Enhancing Basic Education: Analyzing Organization and Development Strategies

1. P-S liiton Tutkintalinja 1.1. Perusopetuksen järjestäminen ja kehittämisen tarkasteluAino Komulainen Juankoski, Kari Raninen Kuopio ja Ville Ahonen Keitele (pj) Raportti 29.1.07

2. Päävalikko Selvityksen taustaa (13-15) Kysely kuntiin (16) Toimintaympäristön muutos (3) Johtopäätöksiä • Kuntien välinen yhteistyö (4-8) • Pätevien opettajien saatavuuden varmistaminen (9-10) • Yhteistyöhön sitoutuminen ja verkostomalli Ryhmätyö 13.12.06 (Mari Lyyra, Kari Raninen ja Ville Ahonen) (11-12) Taustamateriaali • Lähipalvelunhinta 2005 ja 2015 (17-22) • Huomioita /Pätevien opettajien saatavuuden…(23) • Elinkelpoiset koulujen koko(24) • Kuntien opetustoimea linjaavat strategiat (25) • Kuntarajat ylittävä yhteistyö opetustoimen eri osa-alueilla (OPH tutkimuksen ennakkotieto 24.1.07 K. Stenvall) (26)

3. Toimintaympäristön muutos • Ennuste opetusryhmistä ja oppilaista lv 2015-16 ja vertailuja lv:een 2006-07 • ”€/ oppilas lv:na 2006-2007 sekä 2015-2016 ovat arvioitu vuoden 2005 kustannusrakenteella” Päävalikkoon

4. Kuntien yhteistyö Opettajatarpeen ja -resurssin kartoittaminen => Tavoitteena turvata sitoutuneelle henkilöstölle töitä / saadaan tarpeeseen sopivaa uutta henkilöstöä => Kunnat tekevät kuntakohtaisen henkilöstösuunnitelma • yhteistyössä samaan formaattiin (pätevyys, eläköityminen, liikkumishalukkuus,…) => muuntokoulutusta ja pedagogista täydennyskoulutusta alueelle sekä opettajakoulutukseen vaikuttaminen • Opettajien kaksoiskelpoisuus koulutusta alueelle • Varauduttava siihen, että tuntijako voi muuttua nykyisestä(Kuntaliiton sivistyksen suunta 2015 asiakirjassa viitteitä esim. taito-aineiden lisäämisestä) • Ovatko opettajainkoulutuksen aineyhdistelmät sopivia kuntien tarpeisiin? • Käynnistetään P-S kuntien yhteinen opetusalanhenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke. (Hyvä pilotti maakunnallisesta yhteistyöhankkeesta) => Alueen vetovoimaisuuden lisääminen • Pedagogiset ratkaisut, opettajien yhteisrekrytointi, • Haasteita opettajaresurssissa • Opetusvelvollisuuden täyttymisessä ongelmia (6 kuntaa) • Joutuu opettamaan useita aineita => pätevyys/ laatu • Rekrytointi vaikeaa, kun ”ihme”-yhdistelmää hoitanut lähtee pois • Pulaa ennakoidaan tulevan kielten sekä taito-ja taideaineiden opettajista (3 kuntaa) • Vastaavatko OVTES ja opettajain koulutuksen aineyhdistelmät tulevaisuutta (3 kuntaa)? • Tarvetta kaksoiskelpoisiin opettajiin (11 vastausta)

5. Kuntien yhteistyö Kouluverkko • Vuoteen 2015 mennessä kunnat arvioivat koulujen vähenevän Pohjois-Savon alueella 47 kappaletta, joista pääosa on esi/1-6 luokan kyläkouluja • Kuopion, Karttulan ja Leppävirran ajatus yhteisen koulun perustaminen on mielenkiintoinen avaus. => Näiden koulujen lakkauttamisprosessi tulisi tehdä yhdessä naapurikuntien kanssa, eli onko mahdollista säilyttää yksi koulu porukalla =”Kuntarajakoulu”. • Yhteisiä yläkouluja kyselyn mukaan on suunnitteilla kahdessa kuntaparissa, • Kuntien yhteiset yläkoulut ovat varteenotettava mahdollisuus säilyttää opetuksen laatu. Ratkaisun ongelmia ovat kuljetusmatkan lisääntymien ja periaatteen, jossa palvelut ovat luontaisessa asioimissuunnassa, vaarantuminen. => Kouluverkkotarkastelussa tulee huomioida (kunnan sisällä ja alueella) myös muiden kunnallisten lähipalvelujen tarve (esim. Päivähoito, vanhusten viriketoiminta, harrastukset) sekä kiinteistöjen että henkilöstöresurssin kannalta • Vastauksissa esitetyt toimenpiteet kouluverkon ja opetusryhmien rationalisoimiseksi (Lv2006-07 => Lv 2015-16) näyttävät taloudellisin mittarein tervehdyttävän keskimäärin rakennetta P-S alueella • haasteina pienten yläkoulujen opetuksenlaatu (pätevyydet) , poliittinen sitoutuminen/päätöksenteko, lähipalveluperiaatteen säilyminen Katso taustamateriaalit • ”Lähipalvelun hinta 2005 ja 2015” • ”Elinkelpoisten koulujen oppilasmäärä”

6. Kuntien yhteistyö jatkuu.. Hallinto • Vaikka suurin opetustoimen kustannus tuleekin varsinaisesta oppilaiden kohtaamisesta tulee kuntien pyrkiä aktiivisesti yhteistyöhön opetustoimen hallinnon edelleen järkeistämiseksi, keventämiseksi ja mahdollisten luonnollisten poistumien hyväksi käyttämiseksi => Tehdään yhteistyössä samaan formaattiin kuntakohtainen henkilöstösuunnitelma hallinnossa työskentelevistä Yhteiset opettajat • Esim. kuntaparin yhteinen aineenopettaja takaa opetuksen laatua ja OPV: täyttymisen sekä tekee työnkuvista mielekkäämpiä (ei liian monen aineen opetusta) Katso taustamateriaali • Huomioita /Pätevien opettajien saatavuuden… Erityisopetus • Vammaisopetus, resurssikeskus, Hankintojen keskittäminen Opetuksen sisältöjen kehittäminen • Harvinaisien valinnaisaineiden järjestäminen, tekniikan hyödyntäminen (Esim. virtuaalitunnit, verkko-opetus myös perusopetuksessa) • OPS ja arviointityön yms kehittämistyön tekeminen yhteistyössä • hyötyä erityisesti pienten kuntien ”yksinäisille” opettajille • Maahanmuuttajaopetus • eri uskontokuntien uskonnonopetus

7. Kuntien yhteistyö jatkuu.. Yhteistyötä estäviä asioita /poistamisehdotuksia Ennakkoluulot • Kuntien itsemääräämisoikeudella on pitkä ja vahva kulttuuri, joten yhteistyösuunnitelmat tulevat olla läpinäkyvät ja reilut (Pienet kunnat pelkäävät palveluiden katoamista ja isot (sekä pienetkin) pelkäävät joutuvansa työjuhdaksi ja maksumieheksi) • Yllättävien ylimääräisten kulujen ilmaantuminen pelottaa • Päätösvalta katoaa ja jonkun ajan kuluttua myös palvelut =>Keskeisten opetustoimen toimijoiden (johtavat viranhaltija, päättäjät sekä opetushenkilöstön) tulee tutustua naapurikuntien ja seudun vastaavien toimijoiden kanssa. • Koulutus • Yhdessä tekeminen (aloitetaan matalan riskin asioilla esim. esim. Täydennyskoulutushanke, OPS työ, Henkilöstösuunnitelmien formaatti) Katso taustamateriaalit • ” Kuntarajat ylittävä yhteistyö opetustoimen eri osa-alueilla” (OPH tutkimuksen ennakkotieto 24.1.07 K. Stenvall) VO järjestelmä =>Haetaan muutosta järjestelmään yhteisellä vaikuttamisella, niin ettei VO järjestelmä rankaise yhteistyötä tekeviä kuntia

8. Kuntien yhteistyö jatkuu.. Yhteistyötä estäviä asioita /poistamisehdotuksia • Näköalattomuus ja muut syyt • Uskotaan että kyllä tämä tästä hoituu niin kuin ennenkin • Vapaaehtoisesti tehtävissä yhteistyösuunnitelmissa tulee olla nähtävillä laadullista ja/tai taloudellista hyötyä • Päättäjien ja vh:den henkilökohtaiset tai järjestöjen edunvalvonta intressit • Henkilöstön muutosvastarinta • Kuntarajan merkitys (rajoittaa, on pyhä) • Etäisyydet • Tietämättömyys • Erilaiset toimintakulttuurit kunnissa =>Kunnat tekevät opetustoimen strategian löyhästi samaan formaattiin (esim. seudullinen pohja ja ohjaus) ainakin vuoteen 2015 saakka. Katso taustamateriaali • ” Kuntien opetustoimea linjaavat strategiat” • 10 kunnalla ei ole strategiaa tai linjausta ollenkaan => Selvitysten tekeminen ( luotettavien ennusteiden tekeminen ja niiden analysointi) Päävalikkoon

9. Pätevien opettajien saatavuuden varmistaminen • Kaavioon on koottu ratkaisut, joilla voisi säilyttää pätevät opettajat yläkouluissa • Virkarakenne 1-,2-, ja 3-sarjaisessa yläkoulussa • Seitsemässä kunnassa 7-9 vuosiluokkien yhteisoppilasmäärä on alle 100 opp. lv 2015-2016 • Jotta yksisarjaisessa (alle 70 opp.) yläkoulussa saadaan opetusvelvollisuudet täytettyä, voi siellä olla esim. • 4 virkaa(ENRUSAC, MAFYKE , AI ja KO) • Loput 10 oppiainetta (HY, BI,GE, UE,KU,MU,TN,TS,LI ja OP) opetetaan 3 tuntiopettajan toimesta • Jotta kaksisarjaisessa (n. 130 opp.) yläkoulussa saadaan opetusvelvollisuudet täytettyä voi siellä olla esim. • 11 virkaa(ENRUSAC 2 kpl, MAFYKE 2kpl, AI, BI, GE, HY,KU, KO ja OP) • Loput 4 oppiainetta (,MU,TN,TS,LI) opetaan 1 tuntiopettajan toimesta

10. Kunta A Kunta B Lukio Lukio Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Yläkoulun opetuksen laadun varmistaminen =virtuaali- opetus Päävalikkoon = Yhteisiä opettajia = yhteinen koulu Virtuaaliopetus

11. Yhteistyöhön sitoutuminenRyhmätyö 13.12.06 (Mari Lyyra, Kari Raninen ja Ville Ahonen) Yhteistyön järjestäytyminen lisääntyy Kunnan itsenäinen työskentely Yhteiset toiminnat eri kumppaneiden kanssa Kuntapari työskentely (Isäntäkuntamalli) Opetuspalvelukeskus ? Kuntien välinen yhteistyö

12. Verkostomalli (Löyhä piirimalli) JP x+1 Kunta K Kunta C Kunta A Kunta D Kunta B Kunta H Kunta E Kunta G Kunta F Seudullinen kumppanuus OPS työ, Henkilöstönkoulutus Opetuspalve- lukeskus Kuntapari (H isäntäkunta) Toiminnallinen yhteistyö Hankinnat, Tietohuolto Päävalikkoon

13. Arviointiryhmän tavoite Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus asetti 27.3.2006 asiantuntijaryhmän Pohjois-Savon perus- ja lukio-opetuksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida Pohjois-Savon perus- ja lukiokoulutuksen sekä –opetuksen nykyistä toimintatapaa ja organisoitumista ja esittää opetuksen järjestämismalleja tulevaisuuden haasteita varten. Arviointi sisältää myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostojen tarkastelun. Työryhmän loppuraportin on oltava valmis toukokuussa 2007. Arvioinnin lopputuloksena syntyy toimenpide-ehdotuksia opetustoimen järjestämisestä ja organisoinnista Pohjois-Savossa. Niiden toimeenpano riippuu ylläpitäjien ja kuntien päätöksenteosta. Asiantuntijaryhmä on päättänyt asettaa viisi alatyöryhmää, jotka keskittyvät seuraaviin tutkintalinjoihin: • 1.1.Perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen tarkastelu (ml. tukipalvelut) • 1.2. Erityisopetuksen järjestäminen ja kehittäminen • 2. Lukio-opetuksen järjestämisen ja kehittämisen tarkastelu (ml. lukioiden ja ammatillisen koulutuksen liittymäpintojen tarkastelun) • 3. Tilaaja/tuottajamallin ja muiden hallintomallien tarkastelun tutkintalinja • 4. Valtionosuusjärjestelmän vaikutukset koulutuksen järjestämiseen -tutkintalinja

14. Tutkintalinjojen yhteiset tavoitteet • Tehdä lyhyt katsaus tämänhetkisestä tilanteesta Pohjois-Savossa annetulla toiminta-alueella. Katsauksessa tulisi olla arvio nykytilanteesta ja mahdollisesti tietoa vuoden 2015 tilanteesta sekä niistä muutoksista, joita nähtävissä on. • Tehdä toimenpide-ehdotus tai ehdotuksia yhteistyöstä, joilla arviointiryhmän toimeksiannon mukaisesti haetaan vastauksia tulevaisuuden haasteisiin. Huomiota tulee kiinnittää palvelujen laatuun ja taloudellisuuteen.

15. Perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen tarkastelututkintalinjaryhmän tavoite • Antaa konkreettisia suosituksia, joilla kuntien välistä yhteistyötä perusopetuksessa tai organisoidaan yli kuntarajan. • Koota opetuksen järjestämistapoja, joilla pätevien opettajien saatavuus varmistetaan myös yläkoulussa. • Antaa maakunnallinen ennuste perusopetuksen oppilasmäärän ja opetusryhmien määrän muutoksesta. • Selvittää, voidaanko esittää tai kuvata lakiin perustuva minimimalli perusopetuksen lakisääteisestä järjestämisestä ja esittää ja kuvata ns. piirimalli ja kuntaparimalli. • Tutkintalinja perusopetuksen järjestämisen tarkastelu huomioitava esiopetus sekä ala- ja yläkoulut erikseen arviointityössä ml. laatunäkökulma Päävalikkoon

16. Kysely kuntiin Tutkintalinja ryhmä lähetti kuntiin liitteen 1. mukaisen kyselyn. Kyselyyn vastasi kaikki Pohjois-Savon kunnat. Kyselyn tulokset ovat liitteissä 2 ja 3. Tulokset ovat julkisia ainoastaan koko Pohjois-Savon osalta, ELI KUNTAKOHTASET TULOKSET EIVÄT OLE JULKISIA. Päävalikkoon

17. Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaiset hinnat 2005 Laskelma perustuu OPH tilastoon 2005 vuodelta • Tilastojen esi- ja perusopetuksen kustannukset ja oppilasmäärät on laskettu kunnittain yhteen ja kustannukset on jaettu oppilasmäärillä • Painotettu oppilaskohtainen hinta on saatu jakamalla kaikki toteutuneet kustannukset kaikilla oppilailla Pohjois-Savossa • Oppilasmäärän akseli (Oikea y-akseli) on logaritminen

19. ”Lähipalvelun hinta 2005” Vuonna 2005 Pohjois-Savossa käytettiin 22 kunnassa 29066 oppilaan esi-ja perusopetukseen 155,2 M€. Neljä kuntaa järjesti opetuksen alle painotetun oppilaskohtaisen kustannuksen ( 5339 €/opp) • 65% oppilaista ja 61 % kustannuksista Loppujen 17 kunnan painotetun keskiarvon ylitys • vaihteli 15-2260€ • ylityksen absoluuttinen arvo oli 6,86 M€ (4,4 % kaikista PS kustannuksista) • oli keskimäärin 633 €/opp (17 kunnan oppilaat) ja 236 €/opp (kaikki PS oppilaat)

20. Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset 2015-2016 • Arvio perustuu vuoden 2005 kustannustasoon , josta on kunnittain arvioitu opetusryhmäkohtainen hinta • Ryhmäkohtainen hinta 2006-2007 on saatu • Laskemalla lv 2006-2007 kaikki kustannukset kertomalla lv 0607 oppilasmäärät ja v 2005 oppilaskohtainen kustannus. • jakamalla kaikki kustannukset 0607 kuntien kyselyssä ilmoittamalla ryhmien kappalemäärällä 2006-2007. • Tämä ryhmäkohtainen hinta on kerrottu kuntien kyselyssä arvioimilla ryhmien kappalemäärällä lukuvuonna 2015-2016 => kaikki kustannukset lv 2015-2016 • Kaikki kustannukset 2015-2016 on jaettu oppilasennusteen 2015-2016 oppilasmäärällä => oppilaskohtainen kustannus Huom.! *)= Tervolla ja Karttulalla yhteinen yläkoulu Karttulassa 2015-2016

22. ”Lähipalvelun hinta 2015” Vuonna 2015 Pohjois-Savossa käytettäisiin 22 kunnassa 23156 oppilaan esi-ja perusopetukseen 120,9 M€. Yhdeksän kuntaa järjestäisi opetuksen alle painotetun oppilaskohtaisen kustannuksen ( 5222 €/opp) • 66% oppilaista ja 62 % kustannuksista Loppujen 13 kunnan painotetun keskiarvon ylitys • vaihteli 225-2446€ • ylityksen absol.arvo oli 5,13 M€ (4,2 % kaikista PS kustannuksista) • oli keskimäärin 349 €/opp (13 kunnan oppilaat) ja 222 €/opp (kaikki PS oppilaat) Päävalikkoon

23. Ratkaisuihin liittyviä huomioita • Yhteinen opettaja: Case Kunnan A (100 opp) yläkoulun BG lehtori käy opettamassa kahtena päivänä viikossa kunnassa B (200 opp). Kuntien välimatka on 30 km. • Huojennuksista ja matkakuluista tulee lisäkustannusta yhteensä 4200 €/vuosi mikä merkitsee • 42 € lisää kunnan A oppilaskohtaiseen hintaan (42/5333*100%=0,8%) • 14€ molempien kuntien oppilaskohtaiseen kustannukseen (14/5333*100%= 0,3%) • OVTES matkakorvaus pykälä on sekava sekä eriarvoistaa tuntiopettajan ja virassa olevan opettajan ? Päävalikkoon

24. Kyselyn vastausten mukaan elinkelpoiset koulut jakaantuvat seuraaviin oppilasmääräluokkiin Päävalikkoon

25. Minne saakka kunnilla on opetustoimea linjaavia suunnitelmia tai strategioita Päävalikkoon

26. OPH tutkimuksen ennakkotieto 24.1.07 K. Stenvall Päävalikkoon