K.8. Praktikum -kurssi (10 op) syksy 2009

1. K.8. Praktikum -kurssi (10 op)syksy 2009 • ”Tavoitteet: Opiskelija saa omakohtaista kokemusta sosiologisen empiirisen tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusprosessin eri vaiheista sekä perehtyy syvemmin johonkin sosiologian ongelma-alueeseen. Kurssin yhteydessä opiskelija harjaannuttaa myös tiedonhankintataitojaan.” (Tutk.vaatimukset) • Praktikum -ryhmien vetäjät: Seppo Poutanen, Katariina Löfblom ja Arttu Saarinen • 9. 9. johdantoa tutkimusprojektin suorittamiseen; 10. 9. johdantoa projektien aihealueeseen – arkielämän sosiologia – ja työryhmiin jako (kaikkiin kalvoihin tulee linkki opetusohjelman K. 8. kohtaan) • 10. 9. jälkeen kukin ryhmä kokoontuu oman aikataulunsa mukaan, kuitenkin enintään kahden viikon välein

2. K.8. Praktikum -kurssi (10 op)syksy 2009 • 16. 12. klo 10-12 työryhmät esittelevät työtään yhteisessä tapaamisessa + keskustelua • 31. 12. 2009 on viimeinen, ehdoton deadline kirjoitetun raportin palauttamiselle! • raportti: 40 – 60 sivua, 1.5 riviväli, fontti 12 • työryhmän kunkin jäsenen työpanoksen tulee ilmetä raportista

3. Sosiologinen tutkimusprojekti I – III S. Poutanen K. 8. Sosiologian Praktikum -kurssi syksy –09 Johdantoa tutkimusprojektin suunnitteluun ja toteutukseen

4. Sosiologisen tutkimusprojektin läpivienti – kolme päävaihetta (Bell 2005) I Perustan valmistelu eli pohjatyöt IITutkimusaineiston keräämismenetelmän valinta ja/tai valmiina olevan aineiston valinta III Tutkimusaineiston analyysi/tulkinta ja löydösten raportointi

5. I Perustan valmistelu eli pohjatyöt 1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin (so. metodologisiin otteisiin) tutustuminen 2 Projektin suunnittelu 3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa 4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta 5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminen

6. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminen • Toimintatutkimus • Tapaustutkimus • Survey • Sosiaalitilastollinen tutkimus • Kokeellinen tutkimus • Etnografinen tutkimus • Grounded theory – tutkimus • Narratiivinen tutkimus ja tarinat

7. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminena) Toimintatutkimus • ei tarkoita erityistä tutkimusmetodia tai tekniikkaa • tavoitteena jonkin käytännöllisen ongelman ratkaiseminen ja/tai ammatillisen käytännön parantaminen (soveltava tutkimus) • organisaatioiden ammattilaiset itse usein keräävät tietoa toimintansa ongelmista, muuttavat käytäntöjään hankitun tiedon valossa ja seuraavat, saavutettiinko haluttuja muutoksia (arvioinnin, tutkimuksen ja toimintamuutosten jatkuva kehä)

8. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminenb) Tapaustutkimus • täsmällisesti rajatun ilmiön perusteellinen ja yksityiskohtainen analyysi • tapaukselle on määriteltävä selkeä ”alku” ja ”loppu”: mitä konkreettisemmin tapauksen sisällön voi esittää, sen parempi • metodina usein systemaattinen havainnointi ja/tai haastatteleminen, mutta muutkin menetelmät ovat mahdollisia

9. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminenc) Survey • haastattelututkimus, jonka suoritus- ja analyysitavat (erilaiset tilastolliset metodit), tutkimuskohteet (mm. väestötieteelliset seikat, sosiaalinen ympäristö, ihmisten toiminta ja mielipiteet) ja käyttötarkoitukset (mm. hallinnointi, sosiaalisten syy-seuraus –suhteiden etsiminen, yhteiskuntateorian koettelu) vaihtelevat suuresti • usein paras tapa hankkia tietoa suurehkoista perusjoukoista (väestöryhmät yms.)

10. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminend) Sosiaalitilastollinen tutkimus • Aineistona käytetään valmiita numeerisia aineistoja • Voi tarkoittaa myös, että kerätään eri tietokannoista ja kootaan yhteen (esim. kuntatutkimuksessa Altikasta ja Sotkanetistä) • Aineistoa joudutaan aina itse muokkaamaan! • Poikkileikkaus- tai paneeliaineistot • Aggregaattitason (valtio, kunta, maa) tilastot (tällöin kyse yleensä jatkuvista muuttujista) • Mikroaineistot, tutkimusyksikköinä kotitaloudet tai myös yksilöt

11. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminene) Kokeellinen tutkimus • soveltuu parhaiten ilmiöihin, jotka ovat selkeän numeerisesti mitattavissa • tutkimusryhmän ohelle tarvitaan olennaisesti samanlaiset piirteet omaava kontrolliryhmä, jotta kokeellisen toimenpiteen mahdollinen vaikutus tutkimusryhmän jäseniin saadaan esiin • sosiaalitutkimuksessa erilaisten vaikuttavien eli kausaalisten tekijöiden erottaminen toisistaan on hankalaa

12. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminenf) Etnografinen tutkimus • ihmisiä tutkitaan suoraan heidän ”luonnollisessa” sosiaalisessa ympäristössään • mitä kohteeksi rajattu sos. ympäristön osa merkitsee ihmisille itselleen; kuinka ”kulttuuri” toimii? • mm. osallistuva havainnointi, haastattelut, vuorovaikutusanalyysi, kirjallinen ja kuvallinen dokumentointi, historiallisten dokumenttien analyysi metodeina • vaikeuksina työläys ja yleistettävyyden kysymykset

13. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustumineng) Grounded theory -tutkimus • ideana on kehittää suoraan laadullisen tutkimusaineiston pohjalta sosiologista teoriaa • ei vahvoja hypoteeseja eikä teoreettisia ennakko-oletuksia ennen tutkimukseen ryhtymistä • pyritään teoreettisten käsitteiden, luokittelujen ja vertailujen kehittämiseen heti tutkimuksen alussa, jolloin aineisto ohjaa siihen ”sopivaa” teoriaa ja kehittyvä teoria taas ohjaa aineiston lisäkeruuta • avuksi on kehitetty tietokonepohjaisia ohjelmia (NUDIST, Nvivo ja Atlas.ti)

14. I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminenh) Narratiivinen tutkimus ja tarinat • tutkimusmenetelmä on narratiivinen, kun tutkimusmateriaalin keruu, tulkinta ja raportointi suoritetaan tarinankertomisen kaltaisena merkityksen ja mielekkyyden luomisena (alku, keskikohta, loppu) • sisältää mm. kriittisiä omaelämäkertoja ja elämäntarinoita • usein hyvin henkilökohtaisten seikkojen paljastuminen eettisine kysymyksineen

15. I2 Projektin suunnittelu • Aiheen valinta • Alkuun pääseminen • Hypoteesi(t) • Runko • Aikatauluttaminen

16. I2 Projektin suunnittelua) Aiheen valinta (Levin 2005) 6 kysymystä, joihin pitäisi voida vastata kyllä: i) onko aiheemme tarpeeksi täsmällinen ja yksityiskohtainen?; ii) onko aiheemme tarpeeksi suppea?; iii) onko projektimme päämäärä selkeä?; iv) onko lähestymistapamme aiheeseen toteuttamiskelpoinen?; v) onko meillä hyvä mahdollisuus saavuttaa mielenkiintoinen tulos/johtopäätös?; vi) olemmeko innostuneita tästä aiheesta?

17. I2 Projektin suunnittelub) Alkuun pääseminen • harjoitustyön temaattiseksi maastoksi esitellään myöhemmin arkielämän sosiologista tutkimusta • varsinaisen aiheen valintaan ja muotoiluun kannattaa käyttää kohtalaisen paljon aikaa (ideointi yksin ja ryhmässä; omien kokemusten, mediasisältöjen, tutkimusten jne. hyödyntäminen)

18. I2 Projektin suunnitteluc) Hypoteesi(t) • ’hypoteesi’ on väljästi määritellen sellainen väite/tutkimuskysymys, jonka pätevyyttä voidaan sosiologisesti tutkia • hyvin muotoiltu hypoteesi ohjaa tutkijaa sopivien aineistojen sekä metodien käyttöön sen todenperäisyyden/vastauksen selvittämiseksi • mielenkiintoisen ja mielekkään hypoteesin kehittäminen edellyttää riittävää tutustumista aiheeseen ja relevanttiin tutkimukseen

19. I2 Projektin suunnittelud) Runko (Levin 2005) Esimerkki selkeästä projektiraportin (40 – 60 sivua) rungosta (ks. III3b): • Nimi (myös kirjoittajien nimet) • Abstrakti • Johdanto • Kirjallisuuskatsaus • Tehty työmme • Löydöksemme • Keskustelu • Johtopäätöksemme • Lähdeviitteet

20. I2 Projektin suunnittelue) Aikatauluttaminen • miten paljon aikaa on käytettävissä projektin toteuttamiseen; kuinka paljon sen eri osiin on järkevää käyttää? • työnjako ryhmän sisällä ja sen noudattaminen (raportista pitää ilmetä eri henkilöiden työpanos) • tarkan aikataulun päättäminen eri tehtäville (esim. 2 päivää aiheeseen tutustumista netissä; 4 päivää mielekkään tutkimuskysymyksen etsimistä tutkimuskirjallisuuden valossa) • yhteydenpito ohjaajiin hyvissä ajoin ennen deadlineja eikä niiden reunalla!

21. I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa • Tutkimuksen kohdehenkilöiden perehtynyt suostumus • Anonymiteetti ja luottamuksellisuus • Lähteiden käyttö ja siteeraaminen & plagiointi

22. I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa a) Perehtynyt suostumus • haastatellulta, havainnoidulta, kirjallisen tms. materiaalin antajalta jne. pitää saada tosiasioihin pohjautuva suostumus tutkimukseen osallistumiselleen (kuka ja mistä tutkija on; mihin ja millä tavalla hän aikoo materiaalin käyttää; voidaanko kohde tai joitakin sensitiivisiä asioita tunnistaa materiaalin julkisesta käytöstä) • toisaalta esim. julkisella paikalla tehtävään havainnointiin ei useinkaan ole mielekästä kysyä lupia, kunhan havainnoidut säilyvät tunnistamattomina

23. I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa b) Anonymiteetti ja luottamuksellisuus • anonyymissa tutkimuksessa kohteiden nimettömyys on varmistettu niin, ettei edes tutkija tiedä tiedonantajiensa henkilöllisyyttä • luottamuksellisuus tarkoittaa tutkijan lupausta pitää (tuntemansa) kohteet nimettöminä ja poistaa julkistettavasta materiaalista kaikki sellaiset yksityiskohdat, joiden nojalla kohde/kohteet voitaisiin tunnistaa (tarkistusmahdollisuus kohteille) • sellaista ei pidä luvata, mitä ei ole mahdollista pitää

24. I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossac) Lähteiden käyttö ja siteeraaminen & plagiointi • perehtyminen tieteellisen kirjoittamisen teknisiin oppaisiin, jotta loppuraportti ilmoittaa tarkasti lähdeviitteensä ja tekee tekstin sisäiset lainaukset ja sitaatit jotakin yleisesti käytettyä systeemiä loogisesti seuraten • muiden kirjoittajien ideoiden tai tekstien esittämisestä omanaan ei ole hauska jäädä kiinni!

25. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta • Lukeminen • Muistiinpanojen tekeminen ja plagioinnin varominen • Lähteisiin viittaamisen tekniikat • Nykyaikainen sähköinen toiminta • Tiedon hallinta

26. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallintaa) Lukeminen • aika ei koskaan riitä kaiken tutkimusaihetta käsittelevän varteenotettavan kirjallisuuden lukemiseen • teoriansa ja metodinsa selkeästi esittelevä kirjallisuus tutkimusaiheesta on tässä yhteydessä hyödyllisempää luettavaa kuin ”kiva esseistiikka” • raportin kirjoittaminen on käytännössä pakko aloittaa sillä tunteella, ettei ole lukenut tarpeeksi

27. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta b) Muistiinpanojen tekeminen ja plagioinnin varominen • muistiinpanojen idea on seuloa luetusta materiaalista esiin ideoita, käsitteitä, teemoja jne., jotka palvelevat oman tutkimusaiheen käsittelyä • hyvät muistiinpanot tekevät eron toisten kirjoittajien ideoiden tiivistämisen ja heidän suoran siteeraamisensa välille, jolloin omassa kirjoittamisessa on helpompi välttää tahatonta plagioimista

28. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallintac) Lähteisiin viittaamisen tekniikat • perustavaa teknistä tietoa saa useista kirjoitusoppaista; nykyisin myös nettisivuilta, esim.: • http://www.kielijelppi.fi/tieteellinen-kirjoittaminen/lukeminen-ja-referoiminen

29. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallintad)Nykyaikainen sähköinen toiminta • kirjallisuuden ja aineiston etsinnässä, lähdeviitteiden keräämisessä ja hallinnassa jne. pitää ehdottomasti perehtyä TY:n kirjaston sähköisiin palveluihin (osallistuminen tiedonhallinnan kurssille) • http://kirjasto.utu.fi • Volter, Nelli-portaali, Verkkoaineistot ym. • kirjaston inhimillisiltä työntekijöiltäkin voi kysellä kaikenlaista… • http://scholar.google.fi/

30. I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallintae)Tiedon hallinta • tiedonhallintaa ja koko projektia edistää systemaattisten hakemistojen luominen esim. wordin kansiojärjestelmän avulla • hakemisto voi olla nimihakemisto, käsitehakemisto, metodihakemisto tms., mutta on hyvä käyttää yht’aikaa ainakin muutamaa luokittelukriteeriä ja niiden välillä ristiviittauksia (esim. kriteerien ”Alasuutari”, ”alkoholikulttuuri” ja ”kvalimetodit” alle tulee sekä erilaista että samanlaista tietoa, mikä seikka on hyvä kirjata)

31. I5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminen • Kriittinen katsaus kirjallisuuteen • Teoreettiset ja käsitteelliset kehykset • Vältettäviä kiusauksia

32. I5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminen a) Kriittinen katsaus kirjallisuuteen • se ei ole i) myyntikatalogi kaikista niistä aihetta sivuavista kirjoista, artikkeleista jne., jotka tutkija on ehtinyt lukea; ii) pitkien sitaattien kokoelma (jos et osaa tiivistää toisen ajatusta omiksi sanoiksi, et ymmärräkään ajatusta) • se osoittaa oman aihepiirin/tutkimusteeman kannalta olennaisen (ei kaiken) kirjallisuuden hallintaa ja ymmärtämistä • mitä keskeisiä tuloksia on saavutettu? millä tavoin tutkimuksissa voi nähdä puutteita, epäselvyyksiä, ristiriitoja?

33. I5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminenb)Teoreettiset ja käsitteelliset kehykset • ’teoria’ on ymmärrettävissä tavaksi, jolla tutkija systemaattisesti luokittelee, abstrahoi ja selittää/tulkitsee aineistonsa sisältöä käsitteellisesti (millainen tutkimani todellisuus olennaisesti on ja miten aineistoni valaisee sitä?) • koska tutkimuskirjallisuus toimii kirjallisuuskatsauksen aineistona, niin hyvä katsaus systematisoi, luokittelee ja tiivistää siitä olennaisimman esiin • hyvin ”teoretisoitu” katsaus myös hahmottelee, millaista olisi uusi tarpeellinen tutkimus aiheesta

34. I5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminenc) Vältettäviä kiusauksia • katsauksen tarkoitus ei ole panna aihetta tutkineet näyttämään tyhmemmiltä tai epäselvemmiltä kuin he ovat • katsauksen tarkoitus ei ole vedota yhden auktoriteetin nimissä toista vastaan, vaan on kehiteltävä perustellun kriittistä etäisyyttä teksteihin • jos toinen kirjoittaja esim. olettaa asian x olevan tavalla y, niin hänen ei pidä esittää väittävän, että asia x on tavalla y (kutenmyösfaktaksi, päättelyksi, käsitemääritelmäksi, arvoarvostelmaksi jne. esitetty on referoitava ja arvioitava sellaisena kuin se on)