Ontologia ja tietoteoria

1. Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli–ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

2. Kurssitiedot • Luennot (18 h) + oheismateriaali korvaa 4 op • Tentti 6.5.2009 klo 9-12 (MaA103), uusintatentti 20.5.2009 klo 9-12 • Osiot ja oheismateriaalit: • Ontologia: Luennot (3 h x 6 h = 18 h) = 2 op ja • Lammenranta: Tietoteoria/ Pritchard: What Is This Thing Called Knowledge?/ Morton: A Guide through the Theory of Knowledge = 2 op

3. Kurssin tavoitteet • Opiskelija tunnistaa ontologian ja tietoteorian tutkimuskohteet • Opiskelija hallitsee peruskäsitteet ja tuntee keskeiset teoriat ja niiden perustelut • Opiskelija tuntee tieteenalan historiallisen kehityskulun

4. Suoritusmuodot • Luentopäiväkirja (Ontologia) http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/fil/opiskelu/luentopaivakirja • Lukemispäiväkirja (Tietoteoria) http://users.jyu.fi/~plyyra/opetus/FILP340/Lukemisp%e4iv%e4kirjaohje_FILP340.pdf http://www.edu.fi/page.asp?path=498,516,37445,63643 • Käsitekarttatentti (Ontologia ja/tai tietoteoria)

5. Luentorunko 18.3.2009 • Ontologian ja tietoteorian status ja identiteetti filosofian osa-alueina • Historiallista taustaa • Tietoteoria: pikainen ekskursio • Tietoteorian klassisia kantoja: rationalismi ja empirismi …25.3. Tietoteorian haaste ontologialle

6. Filosofian kysymykset • Aluksi filosofian piiriin kuuluivat kaikki todellisuutta koskevat kysymykset ”Tieteiden äiti” • Nykyisin filosofia tutkii erityistieteiden itsestään selvinä pitämiä teoreettisia perusteita

7. Filosofian erityisalat • Filosofian kysymyksiä: • mitä ovat arvot? → etiikka, aksiologia • mitä on merkitys? → semantiikka, kielifilosofia • mitä on totuus? → totuusteoriat, kielifilosofia, tietoteoria • mitä on kauneus? → estetiikka • mitä on vapaus? → yhteiskuntafilosofia, etiikka, ontologia.. • mitä on oikeus? → oikeusfilosofia, yhteiskuntafilosofia • ym.

8. Mitä ontologia tutkii?

9. Kysymykset olevan ja tiedon luonteesta ovat filosofian perustavimpia (ensimmäisiä ja viimeisiä) kysymyksiä

10. Metafysiikka • Yleinen metafysiikka (metaphysica generalis) • tutkii olevaa olevana = ontologia • Erityinen metafysikka (metaphysica specialis) • tutkii erityisiä olevia ja niiden olemisen tapaa: (Jumalaa, sielua, maailmaa → teologia, psykologia, kosmologia)

11. Metafysiikan peruskysymykset • Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): metafysiikalla muutama peruskysymys: • Mitä tarkoittaa olla (olemassa)? Mikä on olemisen mieli? • Mikä on oleva olevana? Mitkä ovat olevan tavat tai lajit (ja niitä koskevat lait)?

12. Mitä tässä luentosalissa on?

13. Ontologia ja kategoriat • Kategorisointi (taksonomia), olevan jakaminen perustavimpiin luokkiin (kategorioihin) • Mitkä ovat olevan (olevana) peruskategoriat ja miksi?

14. Miten? "Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa riittävän harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Metafysiikka pyrkii puolueettomaan tietoon tutkimuskohteestaan.” (Juti 2001)

15. Olevan yleisimmät kategoriat • Mitä kaikkea olevaa siis on? • Konkreettiset oliot • alkeishiukkaset • luonnontieteiden kuvaamat oliot • arkipäivän asiat • teknologiset esineet • olioiden ominaisuuksia • olioiden välisiä suhteita • abstrakteja olioita • tapahtumia • mahdollisuuksia • sieluainesta • yhteiskunnallisia instituutioita • taruolentoja • ym.?

17. Esiontologiset teoriat todellisuudesta • Ennen ontologiaa oltiin kiinnostuneita todellisuuden rakenteesta • Animismi (henkiuskonto): kaikella on mieli tai sielu • Todellisuutta voi selittää psykologisin käsittein: puu haluaa kasvaa jne. • Monistinen materialistinen (hylozoistinen, hyle = aine) teoria

18. Antiikin ontologiset teoriat • Antiikissa alettiin muodostaa tieteellisiä teorioita todellisuuden luonteesta • Thales (n. 636-546 eaa., ensimmäinen filosofi): kaikki on vettä • Anaksimandros (n. 609 eaa.-n. 546 eaa.): • kaikki on ikuista, määrittämätöntä alkusubstanssia (apeiron). • Evoluutioteoria; ihminen kehittynyt vesieläimistä • Anaksimenes (n. 585-525 eaa.): kaikki on ilmaa eri tiheysasteissa

19. Parmenides (515-450 eaa.) • Ensimmäinen metafyysikko: hän otti ensimmäisenä tutkimuskohteeksi itse olevan olevana (τόόν) • Miletolaiset selittivät luonnon (fysis) rakennetta ottaen sen olemisen itsestään selvänä • Parmenides: • Kaikki olevat ensi sijassa ovat (koostuvat olemisesta) • Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin • Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen • Parmenides erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän. • Aistit tuottivat doxaa, luuloa/mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma) • Järjen avulla päästiin tietoon olevasta (aletheia) (= täydellinen oleva maailma)

20. Herakleitos (535-475 eaa.) • Herakleitos (Hämärä): kaikki on tulta. • vastakohtien jännite • ”Sota on kaiken isä ja kuningas” • ”Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta”. • ”Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi”, ”Kaikki virtaa” • Sielu on tulta ja vettä: ”Kuiva sielu on viisain ja paras” • Herakleitos näyttää olevan täysin vastakkaisilla linjoilla Parmenideen kanssa • Kuitenkin hän ajatteli, että järki (nous/logos) on yksi ja sama kaikilla ja se on yhteydessä olevaan: ”Kaikki on yksi.”

21. Antiikin ontologiset teoriat • Empedokles (490-430 eaa.): oleva pallonmuotoinen sekoitus neljä elementistä • Anaksagoras: πανσπερμία, kaikki sisältää kaiken idun • Atomistit

22. Platon ja Aristoteles • Platon (427-347 eaa.)(<Parmenides <Pythagoras <orfilaisuus) • Ihana ideamaailma vs sekava aineellinen maailma • Vain ideat ovat todellisia, aistien kautta tiedetty on mielipidettä ja uskomusta (ilmentymää) • Tietäminen mahdollista, koska sielu ennen ihmiseen tuloa on nähnyt ideoita • Aristoteles (384-322 eaa.) : ideat ovat aineellisten olioiden muotoja

23. Termien historiaa ja etymologiaa • Fysiikka tarkoitti Aristoteleella oppia luonnosta (φυσισ/fysis) • ”Fysiikan jälkeen” viittasi keskiaikaiseen kirjastoluokitukseen, • Nimi viittaa osuvasti oppiin ”luonnontieteiden tuolla puolen” • ”Ensimmäinen filosofia”

24. Termien historiaa ja etymologiaa • Rudolf Göckel (lat. Goclenius, 1500-luku): termi ”ontologia” • Ontologia sanan ών/ουσα/όν sanavartalosta οντο- ”oleva” ja λογος ”oppi”, kirjaimellisesti ”oppi olevasta” • Metafysiikka-termi tulee sanoista ταμετάταφυσικά, mikä tarkoittaa ”fysiikan jälkeen”

25. Huomion kääntäminen itseen: tietoteoria • René Descartes (1596-1650) ja Immanuel Kant (1724-1804): Ensin on kysyttävä: ”mitä voimme tietää”? • Vasta sitten voimme vastata todellisuuden rakennetta koskeviin kysymyksiin • Descartes: Meditationes de prima filosofiae (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta) käsitteli tietoteoriaa (vrt. Aristoteles)

26. Refleksiivinen filosofia • Tämä on refleksiivistä filosofiaa • Refleksiivisessä filosofiassa on käännetty huomio maailmasta itseen, subjektiin • Kysytään tiedon mahdollisuutta • transsendentaalifilosofia kysyy mahdollisuuksien ehtoja • Descartes, Kant, fenomenologia, hermeneutiikka, ”subjektifilosofiat”

27. Mitä on tieto? • Platon: perinteinen tiedon analyysi: • ”Tieto on perusteltu tosi uskomus” • Analyysi voidaan jakaa kolmeen osaan: • 1) mitä on perustelu? • 2) mitä on totuus? • 3) mitä on uskomus?

28. Vastaesimerkki • Titta tarkkailee sorsia syksyisellä järven rannalla. Vedessä ui kymmenen sorsaa. Äkkiä luuluu laukaus, ja yhdeksän sorsaa räpiköi lentoon. Yksi sorsa jää lillumaan veteen. Titta ajattelee: ”yksi sorsa ei pelästynyt laukausta”. Vedessä näkyvä sorsa ei olekaan oikea vaan metsästäjän tuoma täytetty houkutuslintu, jota Titta luulee oikeaksi sorsaksi. • Mutta kaislojen seassa piilossa on yksi sorsa, joka ei halunnut lähteä mukaan. • Siispä Titalla on perusteltu tosi uskomus • Se ei kuitenkaan ole tietoa • Perinteinen tiedon analyysi ei olekaan riittävä • Kattava tiedon analyysi odottaa vielä tekijäänsä (onko mahdollinen?)

29. Perusteltuus • Perustelu/oikeutus on tietoteorian kannalta merkittävä (välttämätön) asia • Perustelut liittyvät usein tiedon lähteeseen • Eri tapoja perustella tai oikeuttaa tieto on ainakin: • Koherenssi muun tiedon tai joidenkin peruslähtökohtien kanssa: rationalismi • Kokemus: empirismi • Ym.

30. Rationalismi • Järki on merkittävä tiedonlähde: rationalismi. • Rationalistit tavoittelivat absoluuttista, täysin varmaa tietoa. • Geometrian, matematiikan ja logiikan totuudet näyttävät ikuisilta, pysyviltä ja järjen avulla saavutettavilta. • Seuraavien lauseiden totuus ei riipu kokemuksesta: ”Kolmion kulmien summa on 180o.”, ”2 + 2 = 4.”, ”Sorsa on lintu”, poikamies on naimaton ym. • Nämä totuudet ovat analyyttisiätotuuksia. Ne ovat välttämättä totta • Rationalistit: järjen avulla päättelemällä voimme päästä selville todellisuuden luonteesta sellaisena kuin se on

31. Menetelmällinen epäily • Mutta miten saavutamme perustan, jonka pohjalta päättelemme? • René Descartes (1596-1650): epäilyn menetelmä • Kun löydämme jotain, mitä emme voi epäillä, sille voimme perustaa tietomme • Melkeinpä kaikkea voimme epäillä • Aistiperäistä tietoa • Matematiikkaakin!

32. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus • Kenties kaikki on unta? Kenties ilkeä demoni tuottaa havaintomme? • Onko aistien tuottama kokemus on suuri illuusio? • Näyte tarkkaamattomuussokeudesta • Näyte muutossokeudesta

33. Cogito-argumentti • Voin epäillä tietoisuuteni kohteita. Mutta voinko epäillä omaa epäilyäni? • En ainakaan voi epäillä sitä, ettenkö epäillessäni ole tässä ja ajattelen • ”Cogito ergo sum.”, suom. ”Ajattelen, siis olen.”

34. Kahdenlaista perusainesta • Descartes: on olemassa kahdenlaista todellisuuden perusainesta • Dualismi: Aine on ulottuvaa ja konkreettista (res extensa), ajattelu (res cogitans) ei ole • Aivojen käpyrauhasessa on näiden eri ainesten välisen vaikutuksen välityskeskus

35. Muita rationalistisia teorioita • Rationalistit päätyivät erilaisiin näkemyksiin. • Baruch Spinoza (1632-1677): on vain yksi perusaines, Jumala eli Luonto • Monismi • Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716): on olemassa loputtomasti todellisuuden perustekijöitä • Pluralismi

36. Maailmankuvan muutos • Maailmankuva muuttui Uuden ajan alussa (Galilei, Newton) • Aristotelinen finalistinen materialistinen maailmankuva korvautui uudenlaisella deterministisellä materialistisella maailmankatsomuksella.