150 likes | 328 Views
Suomi tarvitsee useita innovaatiokeskittymiä Metropolialue ei riitä Suomen menestykseen Antti Hautamäki Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaari 9.9.2008. Suomen tasapainoisen kehittämisen haaste. Haastajat. Kehityksen avaimet. Väestö keskittyy. Väestöpohjan kehitys 1980-2005
E N D
Suomi tarvitsee useita innovaatiokeskittymiäMetropolialue ei riitä Suomen menestykseenAntti HautamäkiOulun yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaari 9.9.2008
Suomen tasapainoisen kehittämisen haaste Haastajat Kehityksen avaimet
Väestö keskittyy Väestöpohjan kehitys 1980-2005 ja ennuste 2005-2030 Lähde: laskettu Tilastokeskuksen aineistoista. Tuomas Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto
90-luvulla Suomi alkoi kehittyä hajautetuksi kilpailuvaltioksi. Valtion ohjaus väheni. Kilpailukyky nousi sosiaalisen eheyden yläpuolelle. Alueiden omaehtoisuus korostui. Kuva: Antti Vesanen, Turun yliopisto Analyysi: Timo Aro ja Sami Moisio
Suuntana metropolivaltio? Huipulle päästään vain keskittämällä resurssit metropolialueelle ja harvoille kasvukäytäville. Metropolialueen ulkopuolisista alueista ehkä vain Oulun seutukunta pärjää. Kuva: Antti Vesanen, Turun yliopisto Analyysi: Timo Aro ja Sami Moisio
0,9 0,8 0,8 0,4 8,3 12,5 1,5 1,8 0,4 0,2 2,3 4,2 1,2 1,5 1,1 0,5 4,0 3,7 1,2 0,5 14,2 15,2 2,1 1,4 1,3 1,0 2,0 1,3 1,2 1,3 0,9 0,7 8,7 10,60 1,2 1,0 44,4 43,2 Tekesin rahoitus maakunnittain projektin suorituspaikan mukaan 2007, % Rahoitus yhteensä 468,8 milj. € Kaikki tutkimus- ja kehityspanostukset maakunnittain 2006, % T&k-menot yhteensä 5,8 mrd. € Kuljemmeko kohti metropolivaltiota? 75 % T&K-panoksista suuntautuu metropolialueelle ja siihen kytkeytyville Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen seutukunnille 75 %
Maan kilpailukykyisimmät kaupunkiseudut SM: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006
Kansallinen innovaatiostrategia sitoutuu aluekehitykseen • 2.1.1 Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä • Luodaan kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta valikoitu joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa • Sovitetaan yhteen erilaiset innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat • 2.1.3 Kehitetään tutkimus- ja korkeakoulu-järjestelmästämme kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisen ja innovaatioiden kehitysympäristö
Innovaatiokeskittymän perustana dynaaminen ekosysteemi Pienten ja suurten yritysten verkottuminen ja yhteistyö Rahoitus (riskipääoma) Yrityspalvelut Globaali yhteistyö Innovatiiviset markkinat Osaava työvoima Yliopistot Tutkimuslaitokset Joustava liikkuminen Luovuuden kulttuuri Infrastruktuuri
Yliopistot luovat pohjaa innovaatioille Yliopistot: Korkein opetus Perustutkimus Soveltava tutkimus Tutkimuslaitokset Yritykset: Innovaatiot Uuden teknologian ja tieteellisten löydösten kaupallistaminen 1. Akateeminen työvoima 2. Tieteelliset julkaisut 3. Tutkimusyhteistyö Innovaatioiden ekosysteemi
Pohjois-Pohjanmaa Innovaatiokeskittymät verkottuvat globaalisti Keskit- tymä Täydentävää Osaamista Työnjakoa Paikallinen, erikoistunut Innovaatiokeskittymä (luova keskus) Ekosysteemi Aivokiertoa Keskit- tymä Keskit- tymä Ekosysteemi Ekosysteemi Yhteistyö Yhdessä kehittyminen Osaamisen siirto Bangalore Silicon Valley
Innovaatiokeskittymät: uutta aluekehitystä • Innovaatiokeskittyminen rakentaminen on nykyaikaista aluekehitystä, joka perustuu a) globaalin talouden logiikkaan ja b) Suomen aluerakenteeseen • Jokaisen niistä tulee erikoistua globaalissa työnjaossa ja asemoitua globaaleissa arvoverkoissa solmuihin, joissa ne tuottavat eniten lisäarvoa • Niiden rakentaminen edellyttää ”systeemistä toimintatapaa”, jonka ytimenä on valtion, kuntien ja yritysten kumppanuus (”horisontaalinen yhteistyö”, PPP)
Suomeen tukee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden ”peitto” kattaisi vuonna 2030 80% väestöstä eli noin 4 miljoonaa
Konkreettisia toimenpiteitä • Voimistetaan horisontaalista yhteistyötä, jossa kunnat, maakunnat, valtion paikalliset toimijat, yritykset, järjestöt ja kansalaiset yhdistävät voimansa yhteisen tavoitteen toteuttamiseen • Voimistetaan kaupunkiverkkoja innovaatiokeskittymien ympärillä • Kehitetään korkeakouluverkosto turvaamaan tarvittava tieto- ja osaamispääoma: • 500 miljoonaa euroa lisää perusrahoitusta yliopistoille vuositasolla • Valjastetaan SHOKit, osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian ohjelmat osaltaan palvelemaan innovaatiokeskittymien rakentamista • Puolet julkisesta t&k-rahoituksesta suunnataan innovaatiokeskittymille • Lähestymistapana tulisi oli rahoitus alueellisten aloitteiden perusteella punniten alueen sitoutumista ja kykyä toteuttaa strategioita