Toisen kierroksen Equal-kehittämiskumppanuushankkeiden arviointia

1. Toisen kierroksen Equal-kehittämiskumppanuushankkeiden arviointia 28.11.2006 Jouni Ponnikas

2. Toisen kierroksen Equal-kehittämiskumppanuushank-keiden arvioinnin taustaa

3. Equal-toisen kierroksen haku • Toisella Equal-hakukierroksella panostetaan entistä enemmän hyvien käytäntöjen, innovaatioiden ja toimintamallien levittämiseen. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja valtavirtaistaminen ovat Equalin perustoimintaperiaatteita, ja ohjelmassa toteutetaan laajoja kehittämishankkeita tukemaan tulosten valtavirtaistamista. • Kaikki Equal-projektit osallistuvat kansalliseen temaattiseen yhteistyöhön, jonka avulla etsitään ja levitetään hyviä käytäntöjä sekä vaikutetaan kansalliseen politiikkaan teemaverkostojen avulla. • Vuosille 2006-2007 teematyön sisältöjen lähtökohdaksi on asetettu ohjelmaa toteuttavien hallinnonalojen (työministeriö, opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö) strategiat. Teematyön on tarkoitus tukea kansallisten strategioiden lisäksi myös rakennerahastokauden 2007-2013 valmistelua.

4. Equal-yhteisöaloiteohjelman toteuttamisperiaatteet (haastavia ohjelmallisen kehittämisen kannalta) • temaattinen lähestymistapa • kehittämiskumppanuudet • kokonaisvaltainen lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi • kohderyhmien valtaistaminen • kansainvälisestä yhteistyöstä saatava lisäarvo • kokeilut ja innovatiivisuus • hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen

5. Valtavirtaistaminen & Equal • Periaatteena on valtavirtaistamisella sisällyttää sukupuolinäkökulma ja tasa-arvotavoitteet kaikkiin strategioihin, suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Lisäksi tasa-arvoa edistetään erityistoimenpiteillä pyrittäessä lisäämään sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja parantamaan naisten asemaa. • Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa Equal-ohjelmassa sitä, että ohjelmassa ja sen perusteella käynnistettävissä hankkeissa edistetään tasa-arvoa. Tämä sisältää sen, että hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä niistä saatujen kokemusten levittämisessä edistetään tasa-arvoa. Equal pyrkii uudenlaisilla ideoilla ja kokeiluilla tuomaan lisäarvoa ja uusia näkökulmia kansalliseen ja muuhun tasa-arvon edistämiseen pyrkivään politiikkaan.

6. Valtavirtaistaminen & Equal • Rakennerahastojen ohjelmatyössä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa tasa-arvostrategiaa ohjelmatyön kaikilla tasoilla. Se edellyttää sukupuolen huomioon ottamista ja tilanteeseen sopivien strategioiden käyttöä kehittämispolitiikassa, suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Sukupuolinäkökulma edellyttää ongelmien kartoittamista sekä eri ratkaisuvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arviointia sukupuolen mukaan. Huomioon tulisi ottaa muun muassa naisten ja miesten erilainen yhteiskunnallinen työn- ja tehtäväjako, epätasainen voimavarojen saavutettavuus ja hallinta sekä naisten ja miesten erilaiset intressit. Sukupuolineutraaliksi mielletty toiminta ei välttämättä ota huomioon miesten ja naisten erilaisia ongelmia ja tarpeita, jotka voivat lisäksi vaihdella väestöryhmittäin. Naiset eivät myöskään ole yhtenäinen ryhmä, vaan eri kohderyhmiin kuuluvilla naisilla kuten miehilläkin voi olla erilaisia tarpeita ja toiveita.

7. Sukupuolten välinen tasa-arvo horisontaalisena tavoitteena • Equal-yhteisöaloiteohjelman kehittämiskumppanuushankkeiden tulee toimen-piteissään huomioida sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen horisontaalisena, kaiken toiminnan kattavana periaatteena. Equal-ohjelman kehittämiskumppanuuksien työohjelmista tulee käydä ilmi, että tilannetta ja suunnitellun toiminnan vaikutuksia on analysoitu miesten ja naisten osalta erikseen.

8. Equal-kehittämiskumppanuushankkeiden arvioinnin teemat • Tutkimuskysymys 1. Miten sukupuolinäkökulma näkyy hankkeiden määritelmissä ja toteutuksessa? • Tutkimuskysymys 2. Millainen on hankkeiden ymmärrys ja tietoisuus sukupuolten tasa-arvon edistämisestä? • Tutkimuskysymys3. Millaisia ovat hankkeiden hyvät ja huonot käytännöt sukupuolinäkökulmasta? • Tutkimuskysymys 4. Keitä ovat hankkeiden lopulliset hyödynsaajat? Miten hyödyt kohdistuvat eri sukupuoliin?

9. Equal-hankkeille kohdistetun kyselyn toteutus • Sähköinen kysely toisen valintakierroksen kehittämiskumppanuushankkeille 13.6.2006 (N=53) • Toinen kyselykierros 9.8.2006 • 29.8 mennessä vastaus oli saatu 39 hankkeelta eli vastausprosentti oli 74.

10. Hankkeiden kotimaakunnat (N 39)

11. Kyselyyn osallistuneiden hankkeiden budjettien jakauma (Equal-hankkeiden keskikoko on 1,34 milj. €; minimi 228400 € / maximi 3157895 €)

12. Kyselyyn vastanneiden hankkeiden keskimääräiset budjetit toimenpidekokonaisuuksittain (N=39) Toimenpidekokonaisuudet: 5.1.1 Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen 5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla 5.2.1 Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen 5.3.1 Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle 5.4.1 Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen

13. Kysely toisen kierroksen Equal-hankkeille kesällä 2006. Hankkeiden osallistuminen kyselyyn toimenpidekokonaisuuksittain Toimenpidekokonaisuudet: 5.1.1 Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen 5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla 5.2.1 Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen 5.3.1 Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle 5.4.1 Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen

14. Vastaajan rooli hankkeessa

15. Miten seuraavat tekijät on huomioitu hankkeenne tavoitteissa ja toimenpiteissä?

16. Miten seuraavat tekijät on huomioitu hankkeenne tavoitteissa ja toimenpiteissä?

17. Hankkeen arvioidut vaikutukset naisten näkökulmasta

18. Hankkeen arvioidut vaikutukset miesten näkökulmasta

19. Arviointikyselyyn vastanneiden näkemykset hankkeen hyödystä molemmille sukupuolille (mainintojen lkm)

20. Miten seuraavat tekijät on huomioitu hankkeenne tavoitteissa ja toimenpiteissä?

21. Hankkeen onnistuminen ja sen tavoitteiden toteutuminen ja arvio resurssien riittävyydestä?

22. Hankkeiden onnistumiset (mainintojen lkm)

23. Kehittämisenkohteet hankkeissa (mainintojen lkm)

24. Hankkeiden kokemia hanketoteutukseen liittyviä ongelmia tasa-arvonäkökulmasta: • Tasa-arvoon liittyviä hanketoteutuksen ongelmia: - asiakaskunnasta vain noin 30 % ollut miehiä- uusien naisyritysten perustaminen ei-perinteisille naisten aloille ei ole vielä käynnistynyt toivotusti- valtavirtaistamisen suunnittelu on vasta aloitettu (suunniteltua myöhemmin) • Suoranaisesti tasa-arvoon liittyviä ongelmia on hankkeiden toteutuksessa vähän; suurin osa toteutukseen liittyvistä ongelmista tyypillisiä EU-osarahoitteisten hankkeiden ongelmia

25. Sukupuolten välinen tasa-arvo Arviointikyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan omamääritelmänsä sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Sukupuolten välinen tasa-arvo ymmärrettiin vastaajien kesken hyvin samalla tavalla, toki pieniä painotuseroja vastauksista löytyi. Vastaajista valtaosa (25 mainintaa) kertoi ymmärtävänsä sukupuolten välisellä tasa-arvolla • miesten ja naisten samanarvoisia mahdollisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä työ- että perhe- elämässä.

26. Sukupuolten välinen tasa-arvo Osa hankkeista otti vastauksessaan kantaa tämän hetkiseen tasa-arvotilanteeseen ”Sukupuolten välinen tasa-arvo etenee pikkuhiljaa sukupolvi kerrallaan parempaan suuntaan. Työmaailmassa on edelleen se lasikatto, mikä estää naisten etenemistä.” ”Tällä hetkellä sukupuolten välinen tasa-arvo on olemassa, se on tilastollisesti näkyvää: horisontaalinen ja vertikaalinen segregaatio on silmiin pistävää.” Keinona sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen mainittiin mm. työ- ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen. Pieni osa hankkeista laajensi sukupuolten tasa-arvo määritelmissään tasa-arvon kattamaan kaikkien ihmisten tasa-arvon eli yhtäläiset mahdollisuudet iästä, sukupuolesta, rodusta, kansallisuudesta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Erään vastaajan mukaan ”Sukupuolten tasa-arvo on kulttuurisidonnainen, muuttuva ja kehittyvä yhteiskuntarakenteellinen tilanne, johon voidaan erilaisilla lainsäädännöllisillä ja yhteiskuntakriittisillä keskusteluilla vaikuttaa.”

27. Mihin asioihin ensisijaisesti hankkeessa halutaan neuvontaa tai ohjausta sukupuolten välisissä tasa-arvokysymyksissä? Seuraavassa vastaajien esittämiä toiveita neuvonnan tai ohjauksen aiheista: • Miten hankkeessa voidaan arvioida eri toimintojen miehiin ja naisiin kohdistuvia vaikutuksia? • Miten hankkeen toimintoja voidaan suunnata sukupuolen mukaisesti (esim. käytännön harjoitusten avulla, asiantuntijan opastuksella)? • Miten hankkeeseen saadaan rekrytoitua enemmän naisia / miehiä? Miten naisia / miehiä saadaan aktivoitua? • Millä kysymyksillä voisi hankkeessa avata keskustelua ja tarkastelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta? • Millä tavoin sukupuolten välisestä tasa-arvosta voitaisiin keskustella kehittämiskumppaneiden kanssa? • Miten piilossa olevia tasa-arvo-ongelmia voidaan havaita? • Perustietoa (mm. käsitteiden määrittelyä) sukupuolten välisestä tasa-arvosta kaikille toimijoille. • Tietoa niistä tahoista, joilla on mahdollisuus ja valtaa muuttaa nykyisiä käytäntöjä. • Tietoa muustakin kuin vain sukupuolten välisestä tasa-arvosta (mm. kulttuurinen tasa-arvo). • Rajanvetoa valtavirtaistamiskysymyksissä: laajuus, syvyys?

28. Toimintasuunnitelmien arviointi

29. Equal-hankkeiden tavoitteiden, toimenpiteiden ja kohderyhmän arviointia hankesuunnitelmien pohjalta (N 53).

30. Hankkeiden strategiat sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

31. Hankkeiden strategiat sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

32. Vastauksia arvioinnin tutkimuskysymyksiin

33. Tutkimuskysymys 1. Sukupuolinäkökulma hankkeiden määritelmissä ja toteutuksessa • Naisten työllistymisen edistäminen on tavoitteena valtaosalla Equal-hankkeista, kun taas miesten työllistymistä edistää vain joka toinen hanke. • Hankkeilla on vain vähäisiä vaikutuksia naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseen. • Hankkeet helpottivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ajankäyttöön liittyvillä seikoilla, kohdistamalla toimenpiteitä miehiin sekä edistämällä naisten paluuta työelämään. • Sukupuolen mukaan jakautuneisiin rooleihin työmarkkinoilla pyrittiin useimmiten vaikuttamaan kannustamalla tyttöjä ja poikia ei-perinteisten valintojen tekemiseen. • Hankesuunnitelmissa on liian harvoin kuvattu kohderyhmän ikää. Suositus: Hankesuunnitelmissa tulee selkeästi ja systemaattisesti kertoa, millaisia erilaisia toimia hankkeessa kohdistetaan eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikka nämä asiat eivät olisi hankkeen luonteen kannalta relevantteja, asiat tulee kuitenkin systemaattisesti käydä läpi ja kirjata.

34. Tutkimuskysymys 2. Hankkeiden ymmärrys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä (1/4) • Suurin osa kyselyyn vastanneista hankkeista ymmärsi sukupuolten välisen tasa-arvon tarkoittavan nimenomaan miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia työ- ja perhe-elämässä. Osa hankkeista ymmärsi sukupuolten tasa-arvon laajemmin, jolloin määritelmää laajennettiin kattamaan sukupuolen lisäksi ikä, rotu, kansallisuus ja seksuaalinen suuntautuneisuus. • Valtaosassa hankkeista on niiden omien arvioiden mukaan keskusteltu tasa-arvoon liittyvistä asioista. Kuitenkin vain muutamassa hankkeessa keskustelu on edelleen jatkuvaa ja se on jatkunut tasa-arvostrategian laatimisen jälkeenkin. • Neljäsosassa hankkeista on kohderyhmän asema tuotu esille tasa-arvoasioista keskustellessa. Keskustelua on käyty esimerkiksi ohjausryhmässä ja hankkeen koulutuksissa.

35. Tutkimuskysymys 2. Hankkeiden ymmärrys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä (2/4) • Sukupuolten tasa-arvon edistämisellä ymmärrettiin hankkeiden strategioissa ennen kaikkea miesten ja naisten tasapuolista kohtelua hankkeessa. • Monien hankkeiden strategioissa mainittiin hankkeen edistävän tasa-arvoa ilman tarkempia kuvauksia siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se käytännössä huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. • Toimintalinjojen 5.1, 5.2 ja 5.3 hankkeista valtaosa sijoittuu ESRA-hankejärjestelmän luokkaan ”sukupuolineutraali projekti”. • Toimintalinjan 5.4 hankkeista ainoastaan yksi hankkeista on sukupuolineutraali, muiden hankkeiden sijoittuessa luokkiin ”naisprojekti” ja ”tasa-arvopainotteinen projekti”.

36. Tutkimuskysymys 2. Hankkeiden ymmärrys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä (3/4) Suositus: hankkeissa tulee jatkaa tasa-arvokysymyksistä käytävää keskustelua koko hankkeen toteutuksen ajan. Hankkeiden tulee järjestää näitä keskustelutilanteita itse sopivien ajankohtaisten hankkeen toteutuksessa esiin tulevien asioiden yhteydessä, esim. ohjausryhmässä. Tukirakenteen tulee myös luoda tasa-arvokeskustelu ja –koulutustilaisuuksia. Keskustelujen kautta tietoisuus tasa-arvokysymyksistä syvenee ja löydetään toimivia käytännön ratkaisuja ongelmiin.

37. Tutkimuskysymys 2. Hankkeiden ymmärrys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä (4/4) Suositus: Jotta sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koskevasta strategiasta saadaan paras mahdollinen hyöty, on hankkeen sitouduttava strategian toteuttamiseen. Strategiasta on tehtävä kehitystä ohjaava mutta avoin asiakirja, jonka sisällöstä, tavoitteista ja ongelmista keskustellaan hankkeen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Tarvittaessa strategian sisältöä on voitava muuttaa olosuhteita paremmin vastaavaksi. Strategian kirjaaminen hankkeen kehittämiskumppanuussopimukseen ei vielä itsessään takaa, että hanke myös toteuttaa sitä käytännössä.

38. Tutkimuskysymys 3. Hankkeiden hyvät ja huonot käytännöt sekä onnistumiset sukupuolinäkökulmasta • Kyselyyn vastanneiden tasa-arvohankkeiden (toimenpidekokonaisuus 5.4.1.) keskimääräiset budjetit ovat jonkin verran pienempiä kuin kaikkien Equal-hankkeiden budjetit keskimäärin: budjetit ovat keskimäärin 84 % kaikkien Equal-hankkeiden budjeteista. • Hankkeiden ohjausryhmän kokoonpanon osalta oli sukupuolinäkökulma huomioitu, sillä ohjausryhmissä oli edustettuina sekä naisia että miehiä. • Hankkeiden arvioidessa onnistumisiaan, tavoitteidensa toteutumista sekä resurssien riittävyyttä, ei sukupuolinäkökulma tullut juurikaan esille kuvauksissa. • Hankkeissa kaivattiin neuvontaa sukupuolten välisistä tasa-arvokysymyksistä. Hankkeet toivoivat ohjausta esimerkiksi siitä, miten hankkeen toimintoja voitaisiin suunnata sukupuolen mukaan ja millä tavoin sukupuolten välisestä tasa-arvosta voitaisiin keskustella kehittämiskumppaneiden kanssa.

39. Tutkimuskysymys 3. Hankkeiden hyvät ja huonot käytännöt sekä onnistumiset sukupuolinäkökulmasta • Osassa toisen kierroksen Equal-hankkeista ei ole täysin toimittu Equal-ohjelman hengen mukaisesti, koska Equal-ohjelmassa todetaan, että Equal-ohjelman kehittämiskumppanuuksien työohjelmista tulee käydä ilmi, että tilannetta ja suunnitellun toiminnan vaikutuksia on analysoitu miesten ja naisten osalta erikseen. Tämä näkökulma on riittämättömästi huomioitu osassa toisen kierroksen Equal-hankkeita

40. Tutkimuskysymys 4. Lopulliset hyödynsaajat hankkeissa sukupuolinäkökulmasta • Equal-hankkeiden lopullisia hyödynsaajia analysoitiin hankesuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden ja kuvausten perusteella. • Useimmiten lopullisiksi hyödynsaajiksi nimettiin työttömät henkilöt. Usein mainittiin myös yritykset henkilöstöineen sekä maahanmuuttajat ja pakolaiset. Huomion arvoista on, että nämä em. ryhmät oli useimmiten kuvattu ilman erittelyä miehiin ja naisiin. Mainintoja naisista lopullisina hyödynsaajina oli ainoastaan muutamia. • Puolet hankkeista oli itse tyytyväisiä siihen, miten kohderyhmien tilanne on kuvattu ja analysoitu sukupuolinäkökulmasta hankkeen taustatiedoissa ja perusteluissa. Vain kolmannes hankkeista myöntää, että naiset ja miehet on eritelty hankkeen hyödynsaajina.

41. Tutkimuskysymys 4. Lopulliset hyödynsaajat hankkeissa sukupuolinäkökulmasta Suositus: Hankkeiden tulee jatkossa eritellä hyödynsaajat sukupuolen mukaan nykyistä tarkemmin. Hankesuunnitelmiin tulee kirjata sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tavoitteet ja tavoitteita mittaavat indikaattorit, mikä hyödyttää hankkeiden tasa-arvovaikutusten sekä tasa-arvostrategian toteutumisen arviointia. Hankkeiden tulee toteuttamisensa yhteydessä seurata asettamiensa indikaattoreiden toteutumista ja suunnata tarvittaessa toimenpiteitä indikaattoreiden osoittamaan suuntaan.

42. Pohdintaa • Tasa-arvo on ajassa muuttuva prosessi. Tasa-arvon sisällöstä käydään jatkuvasti määrittelykamppailuja. Arjen käytännöissä ja tasa-arvoon liittyvissä keskusteluissa tasa-arvo saa merkityksensä. Tässä määrittelyprosessissa myös Equal-hankkeet tuovat uutta sisältöä tasa-arvoon. • Ei ole mielekästä nähdä tasa-arvoa staattisena tavoitetilana, johon pyritään ja jos sinne päästään, asiat ovat kunnossa. Järkevää on nähdä tasa-arvo prosessina. Tasa-arvoon pyrkimiseen liittyy se, että tänään tasa-arvoisina mielletyt asiat voivat huomenna näyttäytyä selkeästi epätasa-arvoisina, kun ymmärretään paremmin asioiden tilojen taustalla olevat epätasa-arvoa aiheuttavat rakenteet.

43. Pohdintaa • On perusteltua, että tasa-arvoon pyrkimisessä asetetaan joitakin konkreettisia tavoitteita, joita pyritään ratkaisemaan. Ne ovat konkreettisia ja kannustavia etappeja tasa-arvon prosessissa. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole toteutunut sitten kun jotkin konkreettiset tavoitteet ovat toteutuneet, vaan tasa-arvoon pyrkiminen on jatkuva prosessi. Kun jokin asia järjestyy, uusissa määrittelykamppailuissa löytyy uusia tasa-arvoon liittyviä ongelmia, jotka tulee ratkaista. Lisäksi saavutettu asioiden tila ei ole pysyvä, vaan tasa-arvon tilaa tulee seurata ja sen toteutumisen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä. Tasa-arvo staattisena asioiden ihannetilana tuskin koskaan toteutuu, vaan tasa-arvo muotoutuu ja muuttaa merkitystään arjen toiminnoissa sekä politiikan ja hallinnon määrittelykamppailuissa. • Vakaat yhteiskunnalliset olot parantavat tasa-arvon toteutumista ja toisaalta tasa-arvoinen yhteiskunta lisää yhteiskuntarauhaa. Sosiaalisilla yhteisöillä on kuitenkin taipumus luoda epätasa-arvoisia rakenteita, jos niiden syntymisen ehkäisyyn ei kiinnitetä huomiota. Epätasa-arvoisiin rakenteisiin ajaudutaan, jos niiden poistamiseksi ei tehdä töitä.