80 likes | 173 Views
Vertaisarvioinnin arviointia. Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n kevätseminaari 20.3.2013 Krista Hanski Koulutussuunnittelija, projektipäällikkö Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Järvi-Seudun oppisopimustoimijoiden vertaisarviointihanke.
E N D
Vertaisarvioinnin arviointia Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n kevätseminaari 20.3.2013 Krista Hanski Koulutussuunnittelija, projektipäällikkö Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Järvi-Seudun oppisopimustoimijoiden vertaisarviointihanke Koordinaattorina Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jyväskylän oppisopimuskeskus Partnereina hankkeessa: Savon koulutuskuntayhtymä/Savon oppisopimuskeskus Etelä-Savon Koulutus Oy/Oppisopimuspalvelut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut, oppisopimus Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon ammattiopisto Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Äänekosken oppisopimustoimisto
Meta-arviointia 1. kierroksestaeli kannattiko? • Kaupin (2005) esittämiä näkökulmia arvioinnin hyödyllisyyden arvioimiseksi: • Kohdistuiko arviointi oppimisen, koulutuksen tai organisaation kehittämisen kannalta keskeisiin kysymyksiin? • Oph:n asettama asiantuntijatyöryhmä määritteli pilotoitavat indikaattorit • Arvioinnin kohteet koettiin keskeisiksi ja osuviksi, joskin osittain päällekäisiksi • Mahdollisuus antaa palautetta vapautti keskittymään olennaiseen reunaehtojen kyseenalaistamisen sijaan
Linkittyikö arviointi koulutusorganisaation strategiaan, toimintaan ja niiden kehittämiseen mielekkäällä tavalla? • Oppisopimuskeskusten johtajien osallistuminen varmisti yhteyttä strategiaan • Strategia ja toimintasuunnitelmat vaikuttivat • arvioitavan prosessin valintaan sekä itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kohdentamiseen (erityiskysymykset ja palautekeskustelu) • jatkokehittämisen kohteiden valintaan ja priorisointiin • Edellytti yhteyden varmistamista suunnitelmallisesti
Auttoivatko käytetyt arviointimenetelmät ymmärtämään arvioitavan ilmiön (prosessin) olennaisia piirteitä? • Prosessin kriittiset tekijät paljastuivat. Samat asiat alkoivat toistua arvioitaessa prosessin eri näkökulmia (esim. kuinka monta ongelmaa linkittyy yhteydenpitoon opiskelijan ja työpaikan kanssa) • Löytyi ”ruuveja”, joita vääntämällä saadaan monta kohtaa toimimaan paremmin. • Olemme lähempänä yhteisesti jaettua käsitystä, miten ko. prosessi tulisi hoitaa.
Miten arviointituloksia hyödynnetään (oppisopimus)koulutuksen kehittämisessä? • Pieniä parannuksia on tehty jo runsaasti • Kokonaisvaltainen kuva arvioidusta prosessista vahvuuksineen ja heikkouksineen auttaa kohdentamaan kehittämistoimintaa • On käynnistetty vertaisarvioinnissa ilmenneisiin kehittämiskohteisiin liittyviä uusia kehittämishankkeita ja –ponnistuksia sekä jatkettu vertaisoppimista • Jaettu kokemuksia ja malleja mm. maahanmuuttajien sekä erityistä tukea tarvitsevien oppisopimus-koulutuksesta ja tutustuttu tarkemmin koulutuksen hankintamenettelyihin .
Miten tästä eteenpäin? • Toisella kierroksella: • Siedetään paremmin epämääräisyyttä prosessin aikana eikä huolehdita turhista • Hyödynnetään kaikki hyödynnettävissä oleva edelliseltä kierrokselta (mallit, materiaalit) • Rutinoidutaan hyvällä tavalla = hankkeen tarkoitus • Osataan ennakoida ja suunnitella paremmin etukäteen • Keskitytään olennaiseen ja tavoitellaan avoimesti omaa etua ratkaisuissa, itsellehän tätä tehdään. • Varmistetaan vertaisarviointien jatkuvuus hankkeen jälkeen