ET:n oppilasarviointi perusopetuksessa

1. ET:n oppilasarviointi perusopetuksessa Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

2. Arviointi, palaute, arvostelu Arviointi Palaute Arvostelu

3. Arviointia määrittävät tekijät • Opettajan etiikka ja ammattitaito • Arvioinnin funktiot • Opetussuunnitelma

4. Opettajan eettiset periaatteet (OAJ) OPETTAJA JA OPPIJA • Opettaja hyväksyy ja ottaa huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. • Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. .... • kysymys privaatin alueesta, ei "nahan alle menemistä” Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää kiusaamista tai toisen ihmisen hyväksikäyttöä.

5. Etiikka/OAJ, opettaja ja oppija (jatkoa) • Opettajan tehtävään kuuluu myös oppijoiden kasvattaminen yhteistyöhön ja hyviksi yhteiskunnan jäseniksi. Myös luottamuksen ja hyvien ihmissuhteiden rakentaminen kuuluu opettajan työhön. • Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa. • kotien saama arviointi (ei pelkkää negatiivista palautetta!) • mahdolliset ongelmat, kun arvioinnit erilaisia

6. Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO • Eettisten periaatteiden lähtökohtana on ihmisen kohteleminen itseisarvona. Siihen kuuluu että oppija nähdään ajattelevana ja oppivana persoonana. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta ihmisen sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista. TOTUUDELLISUUS • Totuudellisuus on keskeinen arvo opettajan perustehtävässä, jossa hän ohjaa oppijaa elämän ja ympäristön kohtaamiseen. • Tutkiva lähestymistapa edellyttää avointa keskustelua ja totuuden etsimistä. • Rehellisyys itselle ja muille sekä keskinäinen kunnioitus kaikessa vuorovaikutuksessa kuuluu opettajan työn perustaan.

7. Opettajan eettisten periaatteiden arvot (jatkoa) OIKEUDENMUKAISUUS • Yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa sekä muun työyhteisön toiminnassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää. • Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen. • Oikeudenmukaisuuden tulee toteutua myös etujen ja rasitteiden jaossa, rikkomusten ja ristiriitojen käsittelyssä sekä oppijan arvioinnissa. Kysymys oikeudenmukai-suudesta sisältyy aina opettajan antamaan arviointiin. VASTUU JA VAPAUS • Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa perustehtävään ja sitä määrittelevään normistoon, esim. lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. 

8. Arvioinnin funktiot Oppimista tukeva funktio • osaamisen määrittäminen • opiskelun motivoiminen • muoto riippuu käytännössä opetusmuodosta Valikoiva funktio • koululaitos on moniportainen instituutio: myöhempiin opintoi-hin valikoidutaan (osin) aiempien suoritusten perusteella • esim. yhteisvalinta • oppilaan kannalta kysymys uravalinnasta ja elämänsuunnitelmasta • yhteiskunnan kannalta kysymys on voimavarojen ohjailusta • kriittisesti arvioiden 'estableshmentin' kannalta kysymys on asemaan sosiaalistamisesta (vanhempien sosioekonomisen aseman huikea ennustavuus koulumenestyksen suhteen)

9. Arvioinnin muodot Tulosarviointi (perinteinen) • Arvioidaan osaamisen lopputulosta • haetaan sekä osaamista että osaamattomuutta • esim. loppukokeet, ylioppilaskirjoitukset • koulussa tyypillisesti: kokeet Suoritusarviointi (autenttinen arviointi) • Arvioidaan oppilaan suoritusta ja sen kehittymistä • mahdollisuus näyttää osaamista • esim. urheiluvalmennus • koulussa tyypillisesti:välitön ja jatkuva (suullinen) palaute Lähde: Virta A. Uudistuva oppimisen arviointi. Turku 1999.

10. Arviointi POPS-perusteissa 2004 • Lähtökohtana oppilaan aktiivisuutta ja tiedon rakentamista korostava oppimiskäsitys (POPS-perusteet, 16). • Oppilaan arviointi jaetaan 1) arviointiin opintojen aikana ja 2) päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät (POPS-perusteet, 260). • .

11. Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ • Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. • Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden • Sopii hyvin steinerkouluun, kirjallisessa lausunnossa voidaan hyvin kuvata näitä asioita.

12. Päättöarviointi ARVIOINNIN TEHTÄVÄ • Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. • Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen vertailtavuus) • Isona haasteena tämän sovittaminen aiempaan kannustavaan arviointiin.

13. Elämänkatsomustieto • Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua, toiminnallisuutta) • Oppilaan kehitystä tuetaan kohti • itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen • luovuutta ja vastuullisuutta • suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä • arvostelukykyä

14. ET taidot arvioitavina • Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot • erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen ja kuunteleminen • itseilmaisu • Filosofiset ajatteluntaidot • kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä • selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja kielenkäyttöä • perustellaan väitteitä

15. Oppilaan arvomaailman arviointi • ET:ssä opetetaan arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne.) • Opettaja yrittää korjata oppilaan käsityksen, jos se sattuu olemaan 2+2=5. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä" • Olennaista tässä ei ole filosofinen arvo-objektivismi tai arvosubjektivismi vaan OPS:n arvoperusta • Suuri haaste on välttää normalisoivaa manipulaatiota ("ymmärrät kai itsekin, että kunnon ihmiset eivät tee noin ja haluat kai olla kunnollinen"). Sen sijaan tarvitaan reilua (ja ikäkauden huomioiden mahdollisimman perusteltua) korjaavaa palautetta käyttäytymisestä ja arvoihin kohdistuvasta ajattelusta

16. Arviointi ja yhdysryhmät • Huom. yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava vuosittain/kausittain on olennainen myös arvioinnille. • Yksiläksyisten ryhmienkin arvioinnissa voi olla omia ongelmiaan (oppilaiden kehitysasteen vaikutus, erit. 1. ja 2. lk. välillä sekä 5/6 palkkiongelma) • Useiden eri läksyalueiden yhtäaikainen arviointi vaatii opettajalta paljon. • Se, että asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän opetuksessa, pitää huomioida myös arvioinnissa.

17. ET arvioinnin perusteita • Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella myös lapset ja heidän huoltajansa • Arviointi lähtee suunnittelusta • tavoite – sisällöt/menetelmät/keinot – arviointi • yhteissuunnittelu , jossa sovitaan arvioinnista • oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet • Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä • vuorovaikutteinen arviointi • sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi • Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen • oppilaan ja ryhmän dialogiset taidot (esim. osaako pyytää ja odottaa puheenvuoroa) • toisia kunnioittavat asenteet ja ilmapiiri (esim. että oppilaat kuuntelevat kaikkia muita oppilaita)

18. Vuorovaikutteinen arviointi • toteutetaan osana ryhmäopetusta • erilliset ja säännölliset oppilasryhmän kanssa järjestetyt palaute- ja arviointikeskustelut • tuotetaan yhteisistä kokemuksista monipuolista palautetta • piirrokset, sarjakuvat, tarinat, laulut ym. • Esim. opintokäynnin tai ryhmätyön jälkeen projekti arvioidaan (mikä onnistui, mikä ei; sekä kokemuksellinen että tavoitteiden saavuttamisen näkökulma)

19. Arvioinnin kohteita Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää esimerkiksi • yhteistyön sujumiseen • rakentavien ehdotusten tekemiseen • keskusteluun osallistumiseen • erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien esittämiseen • ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen • toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen • kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa • kykyyn asettua toisen asemaan • käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen • ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun • yhteisen toiminnan tuottamaan iloon

20. Oppilaan itsearviointi (POPS-perusteet 2004) • Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. • Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. • Onko relevanttia steinerkoulussa? Miten toteutetaan?

21. Oppilaan itsearviointi ja ET • ET:ssä oppilaan itsearvioinnissa on hyvin monipuoliset tavoitteet, erityistä ET:lle esim. • ET:n oppimistavoitteet ovat hyvin refleksiivisiä (oppijaan ja hänen katsomukseensa suuntautuneita) siksi niiden saavuttaminen edellyttää itsearviointi-kyvyn kehittymistä (itsenäisyys, arvostelukyky jne.) • ET-oppilaan arvioinnissa (esim. arvot ja asenteet) ollaan usein hyvin lähellä "nahan alle menemistä" itsearviointi on yksi keino välttää tätä ongelmaa (mutta huom. manipuloinnin vaara)

22. Opettajan itsearviointi ET:ssä • Manipuloinnin välttäminen edellyttää opettajan jatkuvaa itsearviointia. • Myös katsomusvapauden toteutuminen edellyttää opettajan itsearviointia. • Vanhempien ja kollegojen rooli? • ET opettaja on sitoutunut OPS:n arvoperustaan, mutta hänenkään ei tarvitse alistua normalisoivaan manipulointiin

23. ET ja hyvän osaamisen kriteerit Yleisiä haasteita • 5. luokan nivelkohta ja yhdysryhmäopetus

25. ET ja 5-6 palkkiongelma

26. Päättöarvioinnin painottaminen • Kursseittain rakentuva oppiaine: OPS:ssa ei juuri spiraaliperiaatetta vaan eri vuosina erilaiset sisällöt jaPOPS teksti (s. 264):"Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9." • Kun ET:ssä yleensä 2/5 6-9:n OPS-sisällöistä opetetaan aiemmin ja hyvän osaamisen kriteereissä kursseilla on samanlaiset painotukset, tässä on selvästi ongelma (esimerkiksi se mitkä kaksi kurssia sattuvat 8-9:lle voi vaihdella). Ratkaisut? (Ratkaisu pitäisi löytyä koulun OPS:sta!)

27. ET teema-alueet • Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Yhteisö ja ihmisoikeudet • Ihminen ja maailma

28. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas • kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta • ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita • kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon • ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. • Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas • osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä • tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat • kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun • kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

29. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas • tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä • osaa käyttää oppiaineen kes-keisiä käsitteitä (elämänkatso-mus, kulttuuri, vähemmistö) • rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella • pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään • osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. • Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas • tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja • kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin • ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron • osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.

30. Yhteisö ja ihmisoikeudet • Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 • Oppilas • tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pää-piirteet sekä kykenee selittämään niiden eron • hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön • pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden • tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä • tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita • tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas • tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita • ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen • ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

31. Ihminen ja maailma KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas • tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä • ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle • osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita • tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia • osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön • ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

32. ET käsitteistö • ET:llä ei ole yhtä taustatiedettä, mutta kyky käyttää tiettyä katsomuksellista käsitteistöä kuvaa ET-osaamista • Avainkäsitteitä ovat ainakin: • ihminen (yksilö – yhteisö, ihminen – luonto, identiteetti, rajallisuus, tarve jne.) • katsomus (maailman- ja elämänkatsomus, maailmankuva, uskonnollisuus ~ ateismi, sekulaari humanismi) • hyvä elämä (elämäntapa ja –tyyli, itseilmaisu, onnellisuus, rakkaus, haaveet jne.) • etiikka (oikein/väärin, arvostelukyky, vastuullisuus, harkinta, deskriptiivisen ja normatiivisen ero) • kulttuuri (suvaitsevaisuus, sivistys, monikulttuurisuus) • ajattelun taidot (perusteleminen, argumentaatio, johdonmukaisuus, retoriikka vakuuttaminen jne.)

33. ET käsitteistön oppiminen • ET käsitteitä ei ole tarkoitus oppia listana. • Käsitteiden käyttö kehittyy vähitellen yhteisissä keskusteluissa kuuntelemisen, argumentoinnin ja harjoittelun kautta. • Olennaista on katsomuksellisen ja moraalisen näkökulman ymmärtäminen ja ajatteleminen.

34. ET käsitteistön osaamisen arvioiminen • ET käsitteistön esiintyminen tai esiintymisen puute oppilaan vastauksissa ja kirjallisissa töissä on yksi tapa arvioida nimenomaan ET-osaamista. • Alaluokilla on tavoitteena juuri tunnistaa näiden elämänpiirien olemassaolo ja yleinen ominaislaatu sekä osata soveltaa peruskäsitteitä (suvaitsevaisuus, onnellisuus, moraalinen vastuu) omaan elämään. • Ylemmillä luokilla mukaan tulee käsitteistön soveltaminen yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja muihin kulttuureihin.

35. ET ja kokeet • Katsomusaineiden aliarvostettu asema kytkeytyy osittain vaatimattomiin työ- ja osaamisvelvotteisiin. • Siksi on perusteltua antaa läksyjä ja pitää kokeita. • Leijonanosan arvioinnista tulisi kuitenkin rakentua edellä mainittujen havainnointiin, projekti- ja itsearviointiin pohjalle, joten alakoulussa kokeet eivät välttämättä ole tarpeen. • Koulun OPS (ja koulun yhteisesti sovitut muut käytännöt) kuitenkin viiem kädessä ratkaisevat asian (esim. viimeistään 5:llä on helposti pakko pitää kokeita). • Olennaista kokeissa on saada ikäkauteen ja kehitystasoon soveltuvat ET-taidot arviointiin. • Kokeet tulle suunnitella jo kurssin alussa ja yhdysryhmissa jopa useamman vuoden perspektiivillä. • Toisaalta pitää kysyä keskeisiä taitoja, toisaalta pitää varoa backwash-efektiä eli (pelkkiin) kokeisiin opettamista.