Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua? Mieli 2015 ohjelma käytännössä

Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua?Mieli 2015 ohjelma käytännössä Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valtakunnallisessa mielenterveys- ja • päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) naulataan • kehittämistyön teesit vuoteen 2015 asti • Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla • Asiakkaan aseman vahvistaminen • Edistävä ja ehkäisevä työ • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen • Ohjauskeinojen kehittäminen • -> Yhteensä 18 tarkennettua ehdotusta

Mieli 2009: Ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertainen kohtelu ja hoitoon pääsy E2: Yhden oven periaate E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturva

Edistävä ja ehkäisevä työ E6: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopistealueet 1. Yhteisöllisyys 2. Alkoholiverotus 3. Ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7: Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2. Laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio

Mielenterveys- ja päihdepalvelut E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- päihdepalvelut

Ohjauskeinot E14: Opetuksen kehittäminen E15: Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset E16: Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaation selkiyttäminen E17: Resurssien vahvistaminen E18: Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen

Mieli-suunnitelma käytännössä - toimeenpano kanavoituu pitkälti THL:ssa valmistellun toimeenpanosuunnitelman mukaisesti - toimeenpanoa seuraa ns. Mielen työrukkanen (joht. Juha Moring) - toimeenpanosuunnitelmaa täydennetään vuosittain, samoin ns. kärkihankkeiksi valitaan uusia painopistealueita - vuosittain julkaistaan katsaus suunnitelman etenemiseen THL:n Avauksia sarjassa - suurin osa ehdotusten toteutumisesta tapahtuu KASTE-hankkeiden kautta

Miten käytännössä? MIELI-SUUNNITELMAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS • Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa! • KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana • Mielen Avain • Länsi 2012 • Välittäjä 2009 • Tervein Mielin Pohjois-Suomessa 03.03.2010 J. Moring 8

… miten käytännössä? MIELI-SUUNNITELMAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS • Psykiatrian johtajien verkosto ja neuvottelupäivät • YO-sairaalapsykiatrian johtajien verkosto (ERVA) • Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet • Kehittämisprojektit yhteistyössä • Järjestöt • Julkaisut, netti • Kaste 2 2012 – 2015 03.03.2010 J. Moring 9

THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 1-5 Ehdotukset 6-7 Ehdotukset 14-16 Ehdotukset 8-13 THL:n toiminnot ja hankkeet 2009-2010 AVAINTEEMAT Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&P-ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen KÄRKIHANKKEET Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja laadunseuranta Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma Matalakynnyksisten M&P-vastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Viveca Bergman 10

Heikot lenkit toimeenpanon kannalta • Suunnitelma rakentuu ehdotuksille, ei velvoitteille eikä edes suosituksille • Päihde- ja mielenterveyssektoreiden erilaiset työkulttuurit, asenteet ja työn sisältöön liittyvät käsitteet, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa • Suunnitelman implementoinnista ei ole selkeää kokonaiskuvaa kellään  arviointi- ja seurantasuunnitelman puutteellisuus 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Heikot lenkit (2) • Jotkut ehdotuksista ovat sellaisia, joiden toteuttaminen on tällä hetkellä vaikeaa • 90-luvun alun laman seurauksia mielenterveystyössä ei ole unohdettu • Rahoitus 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Mitä myönteistä on havaittavissa? • Suuri kiinnostus ja vastaanottavuus kentällä: muutosten tarve tunnistetaan • Kehittämistyön jatkumo: ns. kärkihankkeiden (Pohjanmaa-hanke, Lapin hanke ja Vantaan Sateenvarjo-hanke) perintö on helpottanut ehdotusten toimeenpanoa • Kaikissa mielenterveyden ja päihdetyön Kaste-hankkeissa Mieli –suunnitelman sisällöt ovat realisoitumassa eri painotuksin 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Mitä myönteistä… (2) • Matalakynnyksisiä integroituja vastaanottoja ja hoitopaikkoja alkaa syntyä • Kuntoutujien ja omaisten osallisuus on vahvassa myötätuulessa • Ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisyyn on panostettu • Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä on edetty • Pakon käytön vähentämiseksi haetaan tosissaan ratkaisuja 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Kunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön peruskivi on mielenterveys- ja päihdestrategia, jossa painottuu edistävä ja ehkäisevä näkemys 15

Mielen Tukihanke • 2010-2015 • Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa • Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistämisen yksiköllä

Tavoitteet, prosessi ja arviointi Tavoite 1: Tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että niissä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Ohjataan valittuja kuntia/alueita kehittävän asiantuntijayhteistyön -menetelmällä kunkin toimijan lähtökohdat huomioon ottaen niin, että tavoite toteutuu.

Tavoite 2: Levittää ja juurruttaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Tuetaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön ottamista hyödyntäen ProMenPol-tietokantaa sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja. Ohjataan hyvien käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, kehittämistä ja levittämistä Hyvä käytäntö -prosessin mukaisesti yhteistyössä Päihde- ja mielenterveystyön oppimisverkoston sekä Innokylä -hankkeen kanssa.

Tavoite 3: Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Mallinnetaan rakenteet, seurataan ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta objektiivisilla ja subjektiivisilla mittareilla sekä raportoidaan tulokset kansalliselle edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiorakenteita valmistelevalle asiantuntijatyöryhmälle, jos sellainen on perustettu.

Kuntien/alueiden rekrytointi käynnissä • Keskeisiä valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat • kuntien/alueiden sitoutuminen siihen, että niiden yleiseen strategiaan, johon liittyy hyvinvointia parantavia tavoitteita, tulee sisältymään edistävää ja ehkäisevää työtä korostava mielenterveys- ja päihdestrategia, • 2) kuntien/alueiden sitoutumisperusta pitkäjänteiseen hankkeen tavoitteita toteuttavaan kehittämistoimintaan; • 3) kuntien/alueiden riittävät resursointimahdollisuudet kehittämistoimintaan; • 4) palvelurakenneuudistuksen perustana oleva yli 20 000 asukkaan väestöpohja.

Yhteistyötä tehdään seuraavien kuntien kanssa (20.3.2010): Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla, Muonio ja Utsjoki (Pienet kunnat valmistelevat strategiaa seutukuntakohtaisella yhteistyöllä) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Kuusamo, Taivalkoski (Kuusamo ja Taivalkoski tekevät yhdessä) Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Länsi-Suomi: Turku Etelä-Suomi: Mielen Avain -kastehankkeen kuntia

Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? • Konsultaatioapua mielenterveys-/päihdestrategian laatimisessa ja sen käytäntöön saattamisessa • Apua seurantaindikaattorien valinnassa ja indikaattoritietojen keräämisessä • Apua vaikuttavien menetelmien sekä hyvien ja lupaavien käytäntöjen soveltamisessa ja kehittämisessä • Täsmäkoulutusta erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvissä asioissa

Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? (2) • Mahdollisuuden hankekuntien vertaistukeen ja kehittämistyöhön liittyvien oppimiskokemusten hyödyntämiseen • Arviointiapua strategian tuloksellisuuden suhteen • Edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön ja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää uusinta tietoa • Tarvittaessa tutkimusapua ja -ohjausta

Kärkihanke 2 • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen • Pääpaino Toimiva lapsi & perhe (TLP) -menetelmissä: • Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve • riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen --> Tunnistaminen, huomio erityisesti kriittisiin siirtymävaiheisiin

Työmenetelminä: • Lapset puheeksi -keskustelu • Beardsleen perheinterventio • Lapsiperheneuvonpito • Vertaisryhmä • menetelmät jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy pitää saada osaksi kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiaa

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? • Strategia ei ole itsetarkoitus, vaan tähtäimessä on oltava sen avulla saavutettava positiivinen muutos eli vaikuttavuus • Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeiden varaan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin • Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuonti on kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (2) • Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekä kenttätyötä tekevien ja kokemusasiantuntijoiden osallistuminen strategiatyöhön sitouttaa; samalla opitaan ymmärtämään erilaisia työkulttuureita. • Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdon henkilövaihdoksista huolimatta • Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointi ja konkretisointi: kehittämiskohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot, aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (3) • Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttää sellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksi tai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osin arvioitu • Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota indikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiiviset tunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiä osoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksi monipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistä ja miten indikaattoritiedot kootaan.

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (4) • Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujen lisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisen mielenterveyden indikaattoreita • Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet ja mahdollisuudet tehdä strategian toteutumisen edellyttämää työtä; johdon ja työyhteisöjen kannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia • Strategian toteutumisen hyötyjen hakeminen ja näkyviksi tekeminen: välittömät hyödynsaajat, välilliset hyödynsaajat ja mahdolliset hyödynsaajat

Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (5) • Strategian toimeenpano on usein pitkäjänteistä toimintaa, mutta strategian päivittämisen yhteydessä voi tulla tarve korjata suuntaa. • Viestinnän onnistuminen on haaste: miten viestintää kohdennetaan monitasoisessa ja monialaisessa toiminnassa --> tiedon saanti mainitaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa usein ongelmaksi; usein kyse on kuitenkin viestinnän sisältöjen vaikeaselkoisuudesta tai muotojen yksipuolisuudesta.

Positiivisen mielenterveyden ja sosiaalisen pääoman indikaattorit - kirjastokorttien lukumäärä - lainat kirjastoista - II asteen oppilaitoksista valmistuneet (% ikäluokasta) - harrastusaktiivisuus - sosiaaliset kontaktit - urheiluseurojen jäsenmäärät - liikuntatoimen järjestämiin ryhmiin osallistuneiden määrä - kulttuuritoimen tilaisuuksiin osallistuneiden määrä - kerhotoiminnassa mukana olevat - kansalais-/työväenopistoissa opiskelevien määrä 31

Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä ja hyvistä käytännöistä • Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona • Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat • Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. • Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. urheiluseurayhteistyö; metsästysseurat) • Mielenterveyden ensiapukurssit. • Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. • Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät • Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. • Senioripysäkkitoiminta

Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavia menetelmiä (2) • Osallistava asumisympäristön suunnittelu. • Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) • Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. • Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. • Mini-intervenio • Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi. • Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi • Ääniä kuulevien ryhmät…

Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla • Alkoholi: erityisesti miehillä • Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset • Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret • Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset • Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä • Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia • Dementia yli 75 -vuotiailla

Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) • Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen • Asumisolosuhteet ja asumisen laatu • Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta • Ehkäisy ja varhainen puuttuminen • Näyttöön perustuva vaikuttava hoito • Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2356 info ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3105 info ) Alkoholikuolleisuus / 100000 asukasta

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info ) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2558 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2559 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Mitä tiedetään mielenterveys- ja päihdeongelmien epätasaisesta jakaantumisesta Suomessa (Lönnqvist 2009)? • Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä • Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä • Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä • Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna • Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

Mitä myönteistä on tapahtunut Suomessa mielenterveys- ja päihdeasioissa (Jouko Lönnqvistin näkemyksiä 30.10.2009 mukaillen)? • Väestön mielenterveyden tila ei ole heikentynyt • Asenteissa tapahtuu vähitellen myönteistä kehitystä • Mielenterveys nähdään usein jo oleellisena osana terveyttä • Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut • Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu • Skitsofrenian ilmaantuvuus näyttää vähenevän • Itsemurhat ovat vähentyneet

Mitä myönteistä…(2) • Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet • Huumeongelman kasvu on taittunut • Alkoholikulutuksen kasvu on pysähtynyt • Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat entistä vahvemmin poliittisella agendalla.

Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3106 info ) Itsemurhakuolleisuus / 100000 asukasta

Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % • Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti • Palvelujärjestelmä on pirstaleinen • Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi • Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaan otto hoitoprosessiin on yleistynyt

Muutoksia palvelujärjestelmässä (2) • Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa • Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän • Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa • Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen

Kaste II –ohjelman 2012-2015 valmistelu alkaa Tulevina vuosina Kaste-ohjelmasta tulee entistäkin merkittävämpi. Sen rooli ohjelmajohtamisessa korostuu. Tavoitteena on lukuisten ohjelmien sijaan tehdä Kaste-ohjelmasta pääohjelmamme, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. Näin lisäämme ohjelmajohtamisen tehoa. Osana Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: lakisääteisinä osaohjelmina valtioneuvoston vahvistuksen, valtionavustukset kehittämistoimintaan, keskushallinnon (STM, THL, TTL, Kuntaliitto, STKL) asiantuntijatuen ja ohjauksen. 2.6.2014 49

KASTE-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Suomi Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Itä- ja Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Väli-Suomi Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Länsi-Suomi Etelä-Suomi 29.3.2002/AA © Genimap

Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua? Mieli 2015 ohjelma käytännössä