200 likes | 323 Views
Ydinvoima ja periaatepäätökset. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 6.5.2010. Hallituksen energialinja – kohti vähäpäästöistä Suomea. Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia 20.4.2010 Ydinvoima 21.4.2010 iltakoulussa Kaikki kolme tukeutuvat
E N D
Ydinvoima ja periaatepäätökset Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 6.5.2010
Hallituksen energialinja – kohti vähäpäästöistä Suomea • Tärkeimmät energiaratkaisut • Energiatehokkuus 4.2.2010 • Uusiutuva energia 20.4.2010 • Ydinvoima 21.4.2010 iltakoulussa • Kaikki kolme tukeutuvat • Päästöjen vähentämiseen • Kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen • Teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen
Ydinvoima ja periaatepäätökset • Ydinvoiman periaatepäätösten lähtökohdat • Ydinenergialain edellytykset • Päästöttömyys, hiilen alasajo • Teollisuuden sähkönsaannin varmistus, kysynnän kasvu • Omavaraisuus, tuontiriippuvuudesta irti
Ydinlaitoshankkeet • Ydinenergialain mukaiset TEM:öön jätetyt periaatepäätöshakemukset: • TVO Oyj (Olkiluoto 4) huhtikuussa 2008 • Fennovoima Oy tammikuussa 2009, sijaintipaikkavaihtoehdoiksi täsmentyivät Pyhäjoki tai Simo • Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy (Loviisa 3) helmikuussa 2009 • Lisäksi Posiva Oy:n hakemukset Olkiluoto 4:n ja Loviisa 3:n ydinjätehuollon osalta (huhtikuu 2008 ja maaliskuu 2009)
Hakemusten käsittely • Laajat lausuntokierrokset: • kaikki laitosten sijaintikuntien lausunnot ovat myönteisiä • Säteilyturvakeskus on antanut alustavat turvallisuusarviot, joiden mukaan suunnitellut laitosvaihtoehdot ja –paikat ovat sellaisia, että hankkeet voidaan toteuttaa turvallisesti • Selvitykset • Periaatepäätösmenettelyä on edeltänyt kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arviointi • Periaatepäätöksiin on liitetty katsaus ydinjätehuollon menetelmistä sekä selvitys ydinlaitoksen merkityksestä maan energiahuollolle
VN 6.5.2010: Valtioneuvoston periaatepäätökset ydinlaitosluvista • Ydinenergialain mukainen päätöskriteeri on ”yhteiskunnan kokonaisetu” • Lain 14 § mukaan on otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota: • hankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta; • suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin; sekä • ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. • Valtioneuvosto voi asettaa periaatepäätöksessä ehtoja • Myönteiset periaatepäätökset toimitetaan eduskunnan tarkastettaviksi.
Päästöttömyys • Ydinvoima ei aiheuta CO2-päästöjä. • 1600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön vuosituotanto on noin 12 TWh. Vastaava määrä kivihiililauhdevoimalla tuotettuna aiheuttaa vuosittain 10-12 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä. • Ydinvoima korvaa lauhdevoimatuotantoa (kivihiili) Suomessa ja markkina-alueella. • Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä. Päästötön sähköntuotanto alentaa sektorin päästöjä ja alentaa CO2-hintaa. • Ydinvoima ei aiheuta happamoittavia tai rehevöittäviä päästöjä: typen- ja rikinoksidit, hiukkaset jne.
Teollisuuden sähkönsaannin varmistus • Teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä • Kulutus tasaista peruskuormaa • Ydinvoima tuottaa tasaista perusvoimaa • Sähkön markkinahinnassa nousupaineita • Sähkönhinnan kohtuullisuus ja tasaisuus tärkeä teollisuudelle • Ydinvoimalla tuotettu sähkö edullista ja tasahintaista (polttoaineen osuus pieni, CO2-hinta ei vaikuta)
Sähkön tuontiriippuvuudesta irti • Suomella rajayhteydet Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle; Norjaan pieni. • Yhteydet Ruotsiin ja Viroon vahvistumassa, Viro liittymässä yhteisiin sähkömarkkinoihin. • Venäjältä vain sopimuspohjaista tuontia 11-12 TWh vuodessa • Markkinapohjainen tuonti/vienti edellytys markkinoiden toiminnalle; iso, tasainen tuonti vaikuttaa myös negatiivisesti (tuontiriippuvuus) • Sähköntuotannossa päästään lisätuotannolla 100 % omavaraisuuteen ilmasto- ja energiastrategiassa linjatun mukaisesti nykyisen 85 % sijaan
Sähkönkulutus vaihtelee, MW- vuoden 2020 kulutus (98 TWh) 2007 profiililla
Teollisuuden Voima Oyj Perusteluja Olkiluoto 4 –yksikköä koskevan myönteisen periaatepäätöksen puolesta: - toteutettavissa turvallisesti - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta - yksikkö tuottaa osaltaan sähköä omakustannushintaan suomalaiselle elinkeinoelämälle (mm. puunjalostusteollisuus) - yhtiön vahva osaaminen ydinenergia-alalla - ydinjätteet voidaan käsitellä turvallisesti Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen on perusteltua Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen osalta. Tästä tehtiin oma periaatepäätös.
Fennovoima Oy Perusteluja Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevan myönteisen periaatepäätöksen puolesta: - toteutettavissa turvallisesti - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta (yksi yksikkö) - ydinvoimalaitos tuottaa osaltaan sähköä omakustannushintaan suomalaiselle elinkeinoelämälle (mm. metalliteollisuus) - uusi toimija lisää jossain määrin kilpailua markkinoilla Periaatepäätöksessä rajataan laitoksen koko yhteen yksikköön ja asetettiin ehto koskien käytetyn polttoaineen loppusijoitusta koskevaa suunnitelmaa. Vähä- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos sai myös periaatepäätöksen. Voimalaitoksen sijaintipaikan valitsee Fennovoima Oy.
Fortum Power and Heat Oy Perustelut Fortum Power and Heat Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevalle kielteiselle periaatepäätökselle: - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta rajoitti periaatepäätöspaketin kahteen ydinvoimalaitosyksikköön - periaatepäätös uudesta yksiköstä ei ollut ajankohtainen silmällä pitäen Loviisan voimalaitoksen käytön jatkamista keskeytyksettä, sillä Loviisa 1:n käyttölupa on voimassa vuoden 2027 loppuun ja Loviisa 2:n vuoden 2030 loppuun. - Fortum on TVO:n osakasyhtiö ja saa tämän omistuksen kautta käyttöönsä merkittävän osuuden Olkiluoto 3 ja 4 -ydinvoimayksiköiden tuotannosta. Periaatepäätöksen mukaan olisi hanke ollut toteutettavissa turvallisesti ja sijaintipaikka olisi sopiva. Fortumin ydinjätteet olisi voitu käsitellä turvallisesti. Posivan/LO3 periaatepäätös tehtiin myös kielteisenä, koska itse voimalaitoshanke sai kielteisen periaatepäätöksen.
Ydinvoima Suomessa • Nykyiset • LO1, LO2 1000 MW 8 TWh • OL1, OL2 1720 MW 14 TWh • Yhteensä 2720 MW 22 TWh • Rakenteilla • OL3 1600 MW 12 TWh • Nykyiset & rakenteilla 4320 MW 34 TWh • Periaatepäätökset 6.5.2010 • OL4, FV 3200 MW 24 TWh • Kaikkiaan 7520 MW 58 TWh • Sähkönkulutus 2020 98 TWh • Ydinvoiman laskennallinen osuus 59 %
Sähkön osuus energian loppukulutuksesta • Energian loppukulutus 2020 327 TWh • Uusiutuvien osuus (38 % velvoite) 124 TWh • (tässä velvoitteen lisäystä 31 TWh) • Loppukulutuksesta sähköä98 TWh • Uusiutuvien osuus 31 TWh • (tässä velvoitteen lisäystä 7 TWh) • Uusiutuvilla energialähteillä voidaan kattaa lämpöä ja liikennettä, ei niinkään sähköä • Uusiutuvat ja ydinvoima eivät siten peruslähtökohdiltaan kilpaile • Ydinvoiman osuus energian loppukulutuksesta tulee olemaan 17 %
Kapasiteetti LISÄYS (MW) Tuulivoima 2000…3000 MW Biokaasu ~ 20 MW Vesivoima ~100 MW Pien-CHP ~100 MW YHT. 220 MW + tuulivoima Vesivoima pääosin koneistojen uusimisia kaupallisin perustein Puu- ja kierrätyspolttoaineet palavat olemassa olevissa kattiloissa korvaten muita polttoaineita Tuotanto LISÄYS (TWh) Tuulivoima 6 TWh Biokaasu 0,15 TWh Vesivoima 0,6 TWh Pien-CHP 0,4 TWh YHT. ~7 TWh Pien-CHP:ssä osa polttoaineesta turvetta Puu- ja kierrätyspolttoainella lämmöntarve ohjaa tuotantoa, ei nettolisäystä Uusiutuvien paketti lisää vain vähän sähkönkapasiteettia ja tuotantoa • Suomi ei omavarainen sähköntuotannossa, Venäjältä sopimuspohjaista tuontia 11-12 TWh vuodessa • Uusiutuvalla sähköllä ei voida päästä sähköntuotannossa eroon Venäjän viennistä ja omavaraisuuteen.
CO2-päästöt vähenevät monella keinolla Vähennysten yhteisvaikutus sisältää epävarmuuksia
Päästöttömyys, omavaraisuus, työllisyys • Päästöt • CO2 päästöt Suomessa nyt n. 60 milj. tonnia • V. 2020 ilman politiikkatoimia n. 76 milj. tonnia • Energiansäästö ja tehokkuus vähentää n. 10 milj. tonnia • Uusiutuvat energiat vähentävät n. 8 milj. tonnia • Ydinvoima vähentää n. 10 milj. tonnia • 2020 CO2-päästöt politiikkatoimin 48 milj. tonnia • Sähköntuotannon omavaraisuus nyt 85 % 2020 100 % • Työllisyys ja talouskasvu • Suorat työllisyysvaikutukset 30 … 40 000 htv per hanke • Hallitukselta vahva signaali teollisuudelle