käsitteli keskimäärin enemmän alle 30-vuotiaiden miesten sekä 50–59-vuotiaiden naisten toimeentulotukea. • Asiakkaista jotka eivät hakeneet toimeentulotukea, hieman yli puolet oli tulottomia. Sosiaalityöntekijän ajanvaraus on jäänyt käyttämättä, kykenevätkö hakemaan toimeentulotukea kirjallisesti? • Heidän joukossaan on suurin osa (noin 80 %) alle 30-vuotiaita Seija Isoaho

17. Asiakkaiden kategorisointi (Pohjola 2010, 33–38.) • Sosiaalityön asiakkaiden diagnosointi kuvaa asiakkaan tilannetta ja punnitsee hänen auttamisensa mahdollisuuksia • Diagnoosin avulla voidaan muodostaa kategorioita • Asiakkaiden tilanteita tarkastellaan heidän ongelmiensa kautta -> sosiaalityössä tarvittava kokonaisvaltainen työote saattaa jäädä varjoon • Tietty kuva jostakin asiakasryhmästä -> yksilöllisyys saattaa jäädä huomioimatta -> negatiivisuusloukku, jolloin asiakkaan elämässä olevia positiivisia asioita tai resursseja ei huomioida -> sosiaalityön asiakkaat luokitellaan erityiseksi sosiaaliseksi ryhmäksi Seija Isoaho

18. Yhteenveto profiloinnista • Asiakasryhmän profilointi on haastavaa, koska heidän joukossaan esiintyneitä ongelmia esiintyy samalla tavoin koko aikuissosiaalityön asiakkaiden keskuudessa. • Pitkittyneen ongelmallisen elämäntilanteen voidaan todeta vaikuttavan siihen, ettei asiakas asioi sosiaalitoimessa. • Erityisesti 30–49-vuotiaat • Nuorilla, alle 30-vuotiailla, ei havaita olevan yhtä suuria ongelmia. • Ongelmina ovat ammattikoulutuksen puute sekä tulottomuus. • Minkä vuoksi he eivät asioi? Eivätkö koe tilannettaan ongelmallisena? • Asiakaskunnasta suuri osa on nuoria • Elämäntilanteet eivät ole yhtä ongelmallisia kuin vanhemman ikäluokan, mahdollisesti sen vuoksi etteivät ne ehdi muodostua niin problemaattisiksi, koska ongelmiin puututaan aiemmin. • Asiakkaiden kategorisoinnilla heidän elämäntilannettaan hahmotetaan yksittäisten ongelmien kautta, mutta se ei anna todellista kuvaa heidän elämäntilanteistaan kokonaisuutena. • Ihmisen elämä koostuu monesta eri osa-alueesta -> erilaisia kategorioita erilaisista ongelmien ja voimavarojen yhdistelmistä paljon -> niiden käyttäminen mahdotonta. Seija Isoaho

19. 3. Asiakkaiden näkemykset Tampereen sosiaalipalveluista Seija Isoaho

20. Asiakkaiden näkemyksiä Tampereen sosiaalitoimesta • Ruusuja aikuissosiaalityölle • Sosiaalityöntekijältä saatu apu ja tuki • Sosiaalinen kanssakäyminen • Konkreettisten asioiden hoitaminen • Sama työntekijä • Voi jutella vaikeistakin asioista • Asiakkaan kuunteleminen ja arvostaminen • Elämäntilanteen huomioiminen kokonaisuudessaan & räätälöidyt toimintamallit • Toimeentulotuen käsittely Seija Isoaho

21. Asiakkaiden näkemyksiä Tampereen sosiaalitoimesta • Risuja aikuissosiaalityölle • Sosiaalityöntekijöitä vaikea tavoittaa puhelimitse • Ajanvaraukselle pääseminen hankalaa • Toimistoasioinnissa olevat hankaluudet: odotuksen porraskäytävässä, aseman huono sijainti, vain yksi keskitetty aikuissosiaalityön asema • Asiakkaat kaipaavat toimeentulotuen käsittelyä • Joidenkin sosiaalityöntekijöiden asenteessa huomautettavaa Seija Isoaho

22. Asiakkaiden näkemyksiä Tampereen sosiaalitoimesta • Risuja etuuskäsittelyyn • Toimeentulotuen käsittelyn viivästyminen 7 arkipäivästä • Hankala byrokratia • Täydentävän toimeentulotuen myöntäminen koetaan epätasa-arvoisena • Epäselvyyksiä tulojen huomioimisessa ja toimeentulotukihakemuksen liitteissä • Vaihtuvat etuuskäsittelijät koetaan vaikeuttavan asiointia, koska työntekijä ei tunne asiakkaan elämäntilannetta Seija Isoaho

23. Sosiaalipalvelujen saatavuus Tampereella • Aikuissosiaalityön asiakkaista noin kolmanneksen mielestä sosiaalipalvelut ovat helposti saatavilla ja hieman reilun kolmanneksen mielestä ne eivät ole. • Eroavaisuuksia sen suhteen koska ajanvarauksen saaminen on nopeaa ja koska ei. • Sosiaalitoimen koetaan olevan piilossa ja tietoa sosiaalipalveluista on saatavilla rajatusti. Seija Isoaho

24. Tietääkö asiakas ajanvarauksen syyn • Osa asiakkaista varaa ajan itse, osalle työntekijä varaa ajan. • Noin neljäsosa asiakkaista ei tiedä minkä vuoksi aika on heille varattu. • Kaksi kolmasosaa asiakkaista on tietoisia ajanvarauksen syystä. • Hankaluutena ajanvarauksen lähettämisessä toimeentulotukihakemuksen mukana saattaa olla se, ettei asiakas huomaa varattua aikaa päätöksen lopusta. Seija Isoaho

25. Aikuissosiaalityön asiakkaan kokemat tarpeet • Osa asiakkaista kertoo olevansa tyytyväisiä sosiaalityöntekijään, eivätkä koe jääneensä paitsi mistään. • ”Auttaa asiakasta, mutta ei kuulukaan tehdä kaikkia asioita asiakkaan puolesta” • Osa haluaisi konkreettisempaa apua, esim. toimeentulotuen käsittely • Asiakkaat kaipaavat tilannekohtaista arviointia sekä perustoimeentulotuen että täydentävän toimeentulotuen kohdalla Seija Isoaho

26. 4. Tekijät jotka vaikuttavat siihen ettei asiakas asioi aikuissosiaalityöntekijän ajalla Seija Isoaho

27. Asiakas palvelujärjestelmän ulkopuolella • Sosiaalityössä pääpaino niissä asiakkaissa joita kyetään saattamaan takaisin työelämään (Karjalainen & Raivio 2010, 118). Keitä ulkopuolella olevat ovat: • Poistyönnettyjä asiakkaita: sosiaalityöntekijöiden mukaan heitä ei kyetä auttamaan (Niskala 2008, 93–94). • Palveluntarve erityisen suuri, mutta eivät halua muutosta elämäänsä -> vaikeasti autettavat kansalaiset (Niskala 2008, 93–94). • Asiakas jättäytyy palvelun ulkopuolelle: epäonnistunut asiointikokemus, ei luota että sosiaalipalvelut ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia (Muuri & Nurmi-Koikkalainen 2006, 69). • Osa asiakkaista haluaa tulla toimeen omillaan (Virjo 2008, 131–135) • Väliinputoaja-asiakkaat: Heitä siirretään instituutiosta toiseen (Juhila 2006, 226–228.) • Erityisesti ”hankalat”, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, asiakkaat (Männistö 2012, 129.) • Asiakkaat eivät tiedä toimistojen käytäntöjä (Männistö 2012, 128.) Seija Isoaho

28. Tekijät jotka vaikuttavat ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen • Ajan unohtaminen tai väärin muistaminen • Pommiin nukkuminen • Sairastuminen • Äkillinen sairastuminen • Pitkittynyt sairastaminen • Esim. päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut pidempiaikaiset sairaudet • Sosiaalityöntekijä ja hänen toiminta • Sosiaalityöntekijä kohdellut asiakasta aiemmin huonosti • Työntekijän huono asenne, käytös ja työhön ”leipääntyminen”, tapa auttaa asiakasta ja käsitellä asiakkaan ongelmia • Asiakkaan syyllistäminen ja lannistaminen • Asiakkaan kohtelu lapsena tai kehitysvammaisena • Luottamuksen puute asiakassuhteessa • Monet asiakkaat kertovat itsellään olevan hyvä sosiaalityöntekijä, mutta pohtivat sosiaalityöntekijän toiminnan vaikuttavan siihen, ettei asiakas asioi sosiaalitoimessa. Seija Isoaho

29. Tekijät jotka vaikuttavat ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen • Negatiiviset mielikuvat sosiaalitoimesta • Sosiaaliasema koetaan paikkana epämiellyttävänä • Sosiaalitoimessa asiointi tuo asiakkaalle arvottomuuden tunteen • Köyhäinhoidollinen leima -> asiointia ei koeta mukavana, vaikkakin sen koettiin olevan luonnollista • Byrokratia ja toimeentulotuen hakemiseen liittyvät hankaluudet • Sosiaalitoimistossa asioinnissa olevat hankaluudet • Toimiston huono sijainti • Alueellisten asemien puuttuminen • Kulkeminen sosiaalitoimistolle • Liikkuminen toimiston sisällä hankalaa • Työntekijöitä vaikea tavoittaa puhelinaikana Seija Isoaho

30. Tekijät jotka vaikuttavat ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen • Ajanvaraus koetaan tarpeettomana • Ei ole aikaisemmin saanut tarvitsemaansa apua • On jo jutellut samoista asioista sosiaalityöntekijän kanssa • Ei koe sosiaalitoimistossa asioinnin vaikuttavan omaan elämään • Ajanvaraus ei ole enää tarpeen muuttuneen elämäntilanteen vuoksi • Asiakkaat ovat esimerkiksi menneet töihin tai opiskelemaan • Toimeentulotuen tarve on loppunut -> ei koeta myöskään sosiaalityöntekijällä asiointia enää tarpeellisena • Jokin toinen meno samaan aikaan sosiaalityöntekijän ajanvarauksen kanssa Seija Isoaho

31. Tekijät, jotka vaikuttavat ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen Seija Isoaho

32. Unohdus/ muisti päivän väärin/ nukkui pommiin eriteltynä eri osioihin Seija Isoaho

33. Sairastumisen eri muodot Seija Isoaho

34. Tekijät jaettuna eri ikäryhmittäin ja sukupuolittain Seija Isoaho

35. Mitä kvalitatiivinen aineisto kertoo? • Nuorilla alle 30-vuotiailla miehillä ajanvarauksen käyttämättä jättämiseen vaikuttavat eniten ajanvarauksen unohtaminen, sairaus, negatiivinen suhtautuminen sosiaalitoimeen, sosiaalityöntekijä sekä asiointiin liittyvät vaikeudet. • Nuorten naisten kohdalla suurimmat syyt ovat ajanvarauksen unohtaminen, sairaus, sosiaalityöntekijä sekä se ettei ajanvarausta koettu tarpeelliseksi. • 30–49-vuotiailla miehillä korostuu ajan unohtaminen, sairaus, negatiivinen suhtautuminen sosiaalitoimeen sekä sosiaalityöntekijän vaikutus ja saman ikäluokan naisilla ajan unohtaminen ja sairaus. • Vanhimman ikäluokan miesten vastauksissa tulee esiin asioinnissa olevat vaikeudet ja naisten vastauksissa sairaus sekä asiointiin liittyvät vaikeudet. Seija Isoaho

36. Mitä tutkimus kertoo aikuissosiaalityön asiakkaasta? • Asiakkaiden profilointi • Yli 30-vuotiaiden asiakkaiden keskuudessa pitkittynyt ongelmallinen elämäntilanne • Heitä nuoremmilla asiakkailla ongelmat eivät olleet vielä yhtä vakavia • Profilointi ei ole yksinkertaista: • Elämäntilanteet olivat keskenään erilaisia ja koostuivat erilaisista ongelmista • Negatiivisuusloukut • Vaikea löytää yksiselitteisiä syitä • Profilointi kuvaa toisaalta koko aikuissosiaalityön asiakaskuntaa. Seija Isoaho

37. Mitä tutkimus kertoo aikuissosiaalityön asiakkaasta? • Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ettei aikuissosiaalityön asiakas tule sosiaalityöntekijän ajanvaraukselle? • Tekijät on jaoteltu tutkimuksessani esittelemäni näkökulman mukaisesti Suomen sosiaalipalvelujärjestelmästä, Tampereen sosiaalipalveluista, aikuissosiaalityöstä, aikuissosiaalityön asiakkaasta, aikuissosiaalityöntekijästä sekä asiakassuhteesta johtuviin tekijöihin. Seija Isoaho

38. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • SUOMEN SOSIAALIPALVELUJÄRJESTELMÄ • Toimeentulotuen liiallinen byrokratia vaikeuttaa asiointia (liitteet, tulojen ja menojen selvitykset) • Epäselvyydet ja hankaluudet toimeentulotuen hakemisessa ja myöntämisessä, erityisesti harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä • Toimeentulotukilaissa olevat epäkohdat: ei huomioida kaikkia asiakkaalle koituvia menoja Seija Isoaho

39. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • TAMPEREEN SOSIAALIPALVELUT • Yhteydenpito hankalaa: vaikeudet tavoittaa työntekijä puhelimitse, erilaisten yhteydenpitomuotojen puute • Sosiaaliaseman huono sijainti, vaikeudet saapua ajanvaraukselle • Ajanvarauksen saaminen vaikeaa • Sosiaaliasemalla asioiminen hankalaa: ei tarkkaa tietoa aseman sijainnista, lukitut ovet, porraskäytävässä odottaminen • Sosiaalipalvelut ovat piilossa, asiakkaat eivät tiedä palveluista • Toimeentulotukea ei käsitellä sosiaalityöntekijän toimesta • Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen on ongelmallista: etuuskäsittelijä vaihtuu, samoja liitteitä tulee toimittaa useampaan kertaan • Toimeentulotukihakemusten pitkät käsittelyajat • Asiakkaan asioita käsittelee useat eri työntekijät Seija Isoaho

40. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • AIKUISSOSIAALITYÖ • Aikuissosiaalityö ei auttanut kokonaisvaltaisesti ja vastannut asiakkaan tarpeisiin • Negatiivinen mielikuva aikuissosiaalityöstä • Asiointi tuo asiakkaalle arvottomuuden ja häpeän tunteen • Sosiaalityön asiakkuudesta on aikaisemmin jäänyt traumoja • Pelko, että sosiaalityö vaikeuttaa omaa elämäntilannetta (mm. etuuksien heikkeneminen), mikäli asiakas kertoo rehellisesti omasta tilanteestaan • Ei räätälöityjä ratkaisumalleja asiakkaan tilanteesta riippuen • Asiakas ei kokenut ajanvarausta tarpeelliseksi, koska ei ollut saanut aikaisemminkaan apua Seija Isoaho

41. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKAS • Ajanvarauksen unohtaminen • Ajanvaraukselta myöhästyminen • ”Pommiin nukkuminen” • Sairastuminen: äkillinen sairastuminen, mielenterveysongelmat, päihdeongelma • Asiakas oli aloittanut työt tai opiskelut tai elämäntilanne oli muuten parantunut, eikä tarvinnut apua • Muu tapaaminen samaan aikaan, esimerkiksi lääkärinaika • Asiakas ei tiedä ajanvarauksen syytä Seija Isoaho

42. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • AIKUISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ • Sosiaalityöntekijä kohtelee asiakasta törkeästi, inhottavasti ja epäkunnioittavasti • Sosiaalityöntekijä ei ole motivoitunut ja hänellä on huono asenne asiakastilanteessa • Sosiaalityöntekijä problematisoi liikaa asiakkaan tilannetta ja näin lannistaa asiakasta • Sosiaalityöntekijä ei tee lupaamiaan asioita, ei auta konkreettisissa asioissa • Sosiaalityöntekijä ei luota asiakkaaseen vaan epäilee tätä • Sosiaalityöntekijä ei kuuntele asiakasta • Sosiaalityöntekijä valikoi asiakkaita heidän ”pärstäkertoimen” mukaan Seija Isoaho

43. Käyttämättömiin ajanvarauksiin vaikuttavat tekijät • ASIAKASSUHDE • Sosiaalityöntekijän vaihtuminen, asiakas ei koe tarpeellisena uudella työntekijällä asiointia • Asiakas ei halua kertoa elämäntilanteestaan tai ongelmistaan sosiaalityöntekijälle • Asiakas ja sosiaalityöntekijä eivät tule toimeen keskenään Seija Isoaho

44. Rakenteesta vai yksilön toiminnasta johtuva ongelma? • Ajanvarausten käyttämättä jättämiseen vaikuttavat syyt voidaan eritellä rakenteellisiin ja yksilöllisiin syihin sekä ”ei kenenkään” syihin sekä hyviin syihin • Rakenteellinen syy: sosiaalityöntekijä, negatiivinen suhtautuminen sosiaalitoimeen, hankaluudet asioinnissa ja se ettei ajanvarausta ole koettu tarpeellisena • Yksilön syy: ajanvarauksen unohtaminen, ”pommiin nukkuminen”, toisen menon samanaikaisuus ja muut elintapoihin liittyvät tekijät • Ei kenenkään syy: Sairaudet • Hyvä syy: asiakas on päässyt eteenpäin elämässään • Tämä jaottelu ei ole täysin aukoton, koska sekä rakenteellisiin että asiakkaan syihin kohdistetut tekijät saattavat olla heijastusta jostakin toisesta ongelmasta. Seija Isoaho

45. Rakenteesta vai yksilön toiminnasta johtuva ongelma? Seija Isoaho

46. 5. Kehitettävää aikuissosiaalityössä Seija Isoaho

47. Kehitettävää aikuissosiaalityössä • Uudenlaisia , joustavia ja erilaisia toimintatapoja • Helposti tavoitettavaa ja henkilökohtaista apua, myös ilman ajanvarausta • Sosiaalipalvelujen neuvonnan mainostaminen • Asiakaan ja työntekijän välisen yhteydenpidon monipuolistaminen • Sosiaalityöntekijöiden puhelinpäivystys (koko päivän ajan) • Puhelinvastaajapalvelu • Tekstiviestin ja sähköpostin hyödyntäminen • Asiakastapaaminen puhelimen välityksellä • Räätälöityjä palveluja • Sosiaalityön imagon kohottaminen, ei leimaisi asiakasta • Sosiaalipalveluista enemmän tietoa internetissä Seija Isoaho

48. Kehitettävää aikuissosiaalityössä • Internetin kautta tapahtuva yhteydenpito • Asiakas voisi esittää kysymyksiä, joihin sosiaalityöntekijä vastaisi ja myös muut näkisivät vastaukset • Reaaliaikainen sosiaalityöntekijän päivystys • Sosiaalipalveluita näkyväksi, esimerkiksi erilaisten palvelutietokantojen avulla (Tampereen osahanke tehnyt) • Toimeentulotuen laskuri asiakkaille, jotta voisivat itse laskea vajeensa • Sähköinen toimeentulotuen hakeminen (järjestelmä parhaillaan kehitteillä?) • Asiointipisteitä eri kaupunginosiin, tietokonekursseja • Toimeentulotukiasiointiin liittyen työntekijöiden välisen yhteistyön lisääminen • Alueellinen eriarvoisuus, sosiaalityötä omille asuinalueille • Apua erilaisissa muutosvaiheissa, niin asiakkaan omassa elämässä tapahtuneet että palveluorganisaation toiminnassa tapahtuneet muutokset Seija Isoaho

49. 6. Loppupohdintaa Seija Isoaho

50. Loppupohdintaa tutkimustuloksista • Tutkimusasetelman olettama: joku taho on ”syyllinen” käyttämättömien ajanvarausten syntymiseen • Asiakastilanteessa vastakkain ovat sosiaalinen ongelma ja hallintokoneisto • Rakenteista johtuvia syitä 44 % • Asiakkaasta johtuvia syitä 32 % -> Ei vain yhtä ”syyllistä”, monesta tekijästä johtuva ilmiö -> Palvelevatko sosiaalipalvelut nykyisellään asiakasta parhaiten? Voiko sosiaalityö syrjiä asiakkaita? - > Kehittämisideat • Profilointi haastavaa, koska ihmisten elämäntilanteita ei voida pelkistää • Profilointi vaikuttaa asiakkaaseen negatiivisesti • Profilointiosiolla tärkeää tietoa aikuissosiaalityön asiakkaista Seija Isoaho