MINUN, SINUN VAI MEIDÄN? – KOLLEKTIIVISEN TIEDONRAKENTAMISEN ONGELMISTA ASIANTUNTIJATYÖSSÄ

1. MINUN, SINUN VAI MEIDÄN? – KOLLEKTIIVISEN TIEDONRAKENTAMISEN ONGELMISTAASIANTUNTIJATYÖSSÄ JAANA PARVIAINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Viestintätieteiden yliopistoverkoston kevätseminaari 22.5.2007 Jaana Parviainen

2. Esitelmän tavoite pohtia kollektiivisen tiedonrakentamisen luonnetta yksilöasiantuntijoiden näkökulmasta • Mitä on kollektiivinen tiedonrakennus on, miksi se on tärkeää ja miten se poikkeaa yksilöperusteisesta? • Miksi yhteinen tiedonrakennus on vaikeaa ja miksi se usein epäonnistuu? • Millaista on onnistunut yhteinen tiedonrakennus? Jaana Parviainen

3. Tarve kollektiiviseen tietoon - Asiantuntijuusalueet ovat eristäytymässä käsitteellisesti ja terminologisesti yhä kauemmaksi toisistaan. - Monet nyky-yhteiskunnan ongelmista liian monimutkaisia, että ne voisi ratkaista yhdellä asiantuntijuusalueella. >>>Yksilöperusteinen tiedonrakennus ja oppiminen ei enää riitä Jaana Parviainen

4. Yksilöllinen tietämys Tiedon subjektina toimii autenttinen yksilö, joka rakentaa itsenäisesti tai jonkun toisen avustuksella (ohjaaja, opettaja) omaa tietotaitoa ammentaen yleisistä tietovarannoista. Tieto voi olla luonteeltaan eksplisiittistä tai käytännöllistä/kehollista. Jaana Parviainen

5. TIETÄMYKSEN HALLINTA Knowledge Management Jaana Parviainen

6. Tietämyksen hallinta (KM) Organisaation menestys riippuu siitä, miten hyvin työntekijöiden välinen yhteistoiminta ja tietämyksen jakaminen toimii. Johdon ja hallinnon tavoite on edistää ja tehostaa informaation ja tietämyksen jakamista. Tiedon subjektina organisaatiot tai yritykset, joiden toimintaa edistääkseen asiantuntijat jakavat, välittävät ja muodostavat tietoa. Yksilöt passiivisia ”tietämyksen jakajia” tai ”aktoreita”, organisaatio ”elävä”, ”älykäs”, ”oppiva” toimija. Jaana Parviainen

7. KM teoriaa lyhyesti Hiljainen tieto (Polanyi 1958, 1966) >> Yrityksen tietämyksen hallinta (mm. Sveiby & Risling 1986; Nonaka & Takeuchi 1995; Davenport & Prusak 1998), käytäntöyhteisöt (Wenger 1998), älykäs organisaatio (Tuomi 1999) organisaatiotieto (mm. Choo 1998/2005), kritiikkiä (mm. Hislop 2004) Jaana Parviainen

8. KTR ja tiedon intressi Monet yritys- ja organisaatioperusteisista tiedonrakennusmalleista ovat olleet varsin idealistisia ja optimistisia. Niistä puuttuu keskustelu tiedon intressistä (Habermas) ja tieto/valta punoksesta (Foucault). Jaana Parviainen

9. Yhteistyön vaikeus Huolimatta KM:sta, tiimityön kehittämisestä, sosiaalisen pääoman merkityksen korostumisesta ja investoinneista informaatioteknologiaan asiantuntijoiden kollektiivinen tiedonrakennus on edelleen hyvin vaikeaa. Muutosvastarintaa ja yhteistyökyvyttömyyttä vai…? Sosiaalisia, poliittisia, emotionaalisia ja rakenteellisia tiedonmuodostuksen ongelmia ei voi ratkaista vain KM strategian, hallinnon tai informaatioteknologian avulla. Jaana Parviainen

10. KOLLEKTIIVINEN TIETO Jaana Parviainen

11. Hiljainen kollektiivinen tietovaranto Hiljainen kollektiivinen tietovaranto tarkoittaa kaikkea yhteistä sukupolvelta toiselle siirtyvää kulttuurista perintöä kuten kieli, tavat, teknologiat jne. Tämä tietovaranto tukee, ohjaa ja suuntaa sekä yksilöllistä että kollektiivista tiedonrakentamista. Jaana Parviainen

12. Eksplisiittinen kollektiivinen tietovaranto Eksplisiittinenkollektiivinen tietovaranto tarkoittaa yhteistä käsitteellistä tietoa kuten tieteellisiä tutkimustuloksia. Tämä tietovarantoa tukee, ohjaa ja suuntaa sekä yksilöllistä että kollektiivista tiedonrakentamista. Jaana Parviainen

13. Tiedonluomisen malli Hiljainen kollektiivinen tietovaranto (kieli, teknologia, tavat, jne.) Eksplisiittinen tietovaranto (tieteelliset tekstit, jne.) Yksilöllinen tiedon rakentaminen Kollektiivinen tiedonrakentaminen (kaksi tai useampi) Jaana Parviainen

14. KTR:n tiedon luonne • Käsitteellisen tiedon rakennus esimerkiksi tutkijaryhmät • “Kollektiivinen käsityö” käytännöllisen tiedon rakentaminen(esim. tuotekehittely tai taideteokset kuten elokuvat, näytelmät, jne.) Jaana Parviainen

15. Kollektiivinen tiedon rakentaminen (KTR) Asiantuntijat keskenään tai yhdessä maallikoiden, asiakkaiden, potilaiden, ym. kanssa pyrkivät selvittämään joko käsitteellisesti (esim. keskustelu) tai käytännöllisesti (esim. tuotekehittely) tiettyä asiaa, ongelmaa tai ilmiötä. Yhdessä tuotettu tieto on enemmän kuin mihin asiantuntijat yksilöinä pystyisivät.Ryhmä on tietämisen subjekti. Jaana Parviainen

16. KTR:n taustaa • Ryhmäkäyttäytymisen tutkimus (Kurt Lewin 1890-1947) • Communities of practice (Lave & Wenger, 1991) >> “Community-based knowledge building” (Wenger et al. 2002) >> Keskustelu Linux-ohjelmiston kehitystyöstä • Kognitiotiede (mm. Hutchins 1995); Suomessa Kai Hakkarainen ja hänen tutkimusryhmänsä Jaana Parviainen

17. KOLLEKTIIVISEN TIEDONRAKENTAMISEN EHTOJA JA ESTEITÄ Jaana Parviainen

18. Asiantuntijoiden tiedon intressejä • Oman osaamisen ja uran rakentaminen • Organisaatiotiedon edistäminen • Asiantuntijuutta yhteisenä, yksittäisistä organisaatioista tai muista poliittisista intresseistä riippumattomana yhteisenä omaisuutena >>Yksilöt aktiivisia, organisaatiot ”rakenteita”. Yksilöt toimivat kollektiiveina, ryhminä tai verkostoina yritysten ja organisaatioiden sisällä, välillä ja niiden ohitse. Jaana Parviainen

19. Asymmetrinen kognitiivinen hierarkia Kieli ja terminologiat Valtasuhteet ja hierarkia Luottamus tai luottamuksen puute Kilpailu ja kilpailuttaminen Organisaatiokulttuuri Emootiot kuten pelko tai kateus Kiire ja aikapolitiikka Sukupuoli, ikä tai etninen tausta Fyysinen, mentaalinen, sosiaalinen tai virtuaalinen tila Organisaation tietovuotoa estävä säätely (vrt. Nokia) KTR:n aloittamisen esteitä Jaana Parviainen

20. Ongelmia • Kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti vaativampaa kuin yksin työskentely • Liian heterogeeniset tai homogeeniset ryhmät • “Inergia”: ryhmä tietää vähemmän kuin sen yksilöt(2+2=3) • “Älylliset turnajaiset”: jokaisen tieto pääse esille, mutta osaamiset eivät yhdisty (2+2=4) (Argumentoiva puhe) • Jos yksilöt saavuttavat saman tuloksen helpommin ja tehokkaammin yksin, kollektiivinen työ on turhaa. • Kollektiivinen paranoia: liian paljon luottamusta, liian vähän itse-reflektiota Jaana Parviainen

21. ONNISTUNUT YHTEINEN TIEDONMUODOSTUS Jaana Parviainen

22. KTR:n onnistumisen tunnuspiirteistä • Toimijoilla on yhteinen tavoite ja päämäärä • Ongelmalähtöisyys • Heterogeeniset ryhmät: yksilöt ovat erilaisia taustoiltaan, tietämykseltään ja osaamiseltaan • “Kollektiivinen synenergia (2+2=5) asiantuntijat ovat yhdessä enemmän kuin yksilöinä • Yksilöiden kyvyt tulevat esiin ryhmässä paremmin kuin yksinään Jaana Parviainen

23. Tietoa rakentava keskustelu • Emergentti prosessi: Käsitykset, joihin päädytään, eivät ole läsnä vielä keskustelun alussa • Uudistava keskustelu: kyseenalaistaa ja hylkää vanhoja käsityksiä ja keksii ja kehittelee uusia ideoita • Uusintava keskustelu: palaa aikaisempaan, etsii perusteita, taustoja ja todisteita oletuksille ja käsityksille • Uudistava ja uusintava keskustelu vuorottelevat Jaana Parviainen

24. Kollektiivinen ”käsityö” • Emergentti prosessi • Uudistavuus: kyseenalaistaa ja hylkää vanhoja käytäntöjä ja kehittelee uusia ideoita • Uusintavuus: testaa ideoiden toimivuutta • Uudistaminen ja uusintaminen vuorottelevat • Tuotteet eivät ole tietoa vaan prosessin kautta syntyvä tietämys Jaana Parviainen

25. KOLLEKTIIVINEN ASIANTUNTIJUUS Jaana Parviainen

26. Kollektiivinen asiantuntijuus Virallista tai epävirallista yksilöiden tiedonrakennusta, joka tapahtuu organisaatioiden sisällä, niiden välissä tai ohitse, minkä seurauksena yksilöt voivat a) kehittää moniammatillista yhteistä kompetenssia koskien tiettyä asiantuntijuus aluetta b) jakaa vastuuta koskien erityisesti vaativia tehtäviä ja päätöksiä Yksilöiden ei tarvitse osata tai tietää kaikkea; osallisuus kollektiivisesta asiantuntijuudesta avaa pääsyn sekä a) yhteisesti rakennettuun tietovarantoon että b) toisten osaamiseen ja tietoon. Jaana Parviainen

27. Collective knowledge building Z’s knowledge building Supplement knowledge Access to X’s & Y’s knowing Y’s knowledge building Access to X’s & Z’s knowing Supplement knowledge Collective knowledge pool Access to Z’s & Y’s knowing X’s knowledge building Supplement knowledge Jaana Parviainen

28. Kollektiivisen asiantuntijuuden vaarat • Meritokratian (asiantuntijavallan) lisääntyminen • Hyväveli/sisko-verkostot: asiantuntijat tukevat ja auttavat toisiaan saadakseen itselleen hyötyä ja etuja • Amoralistinen famialismi: tiiviit asiantuntijaklikit herättävät epäluottamusta muissa toimijoissa Jaana Parviainen

29. KIITOS Yhteydenotot: jaana.parviainen@uta.fi Jaana Parviainen