Perusopetus 2020 – ehdotus uusiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi

1. Perusopetus 2020 – ehdotus uusiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi Erja Vitikka erityisasiantuntija, KT Opetushallitus

2. Mitä on perusopetus 2020? • Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä muutoksia? Mikä olennaista? • Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Mikä korostuu? • Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisella pitäisi parantaa? • Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet? • Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja keskeiset sisällölliset alueet? • Miten varmistaa osaaminen?

3. Toimintaympäristön muutokset

4. Tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten taitojen merkitys • Tiedon määrä ja merkitys kasvaa; myös mahdollisuudet itse tuottaa ja välittää tietoa moninkertaistuneet • Tiedon arvo määrittyy yhteiskunnallisen relevanssin mukaan • Tiedon hankinta- ja hallintataitojen merkitys korostuu • Tiedonkäsityksen muutos haastaa koulun tapaa käsitellä tietoa: kouluopetus turhan sisältöpainotteista, tieto yksittäisten faktojen hallintaan perustuvaa • Opetussuunnitelman kehittämisen kannalta on pohdittava, kuinka paljon annetaan sijaa faktoille, kuinka paljon tekemiselle, taidoille ja prosesseille

5. Osaamisessa korostuu • eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen osaaminen, ajattelu ja ongelmanratkaisu • olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä • kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä toimimisen ja oppimisen taidot • tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja vastuunotto omasta tulevaisuudesta • erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen globalisoituvassa maailmassa • kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen • aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja pitkäjänteisyys • nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen käyttö, digitaaliset taidot • luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet

6. Oppimisen ympäristöjen laajeneminen • oppimisympäristö-käsitteen nousu pedagogiseen keskusteluun perustuu oppimiskäsityksessä tapahtuneisiin muutoksiin • Oppiminen nähdään prosessina, jossa yksilö kasvaa osaksi yhteisönsä kulttuuria, arvoja, toimintatapoja ja välineistöä samalla muokaten niitä osallistumisensa myötä • Oppimisympäristön laadulla on suuri merkitys oppimisprosessin laatuun ja sen myötä oppimistuloksiin • Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet oppimiseen uuden ulottuvuuden • Perusopetuksen kehittämisen keskeinen haaste on koulun ulkopuolella hankittujen tietojen ja taitojen hyödyntäminen koulutyön resurssina ja rikastajana

7. Uudistuksen tavoitteet

8. Sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys • Sivistystehtävän syventämisellä tarkoitetaan perusopetuksen tehtävän määrittelyä suhteessa toimintaympäristön muutokseen ja tulevaisuuden haasteisiin • tiedon ja osaamisen käyttötaito • kansalaisen taidot • olennaiseen keskittyminen, syvällisempi oppiminen ja luovuus • Perusopetuksen eheys • tiedon sirpaloitumisen välttäminen ja ehyen tiedollisen perustan luominen • pedagoginen johdonmukaisuus kaikissa oppiaineissa ja opetuksen eri alueilla • johdonmukainen koulutuksellinen jatkumo

9. Sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys • Miten? • Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet täsmennetään perusopetuksen sivistystehtävän näkökulmasta. • Yhteiskunnassa tarvittavat kansalaisen taidot jäsennetään viideksi taitoryhmäksi. • Kansalaisen taidot määritellään osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

10. Sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys • Miten? • Oppiainekokonaisuudet ja oppiaineet palvelevat osaltaan perusopetukselle asetettujen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. • Kullekin oppiainekokonaisuudelle määritellään lisäksi omat tavoitteet, joissa osoitetaan ko. kokonaisuuden tehtävä kansalaisen taitojen oppimisessa. • Oppiainekokonaisuuksien tavoitemäärittelyssä otetaan huomioon nykyiset aihekokonaisuudet ja sijoitetaan ne osaksi oppiainekokonaisuuksia.

11. Osaamisen korkean tason turvaaminen • Osaaminen suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpänä voimavarana • * globaali kilpailukyky ja hyvinvointi • Osaamisen painopisteiden määrittely • * tiedonalapohjainen eheyttäminen oppiainekokonaisuudet • * yksilön monipuolinen kehittyminen • * osaamisen perustan turvaaminen • Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen

12. Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki • Hyvän sivistyspohjan hankkiminen, monipuolinen kasvu ihmisenä sekä oman osaamisen kehittäminen ja oppimisessa onnistuminen edellyttää, että • jokainen oppilas voi opiskella lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan ja saaden tarvitsemaansa ohjausta ja tukea • koulutyö kannustaa omien vahvuuksiensa löytämiseen ja kehittämiseen sekä opiskelusta motivoitumiseen • jokainen oppilas voi kehittyä täyteen mittaansa

13. Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki • Miten? • Oppilaan opinnot rakentuvat yhteisistä ja valinnaisista opinnoista, joiden yhteismäärä oppilaalle pakollinen. • Valinnaiset opinnot sijoitetaan eri oppiainekokonaisuuksiin. • Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9. • Valinnaisuus antaa mahdollisuuden opintojen syventämiseen ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia oppilaan tarpeiden ja suuntautuneisuuden mukaisesti. • Pedagogiikka ja koulun toimintakulttuuri tukevat oppilaan kehitystä, terveyttä ja toimintakykyä.

14. Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen • Perusopetuksen kokonaisuutta kehitetään systemaattisesti sovittaen yhteen sen kolme keskeistä ulottuvuutta: tavoitteet, sisältö ja toteuttaminen. • Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista kokonaisvaltaista kehittämisotetta ja toteuttamisperiaatteiden selkeyttämistä ja opetuksen järjestäjien tukemista uudistuksen toteuttamisessa ja tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisessä.

17. 1 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen • Opetuksen ja kasvatuksen tulee pitää lähtökohtanaan ja edistää elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja. Tavoitteena on oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja toimintakyvyn sekä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. • Opetuksen ja kasvatuksen tehtävänä on edistää oppilaan persoonallista kasvua tasapainoiseksi, itsensä tuntevaksi ja itsetunnoltaan terveeksi ihmiseksi, joilla on edellytykset monipuoliseen ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Opetuksella tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi, luovaksi, taitavaksi ja vastuulliseksi yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi, joka osaa kehittää yhteiskuntaa, kulttuuria ja ympäristöä ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa yhteisössään osallistuva, rakentavasti ja hyvien tapojen mukaisesti toimiva sekä oppimista ja työtä arvostava.

18. 2 § Tarpeelliset tiedot ja taidot sekä elinikäinen oppiminen • Opetuksen tulee antaa perusta monipuoliseen sivistykseen ja siihen kuuluvien kansalaisen taitojen omaksumiseen. Kasvatuksen ja opetuksen taitotavoitteina ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, käden ja ilmaisun, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot tukevat oppijan identiteetin rakentumista ja syventävät oppimista. • Opetuksen tulee tarjota aineksia ja virikkeitä arvojen, tietoisuuden ja maailmaa koskevan ymmärryksen rakentumiseen ja syventämiseen sekä luovuuteen. Tämä edellyttää kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvän osaamisen, matemaattisen osaamisen, ympäristöä, luonnontiedettä ja teknologiaa koskevan osaamisen, yhteiskunnallisen, katsomuksellisen ja talousosaamisen sekä taiteen ja käsityön osaamisen kehittämistä. Opetuksessa tuetaan lisäksi liikunnallista elämäntapaa sekä omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen taitoja. Opetuksen tulee rakentua tieteelliselle perustalle sekä koeteltuun tietoon ja osaamiseen. • Opetuksen tulee antaa tietoja, taitoja, valmiuksia ja arvoja, joiden varassa oppilas voi toimia ja kehittää itseään elämänsä aikana, ja joita voi syventää myöhemmissä opinnoissa, työssä ja muussa elämässä. Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja sekä motivaatiota ja edellytyksiä jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen.

19. 3 § Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen • Opetuksessa, kasvatuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. • Opetus ja kasvatus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa siten, että se edistää oppilaiden kehitystä ja oppimista sekä jokaisen mahdollisuuksia saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kasvatukseen liittyvää kumppanuutta vahvistetaan ja kotien osallistumista sekä vanhempaintoimintaa edistetään. • Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet sekä tyttöjen ja poikien väliset kasvun ja kehityksen erot. Oppilaita tulee kannustaa ja tukea siten, että he kehittyvät yksilöinä mahdollisimman korkealle ja hyödyntävät täysimääräisesti omat vahvuutensa. Huomiota kiinnitetään lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä oppilaiden sosiaaliseen vahvistamiseen. • Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvata osaltaan hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. • Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. • Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.