Kasvintuhoojien tarkkailu torjuntapäätösten perustana gerberalla

1. Kasvintuhoojien tarkkailu torjuntapäätösten perustana gerberalla Vanessa Carne-Cavagnaro Michael P. Parrella Tuorla 15.4.2005: Integroitu torjunta koristekasvi- tuotannossa: Temppu ja miten se tehdään (suom. Irene Vänninen MTT Kasvinsuojelu)

2. Gerbera yksi tärkeimmistä leikkokukista USA:ssa, tuotantoala kasvussa Nyt käsiteltävän projektin painopiste leikkogerberassa - tulokset paljolti sovellettavissa myös ruukkugerberaan USA:ssa Kalifornia tuottaa eniten gerberaa: yli 60 milj. kukkaa/v, sadon kokonaisarvo yli $30 milj. /v Gerbera leikkokukkana

3. Kukkatuotantoon liittyviä yleisiä ongelmia Kaliforniassa Puutarhat sijaitsevat tiheästi asutetuilla alueilla (kaupunkialueet, ympäristöllisesti herkät alueet) Torjunta-aineiden käyttöön liittyvät työntekijöiden varoaikarajat pitenemässä työvoimavaltainen tuotantomuoto; vähittäismyyntiä harjoittavat puutarhat suoraan tekemisissä ihmisten kanssa ‘Nollatoleranssi kasvihuoneiden torjunta-ainevalumille Kaliforniassa

4. Gerbera leikkokukkana Gerberan ominaislaatu: vain kukat kerätään myyntiin • viljelijät sietävät lehtiin tulevia tuhoojavioituksia paremmin kuin muilla kukilla

5. Kustannustehokkaat kasvinsuojelu-menetelmät, joiden avulla mahdollista vähentää torjunta-aineiden käyttöä Korkealaatuisten kukkien tuotanto, joka täyttää samalla kasvihuonetuotantoon kohdistuvat säätelyvaatimukset Viljelijän erityistoiveet

6. GERBERAN KASVINSUOJELU-RINKI (GKSR) Mitä tarkoittaa? Tavoitteet

7. GKSR kasvinsuojelun edistämiseksi Viljelijöiden tarpeet? • Kuinka tuhoojia tarkkaillaan? • Kuinka tuhoojat tunnistetaan? • Millaisia torjuntakynnysrvoja on olemassa? • Torjunta-aineiden oltava yhteensopivia torjuntaeliöiden kanssa • Monet käyttävät biotorjuntaa, mutta epätietoisuutta levitysmääristä • Monet eivät käytä koko saatavissa olevaa ja relevanttia torjuntaeliövalikoimaa

8. GKSR:n toiminnassa mukana: Kalifornian yliopisto (Univ. of California (UC) UC:n neuvontaosuuskunta Piirikuntaneuvojat Kalifornia leikkokukkakomissio Alan teollisuus Torjuntaeliöfirmat: Koppert, Syngenta

9. GKSR:n tavoitteet Integroidun ja biologisen kasvinsuojelun kehittäminen Kalifornian gerberatuotannon tarpeisiin Painopisteet: kasvintuhoojien tarkkailumenetelmät gerberalla, taloudellisen tuhon kynnysarvot, viljelysmenetelmien kehittäminen, biologinen torjunta ja sen yhdistäminen pieniriskisten torjunta-aineiden kanssa

10. Avaintuhoojien torjunta: kalifornianripsiäinen, ansari- ja irisjauhiainen, vihannespunkki, lehtimiinaajat, härmä Myös vähempimerkityk-siset tuhoojat huomioidaan: kaunokilpikkä, etelänjauhiai-nen, begonia- ja syklaami-punkit Tavoitteet

11. Biotorjunnalla on hyvät mahdollisuudet toimia gerberalla ja menetelmiä on kehitetty erityisesti lehtimiinajien, jauhiaisten ja ripsiäisten torjuntaan. GKSR jatkaa tätä työtä neljällä tavalla: 1. Torjuntaeliölevitysten ajoituksen parantaminen perustuen tehokkaaseen kasvintarkkailuun ja torjuntakynnysten tuntemukseen. 2. Pieniriskisten, torjuntaeliöitä säästävien kemikaalien käyttö yhdessä biotorjunnan kanssa Tavoitteet

12. 3. Lisäämällä kasvinsuojelumenetelmiin Kalifornian yliopistossa Parrellan laboratoriossa kehitettyjä menetelmiä lehtimiinajien torjumiseksi: sterilisoituja floridanmiinaajakoiraita (Liriomyza trifolii) päästetään gerberahuoneisiin samaan aikaan kun käytetään Diglyphus isaea-kesämiinaajapetoja torjuntaeliöinä (sterilisoidut koiraat kilpailevat normaalien koiraiden kanssa naaraista)  parittelujen tuloksena hedelmöitymättömiä munia  miinaajapopulaation kasvu hidastuu 4. Edistetään Eko-merkin käyttöönottoa gerberatuotannossa Tavoitteet (jatkoa)

13. Kuvallisen määritysoppaan tuottaminen Kenttäkäyttöön soveltuva kuvaopas tärkeimpien kasvintuhoojien ja niiden aiheuttamien vioitusten tunnistamiseksi

14. Viljelmät eri puolilla Kaliforniaa =erilaisia ympäristöolosuhteita =erilaisia tuhoojapaineita Piirikuntaneuvojat palkkaavat kasvintarkkailijoita kasvintarkkailijat työskentelevät viljelijöiden ja heidän henkilö- kuntansa kanssa kun projekti päättyy, kasvintarkkailun soveltaminen gerberaviljelmillä jatkuu (tavoite!) Kasvinsuojelun edistäminen

15. KASVINTARKKAILUN KEHITTÄMINEN LEIKKOGERBERALLE

16. Tuhoeläinten nuoruusasteiden tiheys kasvustossa Tavoitteena selvittää, minkä ikäisistä lehdistä tuhoojat olisi laskettava, jotta hyönteis- ja punkkimääristä saataisiin mahdollisimman tarkka arvio

17. KOEPAIKAT Watsonville Carpinteria Oxnard San Diego

18. Koepaikat Näytteenotto-ohjelmaa toteutetaan tärkeimmillä tuotantoalueilla standardoidun menetelmän kehittämiseksi Tutkitaan tärkeimpien tuhoojien sijaintia yksittäisen kasvin lehvästön sisällä ja koko kasvustossa

19. Näytteenottomenetelmän kehittäminen Kukin neljästä paikasta 930 m2 Aloitus uudella kasvustolla kolmessa paikassa Tavoitteena kerätä tuloksia uusista kasvustoista kaikilta paikoilta

20. Lehtinäytteet Lehtinäytteet viikoittain 50:stä satunnaisesti valitusta kasvista per 930 m2 Kun kasvit tarpeeksi isoja, 3 lehtinäytettä per kasvi viikoittain: 1 uusi lehti 1 keskivanha lehti 1 vanha lehti

21. Liima-ansat 24 liima-ansaa per 930 m2:n koeala Tarkastus ja tuhoojien laskenta viikoittain

22. Näytteiden keruu

23. Tuhoojien nuoruusasteet: Lehtimiinaajat Jauhiaiset Punkit Ripsiäiset Kirvat Villakilpikirvat Härmä Petojen ja loisten läsnäolo: Phytoseiulus persimillisAmblyseius cucumeris Encarsia formosa Dacnusa sibirica Eretmocerus Coccinellidae Diglyphus Aphidius Cenosia (petokärpänen) Näytteistä katsottiin:

24. Tekijät, joilla merkitystä tuhoojien nuoruusasteiden esiintymiseen lehdillä

25. Tuholaisten nuoruusasteita eniten nuorilla lehdillä Tuhoojien nuoruusasteiden kokonaismäärä uusilla (N), keskivanhoilla (M) ja vanhoilla (O) gerberan lehdillä. Paikka: Encinitas. Arvot keskiarvoja (+/- SE). Jos pylväiden päällä sama kirjain, arvot eivät eroa toisistaan merkitsevästi (P < 0.05, Tukeyn parittaisvertailutesti). n=4678.

26. Lehtinäytetulokset/Encinatas • Floridanmiinaaja (Liriomyza trifolii) tärkein tuhooja lehtinäytteissä.Diglyphus isaea-määrät olivat pienemmät kuin floridanmiinaajamäärät • Uusilla lehdillä L. trifolii populaatiot suurimmat, D. isaea populaatiot pienimmät.

27. Miinaajia eniten nuorilla lehdillä, mutta torjuntaeliöitä eniten keski-ikäisillä ja vanhoilla lehdillä Floridanmiinaajan (■) ja Diglyphus isaean (■) määrät uusilla (N), keskivanhoilla (M) ja vanhoilla (O) gerberan lehdillä. Paikka: Encinitas. Arvot keskiarvoja (+/- SE). Jos pylväiden päällä sama kirjain, määrät eivät eroa merkitsevästi toisistaan (P < 0.05, Tukeyn parittaisvertailutesti). n=1220

28. Lehtinäytetuloksetlehtimiinaajien esiintymiseen vaikuttavat tekijät kaikilla näillä tekijöillä suuri merkitys!

29. Tuhoojien jakautuminen vanhemmassa gerberakasvustossa Esitetään mediaaniarvoina. Mediaani on jakauman keskiosa: puolet havainnosta on pienempiä kuin mediaani, puolet sitä suurempia

30. Tuhoojia per lehti (meidaani) Lehden ikä Tuhoeläinten kokonaismäärä per lehti uusilla (N), keskivanhoilla (M) ja vanhoilla (O) gerberan lehdillä. Paikka: Watsonville. Wilcoxon testi (2= 51.15, P<0.0001). n=437.

31. Lehtinäytetulokset/Watsonville • Jauhiaiset yleisin tuhooja tällä paikalla (ansarijauhiainen, irisjauhiainen) • Jauhiaisten nuoruusasteita oli enemmän vanhoilla lehdillä kun nuorilla tai keskivanhoilla

32. Jauhiaisia per lehti (meidaani) Jauhiaisten nuoruusasteiden kokonaismäärä per lehti uusilla (N), keskivanhoilla (M) ja vanhoilla (O) gerberan lehdillä. Paikka: Watsonville. Wilcoxonin testi (2= 38.68, P<0.0001). n=262.

33. Lehtinäytetulokset: • Encinitas-viljelmällä suurin osa tuhoeläimistä (pääasiassa miinaajia) oli nuorilla lehdillä, Watsonvillessä taas vanhoilla (pääasiassa jauhiaisia) • Mahdollisia syitä eriäviin tuloksiin: Encinatas-viljelmät kasvit nuoria (muutaman viikon ikäisiä) , Watsonvillessä selvästi vanhempia. Encinitas-paikan kasvit ehkä liian nuoria, jotta lehvästöön olisi ehtinyt kehittyä selvästi eri ikäluokkia edustavia lehtiä

34. Lehtinäytetulokset • Encinatas-viljelmällä ei ollut tarpeeksi jauhiaisten nuoruusasteita, jotta olisi voitu analysoida, suosivatko jauhiaiset vanhempia lehtiä. Watsonvillessä lehtimiinaajien määrät olivat kuitenkin samoja riippumatta näytteenottokerrasta, lehtien iästä tai gerberalajikkeesta.

35. Coenosia-petokärpästen kokonaismäärä kelta-ansoissa, jotka lajikkeiden Amazone ja Terrabella välissä (AmaTerra), Floridale ja Pasadoble lajikkeiden välissä (FloridPas); Oneadin ja Salemo-lajikkeiden välissä (OnedSol); ja Violetta ja Chicago-lajikkeiden välissä. Paikka: Watsonville. Wilcoxonin testi (2= 7.89, P=0.005). n=312.

36. Coenosia-petokärpäset kelta-ansoissa • Watsonvillessä gerberalajike vaikutti suuresti siihen, miten paljon petokärpäsiä tuli ansoihin. Kärpäsiä oli eniten ansoissa, jotka sijoitettu Floridale ja Pasadoble-lajikkeiden väliin • Ei tietoa tällä hetkellä, suosiiko Coenosia em. gerberalajikkeita, vai oliko näillä lajikkeilla eniten petokärpäsille sopivaa saalista (syövät mm. jauhiaisia, harsosääskiä, sekä toukat että kasvualustassa elävät aikuiset ovat petoja

37. Lehtimiinaajien ansoissa esiintymiseen vaikuttavat tekijät

38. Lämpötilan vaikutus lehtimiinaajien määriin ansoissa

39. Diglyphus kelta-ansoissa kaikilla tekijöillä suuri merkitys

40. Lehtimiinaajat - ja Diglyphus - -keskimäärin eri lajikkeiden kohdalla olleissa ansoissa

41. Lehtimiinaajat - ja Diglyphus - -keskimäärin per ansa eri ajankohtina

42. Kullakin paikalla tehtyjen mittausten perusteella yhdistetään tieto lehti- ja ansanäytteistä, kemiallisen ja biotorjunnan käyttömääristä ja tuloksista ja ilmastollisista olosuhteista  kehitetään ennaltamäärättyyn tarkkuuteen perustuva näytteenottomentelmä, jonka tuloksiin voidaan perustaa päätökset kasvinsuojelutoimenpiteistä - tällainen menetelmä on tärkeä gerberan integroidun kasvinsuojeluohjelman onnistumiselle Näytteenotto-ohjeet tuhoojien tarkkailua varten

43. Monet Kalifornian gerberaviljelijät turvautuvat säännöllisiin kemiallisiin ruiskutuksiin Gerberan kasvinsuojeluringin tarkoitus on avusta viljelijöitä integroituun torjuntaan siirtymisessä: Torjuntaeliöitä ja pieniriskisiä kemikaaleja jo nykyisin soveltavia viljelijöitä kannustetaan eteenpäin viljelijät vasta alkamassa soveltaa uusia kehitettyjä menetelmiä Integroidun torjunnan käyttöönotossa avustaminen

44. Yhden viljelijän ongelmat eivät välttämättä ole samoja kuin toisen (ongelmien heterogeenisyys) kunkin viljelijän ongelmia tarkasteltava erikseen Yliopiston mukanaolo on hyvä asia; mutta kun hanke päättyy, palataanko kasvinsuojelussa takaisin kemialliseen torjuntaan? Henkilökunta on koulutettava paikan päällä viljelmällä: viljelijät, kasvintarkkailijat Mukaan otettava torjuntaeliöiden tuottajat ja pieniriskisten kemikaalien tuottajat torjuntaeliöt ja pieniriskiset kemikaalit saatava ympätyksi kasvinsuojeluohjelmiin Integroidun torjunnan soveltamista rajoittavia tekijöitä

45. Rajoitukset, jatk. Viljelymenetelmät Lajikkeet Synkronoitu näytteenotto hankalaa

46. Rajoitukset, jatk. Kasvintarkkailijoiden saatavuus Integroinnin tasot viljelmillä

47. Rajoitukset, jatk. • Työntekijöiden turvallisuus • Työntekijöiden työskentelyä koskevat varoajat

48. Kommunikointi Monet Kalifornian kasvihuoneiden työntekijät eivät puhu äidinkielenään englantia Viljelijöiden antama tieto kemikaalien käytöstä ei ole aina luotettavaa. -1992: Kuukausittain raportoitava kemikaalien käytöstä, joten pitäisi olla luotettavaa, mutta tiedon siirtyminen hankkeessa työskenteleville epäluotettavaa! - tulosten analysointi vaikeutuu ja käy epätarkaksi Rajoitukset, jatk.

49. Rajoitukset, jatk. Kommunikaatio.

50. Tärkeää havaita kasvintuhoojat AJOISSA jotta niitä voidaan hallita Hankkeemme levittää uutta tietoa integroidusta torjunnasta gerberan ja myös muiden kukkien viljelijöille sekä muille kiinnostuneille tahoille käyttäen seuraavia kanavia: Gerberan kasvinsuojeluringin kokoukset Uutislehti Nettisivut Konsultointikäynnit Tiedon siirto viljelijöille