Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala

1. VastuuopettajapäivätLappeenranta 11.2.2010Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

2. Viitekehyksiä • Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa 1990-luvun lopussa. Taustalla oli tarve lisätä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista elinikäisen oppimisen hengessä ja korostaa oppimistulosten merkitystä koulutuksen järjestämisessä KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

3. Viitekehyksiä • EQF-suosituksen (2008/C 111/01) mukaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla kytketään yhteen eri maiden tutkintojärjestelmiä. EQF helpottaa Euroopan erimaissa suoritettavien tutkintojen vertailua ja ymmärtämistä. Viitekehyksellä on kaksi päätavoitetta: edistää kansalaisten liikkuvuutta maiden välillä ja helpottaa elinikäistä oppimista. • EQF:n viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Kukin kahdeksasta tasosta on määritelty kuvailemalla oppimistulokset, jotka olennaisesti liittyvät kyseisen tason tutkintoihin missä tahansa tutkintojärjestelmässä. EQF:ssä keskitytään siihen, mitä tietyn tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

4. Viitekehyksiä, termejä • oppimistulos (eng. learning outcomes)toteamus siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. • tieto (eng. knowledge) oppimalla tapahtuneen asioiden omaksumisen tulos. Tiedot muodostuvat työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuudesta. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tiedot voivat olla teoria- ja/tai faktatietoja. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

5. Viitekehyksiä • taito (eng. skills) kyky soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja -välineiden käyttö). • pätevyys (eng. competence) todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa sekä ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

6. Viitekehyksiä, termejä • osaaminen tietojen, taitojen ja pätevyyden yhdistelmä; laaja-alainen kyky hyödyntää tietoja, taitoja ja pätevyyttä työ- ja opintotilanteissa sekä yhteiskunnan jäsenenä • osaamistavoite toimivaltaisen elimen laatima kuvaus (esim. opetussuunnitelman peruste, tutkinnon peruste, opetussuunnitelma) siitä, mitä henkilöltä edellytetään, jotta hänen voidaan katsoa saavuttaneen vaadittavan osaamisen. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

7. Viitekehyksiä • Suomalaiset korkeakoulututkinnot sijoitetaan tutkintojen viitekehykseen Bolognan prosessissa vakiintuneen sykliajattelun mukaisesti: ensimmäiseen sykliin kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot, jotka sijoittuvat viitekehyksen tasolle 6 • Toiseen sykliin sijoittuvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, jotka sijoittuvat viitekehyksen tasolle 7 KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

8. Viitekehyksiä • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 - 2012 mukaan suomalaisen tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä parannetaan valmistelemalla tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä (National Qualifications Framework NQF). Kansallinen viitekehys valmistellaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (European Qualifications Framework, EQF) koskevan suosituksen pohjalta. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

9. Viitekehyksiä, EQF taso 6 • Tiedot: edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen • Taidot: edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen • Pätevyys: monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä; vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

10. Viitekehyksiä, NQF taso 6 • Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisenlisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

11. Eurooppalainen viitekehys, kielet • B2: Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman, että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. • B1: Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmissa tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

12. Viitekehys ja AHOT • Osaamisperusteinen ajattelu ja koulutuksen järjestäminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tutkintojen viitekehykset liittyvät yhteen. • Kansallinen tutkintojen viitekehys, jossa kunkin tutkintotyypin osaaminen on kuvattu yleisellä tasolla, luo edellytykset osaamisvaatimusten tarkempaan määrittelyyn opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa sekä opetussuunnitelmissa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa • Kun tutkinnon edellyttämä osaaminen on määritelty, on myös aiemmin hankittua osaamista helpompi arvioida suhteessa siihen KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

13. Mitä seuraavaksi? • voidaanko kansallista viitekehystä laajentaa osaamisen viitekehyksen suuntaan siten, että sen avulla voidaan kuvata varsinaisen tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevia osaamiskokonaisuuksia? • Työryhmän näkemyksen mukaan tutkintojen viitekehyksestä tulee edetä osaamisenviitekehykseen. Muuten viitekehyksen tuomia etuja ei voida täysin saavuttaa. Pelkkä tutkintojen viitekehys ei myöskään edistä riittävästi elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumista. • Jos edetään osaamisen viitekehyksen suuntaan, kyseeseen voisivat tulla sellaiset laajat kokonaisuudet, joita suoritetaan laajasti ja joille joku toimivaltainen taho on määritellyt osaamisvaatimukset. Ilman selkeitä osaamisvaatimuksia ei ole mahdollista päättää osaamiskokonaisuuden sijoittumisesta viitekehykseen. KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala

14. Lähteitä • http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/publ/pdf/eqf/leaflet_fi.pdf • http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc/eqf/brochexp_fi.pdf • Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24 • http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr24.pdf?lang=fi KyAMK | Kielten osaamisala | Olli Ervaala