KESTÄVÄ KEHITYS Tausta, toimet ja tulkinnat kansainvälisessä yhteistyössä

1. KESTÄVÄ KEHITYS Tausta, toimet ja tulkinnatkansainvälisessä yhteistyössä 202. Ympäristö ja kehitys 8.9.2008 Marikki Stocchetti

2. LUENTORUNKO • Osa 1) ”Tausta” • Kestävän kehityksen juuret • Kestävä kehitys –käsitteen ensimmäiset muotoilut • Brundtlandin komissio ja ”Yhteinen tulevaisuutemme” raportti (1987) ja sen vaikutukset • Osa 2) ”Toimet ja tulkinnat” • Kansainväliset prosessit, toimijat ja tulkinnat

3. YMPÄRISTÖLIIKE (1960-) JA MODERNISAATIOKRITIIKKI • Pohjoisen ympäristöliike ja länsimaisen edistysajattelun kyseenalaistaminen • Modernisaatioajattelun keskiössä: • Kehitys=Edistys • Yhteiskunta läpikäy tietyt taloudelliset kehitysvaiheet perinteisestä yhteiskunnasta kohti massakulutusyhteiskuntaa (vrt. Rostow 1960) • Teknologian hyödyntäminen, kaupungistuminen, valtion muodostus, teollisuustuotanto, markkinat, luonnonhallinta ja kulttuurinen muutos jne. teollistuneiden maiden esimerkin mukaisesti

4. TIETOISUUDEN HERÄÄMINEN • Taustalla tieteelliset havainnot ja ymmärrys ympäristön rajallisuudesta • YMPÄRISTÖ- & TEKNOLOGIAONGELMA • DTT-case ”Silent Spring” 1962 (Rachel Carson) • YMPÄRISTÖ JA TALOUSKASVU: • ”The Economics of the Coming Spaceship Earth” 1966 (Kenneth Boulding) • ”The Costs of Economic Growth” 1967 (Edward Mishan) • YMPÄRISTÖ JA VÄESTÖ: • ”The Population Bomb” 1968 (Anne & Paul Ehrlich)

5. KASVUN RAJAT • Vaikutusvaltaisin julkaisu YK:n (UNEP) asettaman Rooman klubin raportti ”Limits to Growth” 1972 (MIT/Meadows et al.) • Blueprint for Survival 1972 (Ecologist Magazine) • Ihmisen toiminnalle, ihmiskunnan koolle sekä talouskasvulle on olemassa luonnonkantokyvyn (erityisesti biosfäärin) asettamat rajat, joita ei tule ylittää. • Ihmisen on muutettava toimintaansa • Kenen? Missä? Miten?

6. YMPÄRISTÖLIIKKEEN TEESIT • 1) Modernisaation edistys käsitys liian kapea-alainen • Luonnon valjastaminen talouskasvun resurssiksi • Technocentrism versus ecocentrism • 2) Talouskasvua priorisoidaan, vaikka se uhkaa luontoa ja luonnonvaroja, jotka ovat samanaikaisesti talouskasvun edellytyksiä • 3) Kulutus ei ole ainut ja oikea ihmisen ”elintason” mittari • 4) Sosiaalinen vakaus edellyttää luonnon ja ympäristön hyvinvointia

7. YMPÄRISTÖLIIKKEEN TEESIT 2 • 5) Teollistuneiden maiden ”kehitys” perustuu ja on perustunut kehittyneiden ja kehitysmaiden luonnon sekä ihmisten riistoon • 6) Maapallo ei kestä länsimaisen kulutusmallin globaalia leviämistä • 7) Modernisaatioajattelu ei tunnista/tunnusta luonnon kantokyvyn asettamia rajoja ja resurssipohjan rajallisuutta. Teknologiset innovaatiot eivät tätä ongelmaa ratkaise.

8. YMPÄRISTÖLIIKE JA ”KEHITYS” • Ns. ensimmäisen aallon ympäristöliikkeelle keskeisin tavoite oli ihmisen toiminnan muuttaminen • Pääpaino teollis-taloudellisessa toiminnassa, sosiaalinen ja kehitysulottuvuudet toissijaisia. • Ympäristöliikkeen suhde kehityskysymykseen monimutkainen • Kritiikki kohdistui ensisijaisesti länsimaiseen kulttuuriin, jota ympäristöliike samanaikaisesti edusti ja vastusti. • Liikkeen sisällä yht’aikaa reformistisia, radikaaleja, teknosentrisia ja ekologisia suuntauksia.

9. KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖAGENDA • Ympäristö kv. Politiikan agendalle YK:n kautta vuodesta 1948 alkaen • ”Ympäristöongelma” painotus vuodesta 1970 alkaen • Ensimmäinen ympäristökonferenssi 1972 Tukholmassa (Human Environment) ”Only one Earth” –teema Pohjoisen Agenda vs. kehitysmaat: Ympäristön huonontuminen köyhyyden seurausta Ympäristöongelmat voidaan poistaa teknologian keinoin

10. POHJOINEN – ETELÄ VASTAKKAINASETTELU 1970- • Pohjoinen: herääminen ympäristöongelmaan, teknologia ja kehitysusko • Etelä: köyhyys ja kehitys ensin, ympäristö sitten, suvereniteettiperiaatteen ja teollistuneiden maiden vastuun korostaminen • ”Pollution of Poverty”

11. SAAVUTUKSET • 1972 Tukholman kokous nosti ympäristökysymykset kansainväliselle agendalle kaikkia valtioita koskeviksi • UNEP perustettiin, kansallisia ministeriöitä luotiin toimeenpanemaan kokouksen linjauksia • OECD: ”PPP=Polluter pays principle” • Ympäristö on kehityskysymys -linjaus • Kv. Ympäristöoikeus alkoi kehittyä: • Merten saastuminen • Otsonikerroksen oheneminen • Vaarallisen jätteen varastoinnin, kuljetuksen ja ”dumppauksen” ongelmat • Ympäristöliikkeen järjestäytyminen

12. ONGELMAT • Ympäristöongelman ja kehityskysymysten välinen suhde? Kumpi on ratkaistava ensin? • Onko talouskasvu osa ongelmaa vai sen ratkaisua? • Miten sopia vastuunjaosta Pohjoisen ja Etelän välillä? 1982 Nairobin seurantakokouksen uusi agenda: taloudelliset ja sosiaaliset aspektit on otettava mukaan ympäristökysymyksen ratkaisuun.

13. KÄSITYKSET YMPÄRISTÖN JA KEHITYKSEN VÄLISESTÄ SUHTEESTA • Tukholman kokouksen julistus: • ”Integroitu kehitys” • UNEP: • ”Ekokehitys” : kehitys ja ympäristönsuojelu samaan pakettiin • Fritz Schumacher: • ”Appropriate technology”: katse kehitysmaiden maaseuduille, kehitysyhteistyöprojektien ja teknologiatarpeen sovittaminen ihmisen ja ympäristön tarpeisiin. • Kirkkojen maailmanneuvosto 1974: • ”Kestävä yhteiskunta”: talouskasvun tasapuolinen jako, demokratia ja oikeudenmukaisuuden ajatukset mukaan

14. WORLD CONSERVATION STRATEGY 1980 • Tekijänä Maailman luonnonsuojeluliitto International Union for Concervation of Nature and Natural Resources (UNEP, WWF, FAO ja UNESCO) • Luonnonsuojelufokus: kuinka integroida luonnonsuojelu kehitystavoitteiden kanssa, jotta kaikkien ihmisten selviytyminen ja hyvinvointi voitaisiin turvata. • ”Uusi kehitys strategia”, viittasi yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin kv. Tasolla, mutta ei tarjonnut konkreettisia ratkaisuja. • Vrt. kestävät ympäristöteoriat ”Sustainability studies” ei kehitysulottuvuutta

15. MAAILMA ”KESTÄVÄN KEHITYKSEN” TAUSTALLA • 1970-luku: Öljykriisi • 1970: NIEO/UKTJ Kehitysmaiden rooli maailman talousjärjestelmässä • 1980-luku: Kehitysmaiden velkakriisi • Ydinsodan ja ydinkatastrofin uhka • 1985: Otsonikato • 1983 (-1987): YK:n yleiskokous antoi mandaatin Ympäristön ja kehityksen maailmankomissiolle (WCED) ja nimitti Gro Harlem Brundtlandin sen johtoon

16. MAAILMANKOMISSION MANDAATTI 1983-1987 • Maailmanlaajuinen asiantuntijakomissio, yhteistyötä jokaisella mantereella. • Kolmivuotisen työskentelyn tuloksena ”Our Common Future”/”Yhteinen tulevaisuutemme” – raportti 1987: • ”Uusi pitkänaikavälin ympäristöstrategia kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2000 mennessä; • Ympäristö ja kehitys -suhteen selventäminen uuden kansainvälisen yhteistyön pohjaksi; • Tietoisuuden levittäminen ja eri toimijoiden sitominen kestävään kehitykseen • Ml. yksilöt, järjestöt, kaupalliset toimijat, tutkimuslaitokset ja hallitukset” (WCED 1987:3-4)

17. KOMISSION MISSIO: Globaalin muutoksen agenda • ”Monet nykyisistä (1987) kehitystrendeistä jättävät yhä kasvavan määrän ihmisiä köyhyyteen, kun ne samalla tuhoavat ympäristöä. Miten ”kehitys” voi palvella ensi vuosisadan maailmaa, jossa asuu kaksinkertainen määrä väestöä, joka kuitenkin on riippuvainen samasta rajallisesta ympäristöstä”? • Luoda uusi kestävän kehityksen polku, joka pitäisi yllä ”inhimillistä edistystä” koko planeetalla nykyhetkestä kaukaiseen tulevaisuuteen.

18. UUDEN KEHITYSMALLIN ULOTTUVUUDET • Raportin tehtävänä näyttää miten ”kehityksen” yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristö ulottuvuudet ovat linkittyneet toisiinsa eri tasoilla. • Vrt. aikaisempiin malleihin (esim. IUCN) Brundtland nosti ihmiset, erityisesti kehitysmaiden ihmiset keskiöön • Uudentyyppinen vahva talouskasvu, joka on samanaikaisesti kestävää niin ympäristön kuin yhteiskunnankin kannalta.

19. BRUNDTLANDIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITELMÄ • ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa” • ”Kestävä kehitys pitää sisällään kaksi keskeistä käsitettä: • Tarpeet ja Rajat • Maailman köyhien perustarpeet, joita tulisi priorisoida (”needs” versus ”wants”) • Luonnon asettamat rajat nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämiselle” • Teknologia ja sosiaaliset innovaatiot rajojen laajentajina

20. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli (S. Baker 2006) • 1) Talouskasvun elvyttäminen • Edellyttäen ”kasvun” laadullista muutosta: vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuluttavaa ja vaikutukseltaan oikeudenmukaisempaa kasvua erityisesti kehitysmaissa • Talouteen liittyvät perustarpeet: työllisyys, ravinto, energia, vesi ja sanitaatio • Ympäristö- ja talouspoliittisen päätöksenteon yhdistäminen

21. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli • 2) Väestöpolitiikka • Väestönkasvun hillitseminen suhteessa saatavilla oleviin resursseihin • Köyhyyden poistaminen ja koulutus keskeisiä keinoja • 3) Ruokaturva • (Teho)maatalouteen liittyvien ympäristöongelmien selvittäminen • Pohjoisen maataloustukien lakkauttaminen ja maataloustuotteiden markkinoiden avaaminen • Pienviljelijöiden aseman parantaminen • Kv. Kaupan sääntöjen muuttaminen pienviljelijöitä tukeviksi • Ruuan saatavuuden turvaaminen • Maareformit

22. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli • 4) Biodiversiteetti ja geneettiset resurssit • Biodiversiteetin vaaliminen keskeistä ja perusteltua moraalisin, eettisin, kulttuurisin, esteettisin, tieteellisin ja lääketieteellisin perustein. • Trooppisten metsien suojelu • Suojelualueverkostojen luominen ja ylläpito • Uhanalaisten lajien suojelu kv. Sopimuksin • Biodiversiteetin suojelun rahoittaminen • Luonnon resurssipohjan suojelu ja vahvistaminen

23. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli • 5) Energia • Turvallinen ja kestävä energiantuotanto sekä teollistuneissa että erityisesti kehitysmaissa • Talouskasvun ohjaaminen energiatehokkaalle pohjalle • Vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen • Energiatehokkuuden kehittäminen teknologisin innovaatioiden ja hintamekanismien kautta

24. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli • 6) Teollisuus • On tuotettava enemmän vähemmällä… • Teollisuuden ekologinen modernisaatio • Ympäristövastuun normi, erityisesti ylikansallisten yritysten on hyväksyttävä • Vaarallisten materiaalien ja jätteiden käsittelyn ja kuljetuksen tiukennetut säännöt • Teollisuudesta ja teollistumisesta saatujen hyötyjen valjastaminen perustarpeiden turvaamiseksi • Teknologian muutos ja riskien hallinta

25. Brundtlandin KESTÄVÄN KEHITYKSEN malli • 7) Kaupungistuminen • Muuttoliikkeeseen liittyvien ongelmien käsittely • Asuttamis- ja peruspalvelustrategiat

26. KESTÄVÄ KEHITYS ja sen NORMATIIVISET PERIAATTEET • Yhteinen mutta eriytetty vastuu rikkaiden ja köyhien maiden kesken • Osallisuus ympäristöongelman syntyyn: luonnonvarojen riisto, tuotanto ja kulutus • Ympäristösopimusten täytäntöönpanon eriävät vaikutukset rikkaissa/köyhissä maissa • Kapasiteettierot: talous, teknologia • Sukupolvien välinen (vrt. Kant, Burke) • Nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeiden turvaaminen • Sukupolvien sisäinen (vrt. Rawls) • Pohjoinen – Etelä oikeudenmukaisuus • Osallistuminen • Sukupuolten välinen tasa-arvo • Talouskasvu instrumenttina, ei itseisarvona • Luonto reunaehtona, mutta myös resurssipohjana • Kuka määrittää rajat? Miten se tehdään?

27. KÖYHYYS JA KESTÄVÄ KEHITYS • Köyhyys on samanaikaisesti globaalien ympäristöongelmien syy ja seuraus • On hyödytöntä lähestyä ympäristöongelmia ilman laajempaa näkökulmaa, • Näkökulmaan on sisällytettävä ne tekijät, jotka ovat maailman köyhyyden ja kansainvälistä eriarvoisuuden taustalla • Epäoikeudenmukaisuus on planeettamme suurin ”ympäristöongelma”, se on samalla pääasiallisin ”köyhyysongelma.” • Viittaukset kv. Talousjärjestelmään • Velkaongelma • Turvattomuus ja konfliktit

28. KESTÄVÄN KEHITYKSEN ULOTTUVUUDET:

29. UUSI KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN TOIMINTAMALLI • Kritisoi perinteistä sektorikohtaista ja lokeroitunutta tapaa tehdä kansallista ja kansainvälistä politiikkaa • Maailmantalous- ja ekologinen järjestelmä ovat ”lukkiutuneet” toisiinsa, koska tämä tosiasia ei tule muuttumaan, instituutioiden, politiikka-alojen ja politiikan tekemisen on muututtava • Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö • Usko poliittiseen tahtoon ja neuvottelujen voimaan Kestävän kehityksen konkretisoimiseksi

30. 2) KANSAINVÄLISET TOIMET: RION ”Earth Summit” 1992 • Suurin ja merkittävin kansainvälinen huippukokous, ~30 000 osallistujaa • The United Nations Conference on Environment and Development (UNCED) • Ympäristönsuojelun ja taloudellisen kehityksen yhdistäminen agenda keskiössä • Globaaliagenda yli pohjoinen-etelä rajojen tai kylmänsodan aikaisten asetelmien • Yleinen sopimuskehys yksityiskohtaisille ohjelmille kestävän kehityksen edistämiseksi

31. RION SOPIMUKSET • Agenda 21: toimintasuunnitelma (yli 500 sivua), yli 100 ohjelma-alaa koskeva, 3000 suositusta, joita eri toimijoiden tulisi noudattaa eri tasoilla • Rion julistus (The Rio Declaration on Environment and Development): eri valtioiden oikeudet ja velvollisuudet • Metsäperiaatteiden julkilausuma(The Statement on Forest Principles) • 172 valtiota hyväksyivät nämä sopimukset

32. RION SOPIMUKSET • Lisäksi kaksi sitovaa kansainvälistä ympäristösopimusta (MEA) avattiin allekirjoitettavaksi: • Ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (The Framework Agreement on ClimateChange, UNFCCC) • Kioton pöytäkirja 1997 • Biodiversiteettisopimus (The UN Convention on Biological Diversity, CBD) • 97% maailman valtioista ratifioinut • sopimukset vuoteen 2006 mennessä • Kioton pöytäkirjan vastaavasti 57%

33. RION RAJAT JA KRITIIKKI • ”Historiallinen kompromissi” • Antoi lähtölaukauksen kestävän kehityksen alla toimiville lukuisille prosesseille ja ohjelmille sekä niiden toteuttajille • Lista periaatteita, joiden keskinäinen priorisointi jäi kesken • ”Kaikkea kaikille” • Yhdysvaltain hallinnon vastustus: biodiversiteetti- ja ilmastonmuutossopimukset, precautionary principle –kansallisen intressin vastaisia • Radikaali vihreä liike (the Ecologist Magazine) • Köyhyys EI ole ympäristöongelmien syynä vain länsimainen elintapa • Modernisaatio väestönkasvun kiihdyttäjä, ei sen ratkaisija • Rion tukema ”Avoin kansainvälinen talousjärjestelmä” uhkaa kulttuurista ja ekologista biodiversiteettiä • Markkinapohjaiset mekanismit eivät ole riittäviä • Ympäristöohjelmien hallinta ja teknologisten mallien tarjoaminen osa läntistä imperialismia

34. JOHANNESBURG 2002 • Kestävän kehityksen huippukokous • 40 000 osallistujaa • ”Kestävän kehityksen julistus” The Declaration on Sustainable Development and the Plan of implementation • Yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset ympäristönsuojelun kehyksessä • Rion ja muiden YK:n agendojen reflektointi: köyhyyden poistaminen kestävän kehityksen kv. keskipisteeksi • Vuosituhattavoitteet • Globalisaatio mukaan: ml. markkinoiden avautuminen, tal. integraatio, pääomaliikkeet, investoinnit • Uusia mahdollisuuksia hyötyjen ja haittojen jakautuminen? • Vrt. WTO:n Dohan kehityskierros 2001

35. 3) KESTÄVÄN KEHITYKSEN käsitteellistäminen ja tulkinnat • ”Kestävä kehitys” on kuin… ”demokratia”, ”oikeudenmukaisuus”, ”vapaus”… • Keskeinen kv. Agendan käsite • Epämääräisyys, moninaiset taistelevat tulkinnat • Keskeinen kysymys: Miten talouskasvu tulisi käytännössä tasapainottaa ympäristönsuojelun kanssa siten että köyhien ihmisten tarpeet voitaisiin tyydyttää? • ”Kestävä kehitys” akateemisena haasteena • Taloustiede • Poliittinen Ekologia • Maantiede • ”Kestävä” ”Kestävyys” vs. ”Kehitys”

36. Vahva ja heikko kestävä kehitys • Vahva kestävä kehitys: Luonnolla on oma itseisarvonsa, sitä ei voida korvata muulla ”pääomalla”. (Poliittinen ekologia, marxilainen environmentalismi, ”radikaali” ympäristöliike) • Heikko kestävä kehitys: Luontoa resurssipohjana voidaan korvata ihmisen tuottamalla pääomalla (esim. teknologialla), luontoa voidaan hyödyntää kriittiseen rajaan saakka. (EU, WTO)

37. Environmental space ja Ecological footprint -käsitteet • Sama ihmislähtöinen näkemys • Environmental space: luonnon ekosysteemillä on rajansa, joiden ylittämisestä koituu peruuttamatonta vahinkoa. Missä raja kulkee? Mitkä ovat rajat esim. kasvihuonekaasujen päästöille?

38. Ekologinen jalanjälki • Kuvaa sitä miten suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien tai energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. (1990-luvun alussa Mathis Wackernagel & William Rees) • WWF: nykyisen ihmiskunnan jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla

39. Ympäristötaloustieteen näkemys taloudesta ja ympäristöstä • Kattavampi näkemys, mutta neoklassiseen taloustieteeseen pohjautuva, ympäristö integroitu taloudelliseen järjestelmään • Kehitys on man-made & ihmillisen pääoman kasvua ympäristöpääoman kustannuksella nyt ja tulevaisuudessa • Tehtävänä löytää tasapaino TALOUS YMPÄRISTÖ Resurssit Saasteet

40. POLIITTINEN EKOLOGIA • Tutkii sitä kuinka poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset tekijät vaikuttavat ympäristöön. • Globaalin poliittisen talousjärjestelmän radikaali kritiikki • Valtarakenteet kestävän kehityksen tiellä: diskurssi ja valta -analyysit • Ekologisten ongelmien tarkastelu kriittisen teorian valossa • Normatiivinen tehtävä: sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ekologinen tinkimättömyys, nykyisten instituutioiden reformi