AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET

1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET • Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talouspäivät, Finlandia-talo, Helsinki • Pentti Rauhala • 28.10.2009

2. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSUUDISTUKSEN TAVOITTEET 2000-LUVUN ALUSSA • Rahoitusperusteiden yksinkertaistaminen • Kannustavuuden lisääminen • Talousarvion laadinnan helpottaminen • Lähentäminen yliopistojen rahoitusperusteisiin

3. VUODEN 2006 UUDISTUKSEN TOIMINNALLISIA MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA • Kannustaa keskeyttämisen ehkäisemiseen ja läpimenon tehostamiseen, koska 30 % rahoituksesta tulee tutkinnoista • Ylitäyttö on mahdollista ja voi olla hyödyksi tutkintokertymän kasvattajana, mutta opiskelijamäärän kautta sitä ei enää rahoiteta, joten hyöty yksikölle alenee. Täyttöastetta ei tarvitse enää vahtia, kun rahoituskeinottelumahdollisuus ylitäytöllä poistuu. • Lopullinen rahoitus tiedetään budjettia laadittaessa, ts. ennakoitavuus parani. • Ns. kasvattajaseuraongelma helpottui, koska aiempi yksikkö ei menetä rahoitustaan, mutta uusi saa tutkinto-osuuden (30 %) rahoituksen. • Asetti eri toimitilojen hankintamuodot tasavertaiseen asemaan. • Kustannusvastaavuutta paransi indeksitarkistuksen täysimääräisyys, mutta heikentää siirtyminen 4-vuotistarkistukseen.

6. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN MUUTOKSIA 2007 JÄLKEEN JA MUUTOSLINJAUKSIA • Toteutetut rakenneuudistuksiin liittyvät muutokset • Varainsiirtoveron palautus anomuksesta kiinteistöluovutuksissa osakkeita vastaan osakeyhtiöiden ja kuntien välillä • Arvonlisäveron kompensaatio kiinteistöjen ja käyttöomaisuuden siirtyessä yksityiselle ylläpitäjälle. (238/2007) • Laki kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta 11§: • Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen

7. ONKO MERKITTÄVIÄ UUDISTUSTARPEITA? • Kauhuskenaario: ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyisi osaksi yleistä kuntarahoitusta. Ei liene ajankohtainen, joskin nousee ajoittain esiin. • Nykyinen rahoitus toimii kohtalaisen hyvin • Merkittävin muutostarve aiheutuu korkeakoululaitoksen yhdentymiskehityksestä: yliopistojen rahoitus lähenee amk-rahoitusta, sektorirajat ylittävät yhteiset toiminnot vaatisivat yhdenmukaisemman rahoituksen

8. EPÄKOHTIA NYKYISESSÄ RAHOITUKSESSA • Tutkimus- ja kehitystyön perusrahoitus puuttuu (vrt. yliopistot, joissa se on ilman tohtorikoulutusta n. 25 % koko perusrahoituksesta), joskin opm:n opiskelijamääräpohjainen hankerahoitus on lähellä tätä, mutta nousee vain n. 1,5 %:iin verrattuna yksikköhintarahoitukseen. • T&k-volyymien suhde: amk:t n. 10 % yliopistosektorista

9. EPÄKOHTIA NYKYISESSÄ RAHOITUKSESSA • Kuuluminen kahteen toisistaan erillään olevaan ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään. • Kuntasektorin rahoitusosuus määrätään 4-vuotiskausittain: kuntien asukaspohjainen rahoitus kasvanut alkuvaiheen 43 %:sta vuosien 2008-2011 58 %:iin. Voidaan nähdä etunakin amkojen kannalta, mutta ei voine jatkua pitkään. Vaikeuttaa uusien tehtävien ottamista ammattikorkeakouluille. • Perusrahoituksen ajatellaan kohdentuu pääosin vain tutkintotavoitteiseen koulutukseen (ulkopuolella osin erikoistumisopinnot, avoin amk, maahanmuuttajakoulutus). Toisaalta rahoitus ei ole korvamerkittyä, vaan amk:n budjettivallan mukaan kohdennettavissa kaikkiin lain mukaisiin toimintoihin. Aikuiskoulutuksen tutkintorahoitus toisaalta myös kompensoi, jos tutkintoajat ovat lyhyet.

10. TUTKIMUSTOIMINNAN RAHOITUSKYSYMYKSIÄ • Yleinen periaate on, että samaan toimintaan tai kohteeseen ei saa tulla valtionrahoitusta kahdesta eri lähteestä. • TEKES:in kokonaiskustannusmalli hyväksyy henkilösivukustannus- ja yleiskustannuskertoimen • Lienee tulkittava niin, että amk-perusrahoitus on laskennallista, joka ei kohdennu tiettyihin resursseihin, mikä helpottaa em. tulkintoja. Sama tilanne yliopistoilla vielä selvemmin, koska saavat perusrahoitusta myös tutkimustoimintaan. Koska amkien perusrahoituksessa ei ole t&k-elementtiä, voidaan hyvin perustein ajatella, etteivät ne saa muuta t&k-rahoitusta kuin hankerahoitusta. • Tutkimusmenojen ja tulorahoituksen erilainen ajoitus edellyttää tarkempaa maksuvalmiussuunnittelua kuin perinteinen toiminta.

11. MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA • Vuoden 2008 kustannustietojen mukaan maksullinen palvelutoiminta oli tappiollista 14 ammattikorkeakoulussa. Koko maan tulos 845 000 €. • Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset pidettävä erillään julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista. • Ongelmallista, jos budjettirahoituksella toimiva valtion laitos ostaa palveluita, joita tuotetaan vakinaisilla henkilö- ym. resursseilla. (Valtiontalouden tarkastusvirasto!) • Toisaalta amk ei saa kilpailuneutraliteettisyistä polkea hintoja. • Tilauskoulutuksessa edellytetään, että katetaan kustannukset. Mikä merkitys tulee olemaan nettotulonlähteenä? Mitkä taloudelliset riskit?

12. ARENE:N TALOUS- JA RAHOITUSRYHMÄN ARVIO ERI RAHOITUSMALLEISTA • 1. Perusrahoitus kokonaan valtiolta • 2. Nykyinen malli • 3. Perusrahoitus valtiolta, mutta kunnat • sitoutuisivat osana kompensaatiota • alueellisen t&k-toiminnan rahoitukseen • (ikäluokkien pieneneminen supistaa • rahoitustarvetta peruskoulussa ja 2. • asteella)

13. VALTIONRAHOITUS 100 % • Toiminnan ja talouden ohjaus nykyistä selkeämpää • Helpottaisi kuntataloutta avoimen piikin poistuessa • Helpottaisi yliopistoyhteistyötä • Yhden kunnan amkojen ylläpitäjien mahdollisuus ottaa osa yksikköhinnasta pois ammattikorkeakoululta poistuisi (Turku-ilmiö) • Lienee utopistista saada t&k-rahoitusta ja samalla säilyttää rahoituksen nykytaso ikäluokkien pienentyessä.

14. NYKYINEN MALLI • Kun toimii kohtalaisesti, voi olla riski, että rahoitus huononee, jos sen uudistusta lähdetään esittämään • T&k-rahoitus ei ole kenenkään vastuulla

15. PERUSRAHOITUS VALTIOLTA, KUNNILTA RAHOITUSTA ALUEELLISEEN T&K-TOIMINTAAN • Saattaisi turvata parhaiten pitkällä tähtäyksellä amk-rahoituksen • Sitouttaisi kunnat käyttämään amkien palveluja elinkeinopolitiikkaa ja palvelujen kehittämistä palvelevassa t&k:ssa (”kuntien tutkimuslaitosidea, vrt. lahjoitusprofessuurit) • Tiivistäisi kuntien ja amkojen yhteistyötä • Helpottaisi ESR-kuntarahoitusosuusongelmia sekä kaksinkertaisen valtionrahoituksen riskiä

16. Miten kuntien t&k-rahoitus kanavoitaisiin? (esim. velvoite käyttää tietty määrä, mutta vapaus kanavoida se haluamiinsa hankkeisiin). • Kuntauudistus, joka johtaa jopa maakunnan laajuisiin suurkuntiin helpottaa. • Kuntarahoitus voisi olla esim. toimínta-avustusta Triple Helix-tyyppisissä tutkimuskeskittymissä, sitoutumista pitempikestoisten ohjelmien kuntarahoitukseen jne.

17. ARENE:N LAKITYÖRYHMÄ • Kannattaa ensi vaiheessa 100 %:sta valtion perusrahoitusta, myöhemmässä vaiheessa voisi tulla kuntien t&k-rahoitusosuus • Ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat säädökset siirrettäisiin ammattikorkeakoululakiin nykyisestä opetustoimen valtionosuuslaista • Lakityöryhmä ei ole kaavaillut rahoitusperusteisiin oleellisia muutoksia lähinnä pitäen riskinä muutosta huonompaan, jos esitetään muutoksia.