1 / 21

Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa

Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa. YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 4. Tämän luennon rakenne. Lintukoto Kaarnavene Menestys Työ Lompakko Minä Me He Ympäristö. Kuvat: YLE, Elävä arkisto. Lintukoto.

gagan
Download Presentation

Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 4

  2. Tämän luennon rakenne • Lintukoto • Kaarnavene • Menestys • Työ • Lompakko • Minä • Me • He • Ympäristö Kuvat: YLE, Elävä arkisto

  3. Lintukoto • Etäällä keskuksista • Suojassa konflikteilta ? • Kansallisvaltio ja kansalaiset • Tasa-arvo tavoitettuna ? • Hyvinvointivaltio ja perässä hiihto • Toimeentulo turvattuna? • Lähellä luontoa • Uhkana perifeerisyys ? Kuva:SiniHoo/MTV3 ”ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme suomalaisia”. J.V.Snellman

  4. Kaarnavene • Pieni avotalous • Korkea maastamuutto, vähäinen maahanmuutto • Niukalti taloudellista pääomaa • Talouden avainsektoreiden nopea globalisoituminen • Poliittinen sopeutuja, “suomettuja” ? • Naapuririippuvuus • EUn mallioppilas Kuva:Turun maakuntamuseo

  5. Menestys • Juoksu maailman kartalle • Talvisodan ihme • Vaativa sopeutuminen rauhanaikaan • Palkkatyön yhteiskunnan kasvu • Hyvinvointivaltion rakentaminen • Toinen teollistumiskausi • Insinööritaito ja informaatiobuumi • Muotoilu ja musiikki Tapio Wirkkala Vaasi 1955

  6. Menestys ja maailma • Kilpailutalouden laajeneminen • Yritysten monet “kodit” maailmalla • Omistuksien uudet globalisoituneet rakenteet • Uudet infrastruktuuri- ja raaka-aineriippuvuudet (esim. energia) • Omavaraisuuden mahdollisuudet ja mahdottomuudet

  7. Työ - työmarkkinat • Myöhäinen teollistuminen ja nopea palveluiden kasvu • Naisten vahva rooli palkkatyössä • Yrittäjyyden armottomuus ja ahdistus • Työsuhteiden “epätyypillistyminen” • Työttömyys ja työvoimapula • Maahanmuuttajat työvoimana • Osaamisen pakko ja koulutuksen inflaatio • Työvoiman liikkuvuus

  8. Työ - työpaikka • Työn merkityksellisyyden muutokset • Työn ja perheen yhteensovittaminen • Viihtyvyys työssä, työyhteisön ongelma • Työpaikkademokratiasta johtamisen ongelmiin • Konfliktit ja konsultointi • Aikapula

  9. Työelämän kenttä • Globalisoitunut talous johtaa jyrkkiin rakennesopeutuksiin – epävarmuus kasvanut yksilötasolla • Tuottavuusvaatimukset kasvaneet kaikkialla • Työvoiman resurssointi, profilointi ja markkinointi selviytymisstrategiana • Paikan vakinaistaminen vaikeutunut. • Työurat: urat vs. pätkätyöt • Tiedot ja taidot remonttiin

  10. Lompakko • Elintason nousu • Muuttoliike ja investointi arjen näyttämöihin • Kodin omistus -yhteiskunnan synty • Kulutusyhteiskunnan voima, uudet piirteet ja ongelmat • Omat ja yhteiset lompakot perheissä • Onko kulutuksen kasvulla rajoja ?

  11. Tyhjä lompakko • Minimin dilemma: kuka on köyhä Suomessa? • Kuka elättää köyhän ? • Kuilussa ja köyhyyden rajamailla • Pitkäaikaistyöttömät • Varattomat pitkäaikaissairaat • Opiskelijat ja köyhyysloukussa olevat nuoret, myös nuoret perheet • Eläkeminimiin jääneet ikäihmiset. • Hyvinvointi: kaksi kolmasosa –yhteiskunta ?

  12. Minä • Oman onneni seppä • Perspektiivinä vahvojen subjektien yhteiskunta • Projektina elämän merkityksellistäminen • Sosiaalisten kenttien pakot ja valinnaisuudet identiteettitekoina • Sattumien summaaminen • Samaistumisen ja erottautumisen dilemma • Mahdollistavat ja estävät rakenteet • Kokemuksen kerääminen (kaarnaveneellä purjehtiminen)

  13. Me • Ketkä kuuluvat joukkoon? • Inkluusion ja ekskluusion dynamiikka (perheet, työyhteisöt, harrastuspiirit, satunnaiset kohtaamiset) • Irtautumisen ja paluun problematiikka (esim. muutto ja paluumuutto; vieraat kentät, diaspora) • Miehen ja naisen muuttuvat roolit (esim. perheen elättäjyys, aktiiviset isät, uraäidit, rajojen koettelu seksuaalisessa tapakulttuurissa).

  14. Mediatisoitu Me • Kollektiivisten identiteettien etsintä • Kollektiiviset huimauspyörät (esim.idolit ja yleisöt) • Virtuaalinen toisaalla oleminen • Kasvokkaisen kohtaamisen vaativuus ja vaikeus • Merkityksellisen elämän metsästys ja riittämättömän elämän/minän ongelma.

  15. Minä ja me • Kohti vahvan yksilön ja heikon perheen yhteiskuntaa • Perheen riittämättömyys yhteisönä • Sukupolvien välinen kuilu merkityksellistämisessä • Onnellisuusmuurin dilemma

  16. He • Keitä he ovat ? • Maahanmuuttajia, vähemmistöjä • Voidaanko hyväksyä naapuriksi ? • Voidaanko hyväksyä työtoveriksi ? • Voidaanko hyväksyä perheenjäseneksi ? • Voivatko he muodostaa omia yhteisöjään, omaisuuksia ja elinkeinoja Suomessa? • Valtaväestön vähittäinen sopeutuminen on alkanut (Esim. uudet kansalaiset ja näiden uusi sukupolvi, kansainväliset adoptiot).

  17. Ympäristö • Suomi on laaja, harvaanasuttu maa • Sisäisen muuttoliikkeen yksisuuntaisuus • Helsingin Kalliosta on pitkä matka Valtimon Sivakkavaaraan Kyläpäällikkö Juhani Komulainen Sivakkavaara Kallio,Pengerkatu

  18. Kaupunkilaisia ja metsäsuomalaisia • Taloudellisesti Suomi on elänyt metsästä eikä perintö ole vieläkään loppuun kulutettu • Mitä Suomi tekee metsälle? (ristiriitaiset vaatimukset puupelloista ja virkistysalueista; lisäksi ilmastonäkökohta) • Lyhyen tähtäyksen lintukoto (runsaat vesivarat, väljästi elintilaa, puhdas kaupunki-ilma) • Tosin laskennallinen jalanjälki erittäin raskas globaalissa vertailussa • Kompaktiasuminen kaupungissa hyväksytään vain hitaasti.

  19. Globaalin vastuun politiikka • Suomi tuskin voi seurata vierestä ponnisteluja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi • Ekotehokuuden pistemäiset edut teollisuudessa on jo paljolti käytetty • Rakenneratkaisut tarpeen (esim. kaupunkirakenteen tiivistäminen, raideliikenteen lisääminen) • Ratkaisuna myös monimuotoinen energian tuontanto (esim biokaasun hyödyntäminen) • Ympäristöpakolaisuus voi edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa. • Alueellinen ruokaturvan varmistaminen tärkeätä, kuten yleensäkin perusturvan varmistaminen.

  20. Rohkeasti kaarnalaivaan • Tulevaisuuden näkymien epävarmuus globaalisssa riskiyhteiskunnassa • Valtioita ja elinkeinoja heiluttelevat rahoituskriisit • Tuotannon mahdollisella supistumisella todennäköisesti suotuisia ympäristövaikutuksia • Rahoitusjärjestelmän kriisi ei merkitse maailmanloppua.

  21. Tuulisilla vai tyvenillä aalloilla? • Elämäntapojen sopeuttaminen on haasteellista ja riippuu paljon yksilöistä • Poliittinen epävakaus mahdollista sekä talouden järjestelmäkriisien että ympäristökriisien seurauksena. • Lintukodosta perittyä malttia, solidaarisuutta ja huolenpitoa tulisi vaalia uusissa oloissa

More Related