Nuorten työllisyystilanne ja toimet työllisyyden parantamiseksi

1. Nuorten työllisyystilanne ja toimet työllisyyden parantamiseksi Nuoret työhön ja kouluun – osaavaa työvoimaa työnantajille –projektin avajaiset 27.5.2010, Vantaa Ahti Avikainen Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

2. Erityishuomiota nuorten työllisyystilanteeseen • TEM asetti keväällä 2009 ministeri Tarja Cronbergin aloitteesta ”Nuoret miehet työelämään” –työryhmän, pj. Riitta Somero • Työryhmän raportti TEM:n julkaisu 34/2009 • VM:n Jukka Pekkarisen johdolla laajapohjainen työryhmä selvitti nuorten työmarkkinatilannetta v. 2010 alussa, TEM:n edustajana TYO:n osastopäällikkö Tuija Oivo

3. Nuorten tilanne työmarkkinoilla TEM/Työllisyyskatsaus: • Vuonna 2008 työttömiä nuoria (alle 25 v, pl. lomautetut) oli mukaan ka/kk noin 21 704. Koko vuoden 2008 aikana 128 141 nuorta ilmoittautui työnhakuun (18,5 % kaikista työnhakijoista). • Nuorten työttömyys on alentunut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen aikana vuodesta 2005 alkaen kesään 2008 saakka, jolloin nuorten työttömyys kääntyi kasvuun. • Vuonna 2009 nuoria työttömiä oli ka/kk 33 750, kasvu edellisestä vuodesta ka 56 %. • Huhtikuussa 2010 oli 30 800 vailla työtä olevaa alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Luku oli vähentynyt maaliskuusta 1 600:lla, mutta kasvanut vuoden takaisesta saman ajankohdan tilanteesta noin 6 %. Tilastokeskus: • Nuorten 15-24-vuotiaiden työllisyysaste laski vuonna 2009 edellisestä vuodesta n. 5 prosenttiyksikköä 38,4 prosenttiin (nuoret miehet 35,6 % ja naiset 41,4 %). • Nuorten työllisten määrä väheni 32 000 hengellä. • Nuorten työttömyysaste 4/2010: yhteensä 26,6%; nuoret miehet 31,0 % ja nuoret naiset 22,2 %.

4. Nuorten tilanne työmarkkinoilla Työttömyyden kestoa kuvaavassa tilastossa nuorten työttömyys on näyttäytynyt melko lyhytaikaisena. Tilasto mittaa yhtäjaksoista työttömyyttä, nuortentyöttömyysjaksot katkeilevateri syistä helposti. Työn ja koulutuksen ulkopuolella on lisäksi arvioitu olevannoin 30 000 nuorta (eivät ole työnhakijoina). Lokakuussa 2009 oli 33 700 työtöntä alle 25-vuotiasta, joista: • perusopetuksen varassa runsas 10 000 eli noin 1/3 työttömistä nuorista • ylioppilaita työnhakijoina vähemmän eli alle 4 000 • ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet: noin puolet työttömistä nuorista eli 18 200 • korkea-asteen tutkinnon suorittaneita pääasiassa vasta ikäryhmässä 25-30 –vuotiaat, vain 1 200 alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä

5. Nuorten palvelut • Ammattitaidottomien nuorten ensisijainen ratkaisu on oikean koulutuspaikan löytäminen. • TEM:nurasuunnittelua tukevia palvelujaovat - koulutus- ja ammattitietopalvelu, 165 000 neuvontatapahtumaa vuosittain - ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, 12 000 nuorta asiakasta vuosittain - Työlinjan koulutusneuvonta, 14 500 neuvontatapahtumaa vuosittain - sähköinen ammatinvalintaohjelma, 33 000 alle 25-vuotiasta käyttäjää vuosittain - ohjaava työvoimakoulutus, 5 100 alle 25-vuotiasta vuosittain - työharjoittelu ja työelämävalmennus, n. 24 000 nuorta vuosittain

6. Nuorten palvelut • Koulutettujen nuorten palvelut: - työnhakuvalmennus, 6 550 nuorta vuosittain - palkkatuki yksityiselle sektorille, kunnille ja valtiolle, 4 530 nuorta vuosittain - työmarkkinatuella tapahtuva työharjoittelu ja työelämävalmennus (kuten edellä), n. 24 000 nuorta vuosittain - ammatillinen työvoimakoulutus, 5 600 nuorta vuosittain - ammatillinen kuntoutus

7. Alkupalveluprosessi • Työnhakijaksi rekisteröinti: n. 85 % jo sähköisesti, oma työnhaku –lomaketta hyödyntäen • Alkukartoitus • Työnhakijan ensimmäinen haastattelu • Työllistymissuunnitelma • Prosessi käyntiin - ml. työttömyysturva-asioiden selvittely - 2 viikon aikana työnhakijaksi rekisteröitymisestä -> selkeä tavoite uudessa JTPL:ssä

8. Työnhakijan haastattelu ja työllistymissuunnitelma • Ensimmäinen haastattelu: • TE-toimiston tulisi järjestää työnhakijalle ensimmäinen haastattelu kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta -> selkeä tahtotila • Haastattelu järjestetään kaikille työnhakijoille, ellei järjestäminen ole työnhakijan tilanne huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta • Haastattelun yhteydessä laaditaan työllistymissuunnitelma • Myöhemmät haastattelut: • Lähtökohta: myöhemmät haastattelut (ml. työllistymissuunnitelman tarkistaminen) järjestetään määräajoin työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti • Laissa tarkistuspisteet: Haastattelu tulisi aina järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti 3 ja 6 kk:n ajan sekä 6 kk:n työttömyyden jälkeen aina 6 kk:n välein (ellei ilmeisen tarpeetonta) • Palvelutarpeen mukainen yhteydenpito työnhakijan ja TE-toimiston välillä tärkeää myös määräaikojen välillä.

9. Palvelumallin yleiset linjaukset Työ avoi-milla työ-mark-kinoil-la Alkukartoitus asiakkaan ohjaamiseksi oikeaan segmenttiin Suoraan työmarkkinoille suuntaavat TyönhakijaTE-toimiston asiakkaaksi Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat Työmarkkinoille kuntoutuvat Yli segmenttirajojen hyödynnettävät erityisosaamiset / palvelut 9

10. Henkilöasiakassegmentit TE-toimistoissa Suoraan työmarkkinoille suuntaavat Tähän segmenttiin kuuluvat asiakkaat, joiden ammattitaito, osaaminen ja/tai työkokemus tarjoaa edellytykset sijoittua suoraan avoimille työmarkkinoille. Tähän segmenttiin kuuluvat asiakkaat, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai yrittäjiksiedellyttää osaamisen ja työkyvyn arviointia, ammatillisten valmiuksien parantamista, urasuunnittelua, koulutusta tai ammatillista kuntoutusta. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat Tähän segmenttiin kuuluvat asiakkaat, joiden työllistymisen tukemiseen eivät riitä yksinomaan julkisten työvoimapalveluiden ratkaisut, vaan niiden lisäksi asiakkaat tarvitsevat monisektorista palvelua. Työmarkkinoille kuntoutuvat 10

11. Nuorten palveluprosessi TE-toimistossa

12. Tilannearvio / nuorten palvelut • Toimenpidevalikko kunnossa ja monipuolinen, pyritään tarvittaessa lisäämään volyymeja ELY-keskusten esitysten perusteella, resurssien käyttöä ja kohdentumista seurataan • Räätälöidyt palvelut vaativat henkilöstöresursseja; määräaikaiset lisäykset joko toimintamenoilla, valtion tukityöllistämisen avulla tai ostopalveluina • Järjestöjen työllistämismahdollisuuksia parannetaan lisäämällä määrärahoja työllisyyspoliittisiin avustuksiin (huom. jos ei palkanmaksukykyä, niin voi kohdentua pitkäaikaistyöttömiin) • Vahvistettava sähköisiä palveluja (ml. sosiaalinen media) nuorten aktivoinnissa ja motivoinnissa (Nuorten palvelut –verkkopresentaatio; SADe-hankkeen toimenpiteet) • Nuorten yhteiskuntatakuu edelleen voimassa! (Nuorille työllistymissuunnitelma, jossa tarjotaan jotakin työvoimapalvelua viimeistään kun yhdenjaksoista työttömyyttä on kestänyt 3 kk.)

13. Vuoden 2010 1. lisäbudjettiKehysriihessä 23.3.2010hallitus sopi työllisyyslisäbudjetista: 77 milj. euroa suunnataan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, josta TEMin osuus reilu 30 milj. euroa. Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.TEMin esityksen 3 kärkeä:1) Seteli vastavalmistuneiden rekrytointiin ja oppisopimuskoulutukseen. Tästä markkinointi- ja tiedotuskampanja loppukeväällä (Sanssi-kortti).2) Nuorten yrittäjyyden tukeminen.3) Nuorten palvelumallin vahvistaminen TE-toimistoissa: mm lisää määräaikaisia ammatinvalintapsykologeja ammattitaidottomien nuorten ohjaukseen

14. Nuorten palvelut • Toimenpiteitä / aloitteita: • Sanssi-kortti / työllistämisseteli nuorille vastavalmistuneille (max 550e/kk, enimmäiskesto 10 kk) • Nuorten yrittäjyys (Urajalostamo, Uudet Urat, osuustoiminnallinen yrittäjyys, ...) • Opiskeluihin liittyviä harjoittelupaikkoja lisätään • Kesätyöpaikat – kampanjat järjestöjen kanssa ym. • Työnjakomallien hyödyntäminen (vuorotteluvapaa, osa-aikalisä) • Yhteistyö nuorten väliinputoamisen ehkäisemiseksi: Nuorisolakiin säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. (Hallitus päättänyt esityksen sisällöstä 4.2.2010.)