Kotona asuvan ik ntyneen hyvinvointia tukeva ymp rist

1. Kotona asuvan ikääntyneen hyvinvointia tukeva ympäristö Satu Elo Lehtori, TtT Terveystieteiden laitos

3. Fyysinen ympäristö Pohjoisuus Turvallisen toiminnan mahdollistava Viihtyisä fyysinen ympäristö

4. Pohjoinen ympäristö Lämpötilatekijät elämää vaikeuttavana A) kylmä- ja b) kuumaoireet Ulkoilua vältetään näiden oireiden seurauksena ja samalla toiminta kotona voi vaikeutua Sosiaalisten suhteiden kaventumisesta voi seurata yksinäisyyttä ja masentuneisuutta Sairauksiin liittyvät vuodenaikavaihtelut Masentuneisuus yleisempää talvikuukausina

5. Pohjoisen ympäristön tekijät liikkumista vaikeuttavana lumi, liukkaus ja pimeys mielikuva vanhuksesta unohdettuna lumen keskelle ei aina ole harhaa, sillä pohjoisen ympäristön tekijät ”sitovat” osan ikääntyneistä kotiinsa kodin ulkopuolisten kontaktien vähyys voi tällöin laskea ikääntyneiden mielialaa, joka erityisesti pimeinä vuodenaikoina on alttiimpi muutoksille

6. Pimeys mielialaa laskevana pimeys ja syksy yksin asuminen yhteydessä korrelaatio kunnossapidettyihin kulkuväyliin liikkumista helpottavana Palveluiden saatavuus pitkät välimatkat ja lähipalveluiden lakkauttaminen korostaminen liittyy heikkoon taloudellisen toimeentuloon sekä maaseutuasumiseen

7. Turvallisen toiminnan mahdollistuminen Kodin toimivuus ja muutostyöt, apuvälineet Terveydentilan ja liikuntakyvyn heikkenemisen myötä korostuu Lisäavun tarve yhteydessä kodin muutostöiden kokemiseen kotona toimimista helpottavaksi: voitaisiinko ympäristön toimivuudella poistaa lisäavun tarvetta? Kunnossapidetyt kulkuväylät Edellytys lähiympäristössä liikkumiselle Erityisesti kaupungissa asuvat ikääntyneet

8. Lähiympäristössä liikkumisen mahdollistaminen Ympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen Ympäristön toiminnallisuus (e. levähdysmahdollisuudet), tuttuus, esteettisyys ja levähdysmahdollisuudet Terveydentilan ja liikuntakyvyn heikentyessä lähiympäristössä liikkuminen korostuu Mahdollisuus kodin ulkopuolella liikkumiseen tukee psyykkistä hyvinvointia

9. Siisti koti ja lähiympäristö lisäävät ikääntyneiden kokemusta asumisviihtyvyydestä Myös luonnonympäristön läheisyys, asuinympäristön vihreys ja luontonäkymät kodin ikkunoista lisäävät asumisviihtyvyyttä Viihtyisä fyysinen ympäristö

10. Asuinympäristön sisältämä luonnonympäristö, kuten piha-alueet, luonto ja viheralueet ovat myös ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajia erityisesti kaupungissa asuvien ikääntyneiden osalta Suhteesta luonnon sosiaaliseen merkitykseen voidaan erottaa kaksi eri puolta. mahdollistaa asuinyhteisössä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen eri muodot yksinolo ja yksityisyys Vastaavasti maaseudulla asuvat korostavat enemmän luonnonympäristöä (piha, luonto ja viheralueet) mieluisana liikuntapaikkana.  Luonnonympäristössä liikkuminen on yhteydessä hyväksi koettuun mielialaan

11. Sosiaalinen ympäristö Yhteydenpito omaisiin Ystävät hyvinvoinnin tukijoina Avun saaminen Viihtyisä asuinyhteisö

12. Yhteydenpito omaisiin Osana sosiaalista kanssakäymistä: lapsenlapsien korostunut rooli liittyen ”vastuuttomuuteen” Välittämisen kokemus: pelkkä soitto voi riittää Ystävät hyvinvointia tukevina Sosiaalinen kanssakäyminen Psyykkinen ulottuvuus: arjen ilo, jaksamisen tuki, välittämisen kokemus

13. Avun saaminen Konkreettinen apu läheisiltä ja kotihoidolta Taloudellisen toimeentulon yhteys Vertaistuki Sama sairaus ja usko yhdistävinä

14. Viihtyisä asuinyhteisö Ystävälliset ihmiset Sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistuminen: tuttuja asioilla, naapurit Toiminta-mahdollisuudet: ajankulu, mielialavaikutus, uudet ihmiskontaktit

15. Sosiaalisen ympäristön merkitys Avun saaminen Jaksaminen Arjen ilo Välillinen vaikutus toimintakykyyn

16. Symbolinen ympäristö Hyvinvoinnin ideaaliset ominaisuudet Hyvinvoinnin normatiiviset ominaisuudet Hengellisyys Historiallisuus

17. Hyvinvoinnin ideaaliset ominaisuudet Toiminnalla terveyttä: toiminnan virkistävä vaikutus ja arjesta irtautuminen Vuodenaikojen ulottuvuus: Vuodenaikajuhlat, rituaalit ja toiminnot yhdistävät ihmisiä ja vaikuttavat mielialoihin Syksy vs. kevät, sääolosuhteet Värit ja auringonvalo lisää kauneuden kokemusta ympäristöön nähden Hiljaisuus Vuodenaikojen vaihtelu Tuoksuilla, väreillä, äänillä aisteja stimuloiva vaikutus Turvallisuuden kokemus Arvostukset ja pelot käsikädessä

18. Hoitotyössä kirjoittamattomat säännöt, hoivan sanattomat säännöt Kulttuurisesti jaettu merkitysjärjestelmä/ oikeutukset/velvollisuudet, josta ei juuri keskustella a) Vapauden ja itsemääräämisen tunne: Vapaus toimia, kuten itse haluaa Fyysiset ominaisuudet lisäävinä Sosiaalisista paineista irtautuminen eli mahdollisuus olla oma itsensä Hyvinvoinnin normatiiviset ominaisuudet

19. b) Yksityisyyden kokemus: fyysiset ominaisuudet (koti ja piha) ja sosiaalisen ympäristön tekijät vaikuttavat c) Elämää rajoittavat tekijät: Sairaus (kuulon heikkeneminen, muutokset ulkonäössä) Sairauden hoito Puolison sairaus Läheisten kontrolli

20. Hengellisyys käsitteen sisällön moniulotteisuus fyysiset/sosiaaliset rakenteet mahdollistajina a) Uskonnollisuus Voimaa ja luottamusta tulevaan Voimakkaimmillaan oman sairastuminen/läheisen sairastumisen yhteydessä Ajatukset kuolemaan liittyen ”Ei täällä ikuisia olla, aikanaanhan täältä itse kukin lähtee. Semmoinen usko, että ei täältä ennen määräaikaansa lähde kukaan, ne on päivät luettu etukäteen.” ”Poika on toisaalta niin kovasti huolissaan minusta. Kyllä minä pärjään ja minä olen sanonut, että minulla ole mitään hätää täällä, että kyllä minä pärjään. Että jos kuolema tullee, niin se tullee oli sitä missä hyvänsä.” hengellisyys tulisi nähdä enemmän kulttuuriin sidoksissa olevana kuin uskontoon liittyvänä sosiaaliset rakenteet (yhteisö) fyysiset rakenteet kirkko ja luonto miesten uskonnollisuus toiminnallista (rukoileminen) ja naisten toivoon liittyväähengellisyys tulisi nähdä enemmän kulttuuriin sidoksissa olevana kuin uskontoon liittyvänä sosiaaliset rakenteet (yhteisö) fyysiset rakenteet kirkko ja luonto miesten uskonnollisuus toiminnallista (rukoileminen) ja naisten toivoon liittyvää

21. b) Luonnon hengellinen ulottuvuus Voimaa antava, rauhoittava paikka, mahdollisuus kielteisten tuntemusten purkamiseen Arjen pakopaikka ja henkireikä Hengellisyyden hyvinvointiulottuvuus liittyy vahvasti arjesta irtautumiseen selviytymiskeinona

22. Historiallisuus Kaikille yhteinen elämänhistoria Symbolinen yhteenkuuluvuus, joka ilmenee jaettuina uskomuksina, tunteina ja subjektiivisina kokemuksina esimerkiksi sota- ja pula-aika Integroitumalla sosiaaliseen ympäristöönsä/yhteisöönsä voi toteuttaa elämänhistoriallista ja sosiaalista rooliaan

23. Yksilöllinen elämänhistoria Muistot hyvinvointia tukevina Kodin muistoesineet leskeksi jäätäessä Ystävien kanssa muistelu sosiaalista kanssakäymistä Vaikeina hetkinä miellyttäviin muistoihin palaaminen Asuinhistorian hyvinvointiulottuvuus Pitkäkestoinen asuminen lisää kiintymystä Kiintymys lisää turvallisuutta Asuinyhteisöön/paikkaan kuulumisen tunne vahvistunut Puuttumisen voidaan ennustaa lisäävän masentuneisuutta Nykyisessä asuinympäristössä arvostetaan kasvuympäristölle yhteisiä piirteitä Muutettaessa ratkaisevaa Kesäasunto

24. Kiitos! Lisätietoa: satu.elo@oulu.fi