Korkeakoulujen kansainvälisestä harjoittelusta

1. Korkeakoulujen kansainvälisestä harjoittelusta Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Helsinki, 12.-14.5.2008, Jaana Mutanen

2. Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (1/3) • Viisi suosituinta (YO ja AMK): • Iso-Britannia • Espanja • Saksa • Ruotsi • USA

3. Yliopistot: Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (2/3) • Harjoittelijoiden lukumäärien pienuuden takia suosituimpia maita on vaikeaa nimetä. Suosikkimaat vaihtelevat vuosittain. Jatkossa suosituimpia kohdemaita on mielekkäämpää seurata, kun määrät nousevat. • Eurooppa on suosituin alue edullisten matkakulujen vuoksi, ja suuret paikat houkuttelevat enemmän kuin pienet paikat. • Lukumääräisesti eniten harjoitteluun lähdetään Eurooppaan, Saksa yksittäisenä maana selvästi suosituin kohde. Myös Aasiaan ja Amerikkoihin lähtee opiskelijoita. • Opiskelijat toivovat paikkoja englanninkielisiin kaukomaihin, Englantiin sekä Saksaan, he haluavat vahvistaa näitä kielitaitojaan natiiviympäristössä.

4. Ammattikorkeakoulut: Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (3/3) • Kenia, Kiina ja Venäjä, kuvastaa opiskelijoiden kansallisuutta. • Kiina (joukossa myös paljon kiinalaisia), Thaimaa (koulutusohjelman projekti), Saksa, Espanja, Britannia, Alankomaat. EU-maista mainitut ovat olleet suosituimpia jo vuosien ajan. • Vaihtelee vuosittain riippuen • opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kielitaidosta • ammatillisen kehittymisen tavoitteista • tarjolla olevista mahdollisuuksista. • Yleisesti ottaen enimmäkseen englanninkieliset kohdemaat.

6. YO: Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään harjoittelemaan? (2/3) • Asiasta ei ole selvityksiä. Opiskelijan päätöksentekoon vaikuttavia seikkoja ovat esim. opiskelijan kielitaito, suunniteltu tutkinto sivuaineineen, harjoittelusta mahdollisesti maksettu palkka, opiskelijan omat käsitykset esim. valmistumisen jälkeisestä työskentelystä ulkomailla tai globaalin talouden ja työnjaon avaamista työnäkymistä. • Jos opiskelija ei etukäteen ole miettinyt mihin hakisi, hän todennäköisesti vastaa, että haluaisi englanninkielisiin kaukomaihin (USA, Kanada, Australia, Uusi Seelanti). Kyselyitä on paljon suhteessa paikkoihin. • Aasia: Erityisesti Japani kiinnostaa, mutta paikkoja todella vähän (Vulcanuksen kautta erittäin vaikea päästä). ”Kehittyneisiin kaupunkikohteisiin” (Singapore, Hong Kong) kiinnostusta, jonkun verran lähtijöitä Kiinaan ja muihin Aasian alueen maihin. • Latinalainen Amerikka: sekä Brasilia että espanjankieliset maat. • Afrikka: Paikkoja todella marginaalisesti tarjolla, toisinaan tulee kyselyitä. • 6 kärjessä: USA, Latinalainen Amerikka, Kanada, Kiina, Japani, Australia

7. AMK: Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään harjoittelemaan? (3/3) • Ammattikorkeakoulussa vaikuttaa paljolti se, mihin maihin on jo valmiita sopimuksia ja kontakteja. Pakollisten harjoittelujaksojen oppimisvaatimuksen ovat velvoittavia ja siksi on tärkeää, että harjoittelupaikka on tuttu. • Yliopisto-opiskelijat ovat itsenäisempiä harjoittelupaikan ja maan valinnan suhteen. AMKn opiskelijat ottavat enemmän ”valmista”, olosuhteista eli korkeakoulujen koulutusohjelmien eroista johtuen. Lähtemisen helppous ja selkeys vaikuttaa harjoittelupaikan valintaan. • Aloilla voi olla erilaisia painopistealueita. • Katsomme asiaa enemmän osaamisen näkökulmasta kuin maantieteellisesti. • 6 kärjessä: USA, Australia, Kiina, Kanada, Thaimaa, Venäjä

9. Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin oppilaitoksella olisi kiinnostusta lähettää harjoittelijoita? (2/2) • Paikkoja on EU:n ulkopuolella vapaana enemmän kuin halukkaita lähtijöitä. Ongelmana harjoittelun kannattamattomuus pienen palkan vuoksi. • Ainakin Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nämä ovat tärkeitä ja kasvavia alueita, joihin opiskelijat eivät kuitenkaan näytä olevan kovin kiinnostuneita lähtemään. • Sellaisiin tehtäviin, joista on hyötyä opintojen kannalta. Maalla ei ole niin väliä. • Yliopistolla ei ole määriteltyä politiikkaa kysymyksen suhteen. • Kiinnostuksen kohteet vaihtelevat koulutusaloittain (AMK). • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, seitsemän kärjessä: USA, Kiina, Kanada, Venäjä, Australia, Japani, Latinalainen Amerikka

11. YO: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi?(1/3) • Kv.toimisto sekä ura- ja rekrytointipalvelut (7) • Ura- ja rekrytointipalvelut (6) • Kv.yksikkö tai pääsääntöisesti kv.yksikkö (7)

12. AMK: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? (2/3) • Kv.toimisto (15+) • Kv-toimisto ja siellä kv-asiain päällikkö • Kehittämis- ja palveluyksikön kansainvälinen toimisto koordinoi. • Kv-koordinaattori (2) • Rehtorin toimisto/Kansainvälisen harjoittelun koordinaattori • Keskushallinnossa kv-johtaja ja kv-assistentti • Rehtorin toimisto.

13. AMK: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? (3/3) • Koulutusosastojen harjoittelukoordinaattorit, jossain määrin kv-toimisto. • Laitokset. Kv-koordinaattorit saattavat auttaa käytännön asioissa. • OPM:n tukea sekä Erasmus-harjoittelutukea hallinnoi kv-palvelut. Kv-harjoittelun kehittämisen osalta työnjako ei aivan selvä: Kv-palvelut ja harjoittelukoordinaattorit koulutusohjelmissa, lisäksi ura-asioiden yhteyshenkilö osallistuu harjoittelupaikoista tiedottamiseen. • Kansainvälistymispalvelut (kv-tsto) yhteistyössä ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. • Kansainväliset asiat. Ura- ja rekrytointipalvelut. • Ura-ja rekrytointipalvelut. Vuonna 2006 kansainvälinentoimisto hoiti harjoittelut ulkomailla mutta v. 2007 ura- ja rekrytointipalvelut hoiti kaikki harjoitteluasiat.

14. Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? *Minkälaista kv.harjoitteluyhteistyötä kv.toimisto sekä ura- ja rekrytointipalvelut voisivat tehdä keskenään? Mitä annettavana toisilleen?

16. Minkä alojen opiskelijoita oppilaitoksestanne lähtee harjoitteluun? • YO: Kauppatiede, yhteiskuntatiede, humanistit, kasvatustiede • AMK: Tekniikka, sosiaali- ja terveys, liiketalous, matkailu • AMK: englanninkielisistä koulutusohjelmista

17. Paljonko harjoittelijoita liikkuu vuosittain?Arviota tulevasta. (1/2) • Yliopistot: vuosittaiset harj.määrät vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen: muutama–90/v • Eramuksen vaikutukset harjoittelijalukuihin • lisää harjoittelijoiden vuosittaista määrä 10-50 • voi lisätä, osa muutoinkin toteutuvista kanavoituu Erasmuksen kautta • voi lisätä jonkin verran, joskin työharjoittelu kaukomailla on kasvattamassa suosiotaan • ongelmana on se, että osa vaihdoista vain 2 kk, ja tietyillä aloilla voi olla vaikeampi saada pidempiä harjoittelujaksoja. • voi kasvattaa hieman lähtijöiden määrää, muttei paljon, koska Euroopan harjoittelupaikat on nytkin suositumpia kuin muualla tapahtuvat harjoittelut. Esim. Aasian ja Etelä-Amerikan paikkoja jää täyttämättä, koska harjoittelija ei välttämättä saa näistä paikoista niin paljon palkkaa, että se kattaisi edes puolia matkakuluista. • ei lisää merkittävästi lähtijöiden määrää, koska pieni apuraha ei houkuttele lähtemään

18. Paljonko harjoittelijoita liikkuu vuosittain?Arviota tulevasta. (2/2) • Ammattikorkeakoulut: vuosittaiset harj.määrät vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen: 30–145/v • Erasmuksen vaikutukset harjoitteluun • lisää jonkin verran lähtijöiden määrää, muttei välttämättä • tulee kattamaan aikaisemman Leonardo-ohjelman kautta lähteneiden määrän. • lisää suosiotaan, joskin se vähentää vastaavasti opiskeluliikkuvuuden kiinnostavuutta. • tavoitteena on nostaa harjoittelijavaihtolukuja ja oletamme, että Erasmus –ohjelman tarjoama hyvä rahoitus kannustaa opiskelijoita lähtemään • ERASMUS-ohjelmasta on tässä vaiheessa aikaista sanoa, mutta Euroopan kohteisiin lähteville tätä markkinoidaan ensisijaisena rahoitus-mahdollisuutena.

19. Minkä ohjelmien kautta harjoittelua korkeakoulussanne tapahtuu? • Erasmus on jo lähtenyt mukavasti käyntiin. • CIMOn ohjelmat: Voisi liikkua enemmänkin. Miten opiskelijoita voisi kannustaa hakemaan CIMOn ohjelmiin? • Riippuu yhteistyösuhteista ja opetettavista aloista. • Kolme vastaajista mainitsi verkoston.

20. Millaista rahoitusta korkeakoulu tarjoaa kv-harjoitteluun lähteville? • Erasmus LLP, Leonardo, Nordplus • oppilaitoksen oma harjoitteluapuraha, ns.OPM-tuki • Rahoituslähde vaihtelee oppilaitoksien vaihto-ohjelmien sisällöstä ja päämäärästä riippuen. • Tuen määrä vaihtelee rahoituslähteestä riippuen. • Osalla oppilaitoksista yhtenäiset tuet kohteesta riippumatta.

21. Minkä ohjelmien kautta harjoittelua korkeakoulussanne tapahtuu? *Minkälaisia verkostoja voisi luoda ja millä kaikilla tavoin verkostoja voisi hyödyntää?

23. YO: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (1/5) • Hajonta on suuri välillä: • 100-prosenttisesti opiskelijoiden itsensä löytämiä • ko. paikkojen osuus vuosi vuodelta kasvamassa. Vuonna 2007 itse hankittuja paikkoja oli noin 15 % kaikista harjoitteluista. • vain muutamat paikat vuosittain

24. YO: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (2/5) • Harjoitteluun lähdetään eri harjoitteluohjelmien kautta, mutta ura- ja rekrytointipalveluille ei raportoida niistä. Jotkut opiskelijat saattavat mainita siitä harjoitteluraportissaan, mutta tilastoja ei ole kerätty. • Tarkka arviointi vaikeata, koska opiskelijalle on täysin mahdollista lähteä kv-harjoitteluun kokonaan omin päin, käymättä lainkaan kv-yksikössä.

25. AMK: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (3/5) • Opiskelijoita ei kannusteta omiin harjoittelupaikkoihin, jos harjoittelun laatua ei voida ”omissa paikoissa” taata. • Harjoittelun laatua on pyritty kehittämään tiivistämällä yhteydenpitoa harjoittelupaikkoihin, monitoroimalla sekä kouluttamalla harjoittelupaikkoja. On edellyttänyt paikkojen määrän rajaamista, eikä tällöin strategian ulkopuolelle jääviin maihin ole aktiivisesti kannustettu harjoitteluun. • Teemme kaikkiin harjoittelupaikkoihin sopimuksen harjoittelupaikkana toimimisesta, joten omat paikat aiheuttavat melko paljon hallintotyötä. • Joistakin opiskelijoidenkin löytämistä paikoista on tullut pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

26. AMK: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (4/5) • Ammattikorkeakoulun puolella opiskelijat odottavat enemmän ohjausta. • Ohjaus välttämätöntä, pakollisella harjoittelulla on tarkat kriteerit. • Erasmus-harjoittelu tuo uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen harjoitteluun. Nyt kv-harjoittelu on ollut osana pakollisia harjoittelujaksoja, joiden mukana on tullut tiukkojakin kriteerejä harjoittelupaikan suhteen. • Toisaalta hyvä puoli, koska harjoittelupaikalla laadunmäärittely ja ohjaus. • Toisaalta oikeanlaisen harjoittelupaikan löytäminen voinut olla vaikeaa. • Harjoittelupaikan hankkiminen riippuu osittain myös opiskeltavasta aineesta. • Joillakin aloilla harjoittelupaikan hankkiminen täysin itsenäisesti on lähes mahdotonta esim. ohjaus- ja vastallisuuskysymysten vuoksi. • Joillakin aloilla on vakituisia työnantajakontakteja.

27. Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (5/5) *Miten opiskelijoiden omatoimista harjoittelupaikkojen löytämistä voisi helpottaa? *Harjoittelun laadun varmistus ja harjoittelijan tuki Erasmuksen itsehankituissa paikoissa?

29. Käytetäänkö harjoittelupaikkojen hankinnassa hyväksi yhteistyökumppaneita tai kv.verkostoja? (1/2) • Erasmus, Leo-Net/vanhat kontaktit Leonardo-harjoitteluhankkeiden verkostoihin(?), Nordplus, bilateraalisopimukset • Pitkäaikaiset harjoittelukontaktit, koulutusohjelmien opettajilla on omat kontaktit ja verkostot • IAESTE ja opiskelijajärjestöt, kuten AIESEC, ELSA • First, Harnet • COIMBRA

30. Käytetäänkö harjoittelupaikkojen hankinnassa hyväksi yhteistyökumppaneita tai kv.verkostoja? (2/2) • tutkimuslaitos-/yritys-, korkeakoulu- ja kv-hankkeisiin liittyviä ja oppilaitoksemme toimialan yhteistyöverkostoja • Alumni-verkosto ulkomailla • Brysselissä sijaitseva maakuntiemme edunvalvontatoimisto • Konsortio • Alakohtaisia verkostoja: Terve Afrikka, Cumulus, Norteas, Carolus Magnus, ENCATC, NICE, Kansainvälinen jääkiekkoliitto, Leading Hotel Schools of the World • Suhteita käytetään, jos niistä on hyötyä…

32. Millaisia tukipalveluita tarjoatte kv-harjoitteluun lähteville ennen ja jälkeen ulkomaanjakson? ”Mietintämyssy ja jälkifilosofointi” 30% harjoittelun oppimisprosessista. *Voisiko tukipalveluina järjestelmällisesti hyödyntää jo harjoittelussa olleita opiskelijoita tutoreina? Tästä jo esimerkkejä? *Oman oppilaitoksen verkostojen järjestelmällinen hyödyntäminen?