Tampereen kaupungin strategia päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi

1. Tampereen kaupungin strategia päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 2.2.2010

2. Päihdepalvelut Tampereen kaupungissaPäihdehuollon ohjaus- ja hoitopaikat Asiakas (K)= katkaisuhoitoa antava taho Arvioivat ja hoitoa antavat tahot Tampereen A-klinikka (K) Nuorisoasema A-klinikkatoimi Matala (K) • A-klinikkatoimi • Tampereen • Kuntoutumiskeskus (K) • Katkaisuosasto Päiväperho (K) Kankaanpään A-koti • A-klinikkatoimi • Kuntoutusosasto Mainiemen kuntoutuskeskus Kuntouttava laitoshoito Kaivannon sairaala PPY Päiväperho Lisäksi muutamia laitoksia, joissa on yksittäisiä asiakkaita esim. Kalliolan Nurmijärven klinikka Mikkeli-yhteisö Villa Hockey Palhoniemen huoltokoti Sininauhan päiväkeskustoiminta Avohoito • A-klita • Päiväkeskukset • tupatoiminta Päiväperho Silta-Valmennus psykososiaalinen kuntoutus Tampereen Myllyhoitokeskus Turvaverkko Ankkuri Tva, VTS sosiaalinen isännöinti Tuettu asuminen ja asumispalvelut Tampereen Sininauhakoti ja tukiasunnot Naisten Suojakoti Pelastusarmeijan hoitokoti Palhoniemen huoltokoti Tyrkkölän tukiasunnot Silta-Valmennus Tuettu asuminen Kotikartano A-killan asumispalvelut Tampereen ensisuoja ja kuntoutumiskoti Kris Tuettu asuminen Ykköskoti Vuohenoja Ankkuri A-killan avotyö Jopa Pian Arkki Lähde: Tampereen kaupunki, Kuusipalo S. Tasna ry:n nuorisoasunnot SPR:n Nuorten turvatalo Toivontupa

3. Tampere virtaaSujuvan elämän suuri kaupunkivastuullisesti kehityksen kärjessä • strategiset päämäärät 2020 • Kuntalainen ja hyvinvointi • Painopiste ennaltaehkäisyssä ja asiakaslähtöisyydessä sekä toimintakyvyn,yhteisöllisyyden ja moniarvoisuuden vahvistamisessa

4. Kuntalainen ja hyvinvointi • 1. Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut • 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla • 3. Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä • 4. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt

5. 1. Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut • Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä • Uudet ennaltaehkäisevät toimenpiteet palveluissa • Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja • Terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutustilanne Hyvinvointierot ovat kaventuneet • Köyhyysselvityksen toimenpiteiden toteutustilanne Asukkaiden turvallisuus on parantunut • Paikallisen turvallisuussuunnitelman toteutustilanne

6. 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti jaovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla • Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta • Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa • Laadunhallinnan kehittämisen tilanne • Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet • Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva • Palveluverkkosuunnitelman hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutustilanne • Esteettömyysohjelman toteutustilanne

7. 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti jaovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla • Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa • Palvelusetelien käyttöönoton laajentuminen • Uudet sähköiset palvelut • Yhteisen kehittämisen hyvät käytännöt Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen • Kotouttamisohjelman toteutustilanne • Monikulttuurisuuden huomioon ottavat uudet käytännöt palveluissa • Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta ja toteutustilanne

8. 3.Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuusasua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä • Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty • Palveluasumisen paikkojen määrä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille • Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen Määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu • Pitkäaikaisasunnottomien määrä – valtakunnallinen ohjelma

9. 4. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen jaomaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt • Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla • Uudet vuorovaikutteiset sähköiset osallistumisen muodot • Alvari-toiminnassa mukana olevien palvelualueiden määrä ja toimintaan osallistuneiden tyytyväisyys toimintaan • Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet • Yhteisöjen toiminnan edistämistoimenpiteet • Kaupunginosatoiminnan kattavuus

10. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen strategia 2009-2012 • Ydinprosessin visio ja arvot 2020 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa järjestetään kaupungin asukkaille laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut painottamalla ennaltaehkäisyä, peruspalveluja ja turvallisuutta hyvinvoinnin ja terveyden tekijöinä. Keskeisimmät terveyden ja toimintakyvyn edistämisen arvot ovat yhdenvertaisuus, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja osallisuus.

11. Strateginen päämäärä: Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut • valtuustokauden tavoite: Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Esim. Terveystarkastukset kohdistuvat myös työelämän ulkopuolella oleviin Mittarit: -Terveystarkastusten peittävyys ikäluokassa (%) · Terveystarkastusten pitkäaikaistyöttömät asiakkaat

12. Strateginen päämäärä: Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisestikuntalaisten saatavilla • valtuustokauden tavoite • esim. Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta • Päihde- ja mielenterveyspalveluita yhdistetään soveltuvin osin

13. Strateginen päämäärä: Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessaympäristössä • valtuustokauden tavoite: Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty • Asumispalvelupaikkojen määrä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille lisääntyy 80 paikalla

14. Strateginen päämäärä: Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinenja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt • valtuustokauden tavoite: • Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet · Yhteisöjä ja yhdistyksiä tuetaan vuosittaisilla toiminta-avustuksilla · Kaupungin ja yhteisöjen yhteistyön toimintaperiaatteet on laadittu

15. Strateginen päämäärä: Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta • Kaupungin toimintamalli on asiakaslähtöinen • Palvelut koostuvat asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista ja tilaukset perustuvat tuotteistettuihin palveluihin

16. Yhdessä vai erikseen? • Ammattitaidolla Silta tulevaan – Silta parempaan. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma 2002 – 2012 • Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2009 - 2012 • THL:n Tampereen mielenterveyspalvelujen auditointi vuonna 2009 • Mieli 2009:Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma • yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

17. Mielenterveyspalvelujen auditoinnin suositukset • Suositukset kohdennetaan rakenteisiin, eri palveluihin ja toimintoihin sekä käytäntöihin että ehkäisevään työhön. • 1. Tampereen kaupungin mielenterveyspalvelujen strategiaryhmän perustamista, jossa olisi edustettuna Tampereen kaupungin eri toimialat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja yliopistollinen sairaala sekä palveluiden tuottajat ja mielenterveysjärjestöt –pormestari nimennyt strategiatyöryhmän

18. Strategiaryhmän kokoonpano • Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari, Erkki Lehtomäki, tilaajapäällikkö, Maritta Närhi, suunnittelupäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, Heikki Lätti, avopalvelujen johtaja, Eila Heikkinen, ylilääkäri, avomielenterveyspalvelut, Timo Palo-Oja, apulaisylälääkäri, Vesa-Matti Kangas, controller, Klaus Lehtinen, PSHP, vastuualuejohtaja, psykiatria, Päivi Kiviniemi, PSHP, apulaisylilääkäri, aikuispsykiatria, Erkki Tukeva, aluejohtaja, Tampereen A-klinikkatoimi, Oili Huhtala, toiminnanjohtaja, Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Virpi Jäntti, koordinaattori, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Lisäksi kuullaan muita asiantuntijoita ja mm. kokemusasiantuntijoita.

19. Suositukset • 2. Terveysasemien ja Ensiapu Acutan mielenterveystyön vahvistamista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla • 3. Konsultointimahdollisuuden järjestäminen, peruspalveluiden mielenterveyspalveluista vastaavan nimeäminen sekä aluepsykiatrian poliklinikoiden sijoittaminen terveysasemien yhteyteen • 4. Kriisipsykiatrian poliklinikan ja Pitkäniemen sairaalassa toimivan Rapi-työryhmän toimintojen yhdistämistä yhdeksi yksiköksi

20. Suositukset • 5. Epävakaasta persoonallisuushäiriöistä kärsivien potilaiden vaativan hoidon siirtäminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi • 6. Vanhuspsykiatrian perus- ja erikoissairaanhoidon avopalveluja vahvistamista • 7. A-klinikkatoimen avopalvelujen järjestämistä osana kunnallista palvelutuotantoa ja niiden yhdistämistä aluepsykiatrian poliklinikkojen yhteyteen, samalla vahvistaen terveysasemia päihdehoitajilla • 8. Ehkäisevän ja edistävän työn vahvistamista nimeämällä koko kaupunkia varten päätoiminen ehkäisevän työn koordinaattori ja hänen tuekseen ohjausryhmä • 9. Selvittelyn aloittamista Pitkäniemen sairaalan toimintojen siirtämiseksi keskussairaalan yhteyteen

21. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta Maritta Närhi, suunnittelupäällikkö, Marko Ajanki, johtava erityisdiakonian viranhaltija,Tampereen ev.lut. Seurakuntayhtymä,Kari Esko,ympäristöinsinööri, Tampereen kaupunki,Antti Heinonen, nuorisotyön koordinaattori,Nuorisopalvelut, Reijo Kulmala, osastolääkäri, Tampereen A-klinikka, Kaija Lietzén,yleislääketieteen erikoislääkäri, Tammelakeskuksen lääkäriasema, Riitta Mäkelä, ravintoloitsija, Pirkanmaan hotelli- ja ravintolayrittäjät ry, Katri Mäkinen, isännöitsijä, Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Erkki Tukeva, aluejohtaja, Tampereen A-klinikka, Hannu Pekkarinen, erikoislääkäri, Mielenterveyspalvelut, Ismo Rajala, komisario, Pirkanmaan poliisilaitos, Kaija Seppä, professori, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto, Mirja Sirén, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, Marjo Tiisanoja, koulukuraattori, Perusopetus/erityispalvelut,Vesa Vaittinen, toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry, Petri Mattila, vs. toimistoesimies, Ehkäisevän päihdetyön toimisto

22. PÄIHDEPOLIITTISEN SUUNNITELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSILLE 2009–2012 • Kaupunkistrategiassa asetettu ensimmäinen päämäärä vuodelle 2020 on, että kuntalaisten hyvinvointi on parantunut • palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä. • palveluihin tarvitaan uusia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimenpiteitä. • Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja, ja hyvinvointierot kaventuvat.

23. Toimenpide-ehdotuksia • yhteensä 32 toimenpide-ehdotusta • Lapset ja nuoret, esim. • Lasten ja nuorten kanssa toimiville työntekijöille järjestetään säännöllistä koulutusta varhaisen puuttumisen toimintamalleista. (Raitsu – Nuorisopalvelut) • Poliisi toimittaa viikonloppuisin päihtyneet nuoret nykyistä matalammalla kynnyksellä Paussin yhteydessä olevalle nuorten selviämisasemalle ja muunakin aikana Paussiin. (Poliisi) • Kaupungin nuorisopalveluiden, seurakunnan nuorisotyön ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen välistä yhteistyötä kehitetään suuntaan, jossa päihteettömyys ja savuttomuus toteutuu kaikessa toiminnassa. Nuorisopalveluiden tehtävänä tulee olla yhteistyön koordinoiminen ja yhteistoiminnan mahdollistaminen.

24. Toimenpide-ehdotukset • Perheet ja aikuiset Terveydenhuolto sitoutuu käyttämään johdonmukaisesti mini-interventiota potilasvastaanotoilla ja terveystarkastuksissa (alkoholin käytön kysyminen ja varhainen neuvonta). (Avopalvelut) Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa tulee olla tarpeeksi osaamista puuttua ikäihmisten alkoholin suurkulutukseen varhaisvaiheessa. Ikääntyvien ja heidän kanssaan työskentelevien on tunnettava alkoholin suurkulutuksen riskirajat. (Hyvinvointipalvelut)

25. Toimenpide-ehdotukset • Kaupunkistrategian toinen päämäärä on, että asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla. Kuntalaisten saaman palvelun tulee täten olla sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta. esim. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan lisäämällä peruspalveluiden osaamistasoa terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä yhdistämällä päihde- ja mielenterveyspalveluita. • Painopiste siirtyy avokuntoutukseen ja kevyempiin päihdehuollon rakenteisiin.

26. Toimenpide-ehdotukset • Kolmas strateginen päämäärä on, että yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä   - Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimenpiteet toteutetaan. - Kotihoidon päihde- ja mielenterveysavainosaajien verkostoa ja toimintaa vahvistetaan.

27. Kiitos mielenkiinnosta!