KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN

1. KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN FinELib-päivä 09.05.2008Timo Luopajärvi

2. Korkeakoulujen nykytilanne • Suomessa 20 yliopistoa ja 26 + 2 ammattikorkeakoulua, lisäksi joukko pieniä sivutoimipisteitä + korkeakoulukeskukset • Korkeakouluihin tulevien nuorten määrä vähenee v. 2012 alkaen • Korkeakoulujen vetovoima keskittyy kasvukeskuksiin • Jos ei korkeakoulujen muita tehtäviä oleellisesti lisätä (aikuiskoulutus, maahanmuuttajien koulutus, kansainväliset tehtävät, tutkimus, aluekehitys) on yksiköitä vähennettävä

3. Opetusministeriön visio korkeakouluverkosta Suomessa v. 2020 • Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän • Yksiköt nykyistä suurempia • Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua

4. Mitä on tehty ja tekeillä rakenteellisessa kehittämisessä • Ammattikorkeakoulujen määrä vähenee 3:lla v. 2008 • Toimipisteverkko tiivistyy – 20 yksikköä vähenee • Ylläpitojärjestelmien kehittäminen – omistuspohjan laajeneminen • Opetuksessa keskittyminen vahvuusalueisiin – 32 koulutusohjelmaa lakkaa • Panostus kansainvälistymiseen ja ylempiin amk-tutkintoihin • Yhteistyön tiivistyminen duaalimallia unohtamatta • Vahvoja sisäisiä kehittämistoimia (sisäiset organisaa-tiouudistukset, palvelukeskukset, strateginen kehittäminen, toimintojen yhtiöittäminen, maksullinen palvelutoiminta)

5. Rakenteellisen kehittämisen suunnitelmat (amk) • 3 fuusiota toteutettu v. 2008 aikana • Itä-Suomen ammattikorkeakoulu (2-3 amk) • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (3 amk + LaTY) • Lappi (2 amk + LY) • Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (2 amk) • Etelä-Pohjanmaa (selvitysmiehen raportti valmis) • Vaasa (1 amk + 1 yo) • Häme (2 amk) • Pirkanmaa (2 amk) • Satakunta (selvitysmiehen raportti valmis) • Pääkaupunkiseudun amk-fuusioiden jatko?

6. Rakenteellinen kehittämisen vaikutukset • Ammattikorkeakoulujen ylläpitomuotojen muutokset (osakeyhtiömuotoiset lisääntyvät, Saimaan amk Oy, Mikkelin amk Oy, Tampereen amk Oy, selvityksiä menossa muuallakin) • Yhteistyön tiivistyminen alueen korkeakoulujen ja korkeakoulukeskusten kesken (Lappi, Oulu, Kajaani, Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Itä-Suomi, Satakunta, Novia, Tampere, Lahti, Kaakkois-Suomi, PK-seudun ruotsinkieliset) • Korkeakoulujen tukipalvelujen yhteistyön lisääminen ja mahdollinen yhteisten yksiköiden muodostaminen • Uuden korkeakoululain tuomat mahdollisuudet (yliopistolain uudistus, josta uudistamistarpeet myös amk-lainsäädäntöön)

7. Vaikutukset korkeakoulukirjastoihin • Yhteistyön lisääminen/yksiköiden yhdistäminen alueellisesti • Ylläpitäjämuodon vaikutukset (henkilöstö, talous, vastuut) • Yhteiset järjestelmät • Yhteiset hankinnat, aineistojen hankintasopimusten uusiminen • Palvelujen laajeneminen ja monipuolistuminen • Yhteisten toimintakulttuurien kehittäminen

8. Verkon kehittämisen periaatteita • Korkeakouluverkkoa tarkasteltava kokonaisuutena • Yhdistämisen lähtökohtana tulee olla selkeä lisäarvon syntyminen kaikille osapuolille • Verkkoa tulee tarkastella sekä alueellista että koulutusalakohtaisista tarpeista • Amk-verkko turvaa alueellisen korkea-koulutuksen tasa-arvoisen palvelutarjonnan koko maan osalta • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten yhteistyön vahvistaminen alueittain • Ammattikorkeakoulujen aluekehitys- ja innovaatiotoiminta ehkäisemään maan tyhjenemistä kasvukeskuksiin • Kansainvälinen ulottuvuus huomioitava koko korkea-kouluverkkoa tarkasteltaessa • Aina ei vain suuri ole kaunista!