1 / 18

Selvitysmiehen raportti

Selvitysmiehen raportti. Panu Kalmi. Taustaa. Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt asiat osuustoiminta-tutkimuksesta Suomessa ja maailmalla, osan 3 keskeiset kysymykset, ja osan 4 toimenpide-ehdotukset. Kysymykset.

isla
Download Presentation

Selvitysmiehen raportti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi

  2. Taustaa • Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt asiat osuustoiminta-tutkimuksesta Suomessa ja maailmalla, osan 3 keskeiset kysymykset, ja osan 4 toimenpide-ehdotukset.

  3. Kysymykset • Missä tutkimus ja opetus tulisi järjestää? • Minkä aineen yhteyteen? • Kenen tehtävä rahoittaa? • Suhde Mikkelin opetuksen verkostohankkeeseen? • Keskitytäänkö osuustoimintaan?

  4. Kysymykset 2 • Professuuri vai tutkimusohjelma? • Akateemista vai soveltavaa tutkimusta? • Mitä tavoitteita opetuksen suhteen?

  5. Miksi vaihtoehtoja HKKK:lle • Rahoituskuviot helpommat maakunnissa • Vaihtoehdot selkiyttivät kysymyksenasettelua • Neuvottelukunta toivoi vaihtoehtojen tarkastelua

  6. Toimipaikat • Helsinki, Mikkeli, Seinäjoki, vai kaikki yhdessä? • Seinäjoki: 12 professuuria tällä hetkellä, osa toimii hyvin läheisillä tieteenaloilla • Järjestetty Vaasan, Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteyteen • Seinäjoen kanta: ei professuuria, vaan tutkimusohjelma

  7. Toimipaikat 2 • Mikkeli: sekä HY:n että HKKK:n toimipiste • HY:llä osuustoimintahankkeita vireillä, synergiaedut • Mikkeli kiinnostunut sekä professuurista että verkostohankkeen koordinoinnista

  8. Toimipaikat 3 • Helsinki: jos akateemista tutkimusta, niin lahjoitusprofessuuri • Jos tilaustutkimusta, niin LTT • Kumpaankin 5 v. sitoutuminen • Kasanen: ei esteitä kehittää toimintoja Mikkelissä tai osallistua verkostohankkeeseen, mutta toissijaisia vaihtoehtoja

  9. Oppiaine • Jos professuuri, tulisi valita yksi oppiaine • Jos tutkimusprojekteja, niin voidaan tehdä tutkimusta useammalta alueelta

  10. Rahoitus • Rahoitus: jos Helsinkiin, niin ot-ryhmien on katettava kustannukset • Jos maakuntiin, niin noin puolet saadaan katettua julkisen rahoituksen kautta • Kustannusarvio 100 000 e / v * 5 v

  11. Opetusverkosto ja tutkimuksen fokus • Tehdään yhteistyötä kehitteillä olevan co-op studies opintokokonaisuuden suuntaan • Tutkimuksen fokuksena osuustoiminnan kysymys

  12. Organisaatiomuodot • professuuri: Helsinki tai Mikkeli • tutkimusohjelma: joko yksi kolmesta, kaksi kolmesta, kaikki kolme, tai yleinen haku. Mikkeliin ja Seinäjoelle saatavissa julkista rahoitusta myös tutkimusohjelmiin. • tutkimusohjelmien etu: ei tarvitse valita fokusta etukäteen, voidaan valita rahoitettavista hankkeista kiinnostavimmat

  13. Organisaatiomuodot 2 • ongelmia: miten koordinoida hanketta ja varmistaa laatu? • vaativa byrokraattisesti, jos useita toimipaikkoja • kalliimpi kuin yhteen toimipaikkaan keskittyminen • onko edellytyksiä luoda verkostoa, kun tutkimusta ei tällä hetkellä olemassa?

  14. Opetus • HKKK:lla tavoittaa parhaiten perusopiskelijat • Mikkelissä avoin yliopisto, BBA-opiskelijat, co-op studies verkko • Seinäjoella mahdollista, jos yhdistetään Vaasan tai Tampereen yliopiston opetukseen • myös ot-yritysten henkilöstön tai luottamusmiesten koulutus mahdollista

  15. Päätöksenteko • Jos yliopiston tai julkisen sektorin rahallinen panos edellytys, niin HKKK ei mahdollinen ratkaisu • Jos oppiainetta ei pystytä valitsemaan, niin silloin tutkimushankkeet • Jos voidaan keskittyä tiettyyn oppiaineeseen, niin silloin ma. professuuri paras ratkaisu

  16. Päätöksenteko 2 • Jos opetus tärkeää, niin professuuri parempi • Jos halutaan pysyvyyttä, niin täytyy sitoutua tiettyihin institutionaalisiin rakenteisiin, kuten professuuri tai pitkäaikaiset tutkimushankkeet

  17. Päätöksenteko 3 • Jos päädytään professuuriin, niin halutaanko osuustoiminta-osaajaa vai jonkun tietyn aineen yleistä huippunimeä, joka sitoutuisi tekemään tutkimusta osuustoiminnasta • Jos halutaan vastauksia käytännöllisiin ongelmiin, niin LTT on oikea ratkaisu

  18. Päätöksenteko 4 • Helsingissä eniten ihmisresursseja ja infrastruktuuria • ”Onko Mikkeliin menijöitä?” • Halutaanko valtakunnallista vai paikallista näkyvyyttä, ja minkä tyyppistä • Mikkelin vahvuus synergiaedut ja yliopistokeskuksen uutuus • Seinäjoen vahvuus jo olemassa olevat professuurit ja toimiva konsepti

More Related