Kysely asukkaiden elämäntilanteesta Salo- ja Saihokadulla

1. Kysely asukkaiden elämäntilanteesta Salo- ja Saihokadulla Jyväskylän ammattiopisto Sosiaali- ja terveysala Milla Kolmonen Saija Alanko Kaisa Hiekkanen Vankos04

2. Aiheen päättötyöhömme saimme Jyväskylän Eläkeläistuki Ry:ltä Työssämme tutkimme asukkaiden hyvinvointia ja vapaa-ajan käyttöä. Kokosimme itse kysymykset aiheista, jotka kiinnostivat meitä ja joista olisi hyötyä Eläkeläistuki Ry:lle. Suoritimme kyselyt taloissa ja saatuamme vastaukset kokosimme ja analysoimme niitä. Kyselyn tulokset eivät sisältäneet meidän kohdallamme suuria yllätyksiä vaan huomasimme ainoastaan harrastusten vaihtuvan iän karttuessa. Kyselyn tuloksien pohjalta suosittelisimme palkkaamaan jonkinlaista ulkopuolista apua erilaisten toimintojen vetämiseen ja suunnitteluun. Tiivistelmä

3. Päättötyömme on ajankohtainen, sillä talot oli juuri saatu peruskorjattua ja seuraavana tehtävänä oli ottaa selvää miten voisi parantaa asukkaiden avun tarvetta ja viihtyvyyttä. Työmme teoria osassa halusimme keskittyä niihin harrastusmuotoihin, jotka huomasimme yleisimmiksi vastausten joukosta. Teoria osasta tuli kovin liikunta painoitteinen, koska siitä löytyi kaikkein helpoiten tietoa sekä asukkaiden harrastuksetkin olivat suurimmalta osin liikunnallisia. on jonkinlaista pohjaa sille mitä vanhukset voisivat haluta harrastaa tai missä he voisivat tarvita apua. Voimme myös levittää tietoamme työelämässämme jolloin tästä työstä hyötyy myös muut vanhusalan työntekijät ja vanhukset 1. Kyselystä lopputyöksi

4. Toimintakyky vanhuudessa Toimintakyvyn käsite voidaan määritellä monelle eri tavalla. Kapeasti tarkoitetaan eri elimien ja elinjärjestelmien tai jopa solun toimintakykyä. Laajimmillaan toimintakyky on koko elimistön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintaa Vanhenemisen ajatellaan heikentävän toimintakykyä, siksi sitä voidaan tarkastella myös toiminnanvajauden kautta. Tällöin toiminnanvajaus määritellään vaikeudeksi selviytyä sosiaalista rooleista ja arkipäivän askareista fyysisen tai psyykkisen syyn takia. Tärkeimpiä toimintakyvyn osa-alueisiin vaikuttavia sairauksia ovat dementiat. Toimintakyky ikääntyessä Toimintakyky on keskeinen hyvin voinnin mitta. Se on selviytymistä arkielämän päivittäisistä toiminnoista ympäristössään ja mahdollisuutta elää täysipainoista elämää sekä toteuttaa tavoitteitaan ja toiveitaan. 2. Vanhuksen vapaa-ajan harrastukset

5. Toimintakyvyn osa- alueet Psyykkinen toimintakyky = Tiedolliset toiminnot (esim. havaitseminen, muisti, oppiminen.) = Voimavaratekijät (esim. minäkäsitys, elämänhallinta, mieliala) = Tunnetekijät: (esim. Onnellisuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus) Sosiaalinen toimintakyky = Sosiaaliset taidot, kontaktit, roolit, asioiden hoito, sosiaalinen osallistuminen, vuorovaikutussuhteet, sosiaalinen tuki Fyysinen toimintakyky = Liikuntakykyisyys, selviäminen arkiaskareista

6. 2.1.1. Ikääntyvien liikunnan tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite ikääntyvillä on vanhenemis- prosessin hidastuminen harjoitusten avulla. Liikuntaa säännöllisesti 3-5kertaa viikossa monipuolisesti tehokkaasti Riittävä tehokkuus esim. hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohottamiseksi vähintään 20 minuuttia. Dynaamista harjoittelua lihasvoiman edistämiseksi. Lisäksi tärkeä huolehtia lihastasapainon säilyttämisestä. Tyypillinen piirre vanhetessa ojentajalihasten voiman nopeampi väheneminen suhteessa koukistajiin. Lihastasapainon parantamiseksi heikentyneiden lihasten vahvistamista kiristyneiden lihasten venyttelyä ja rentoutumista. Erityistä huomiota olkanivelten, lonkkanivelten selkärangan (varsinkin rintarangan) liikkuvuuteen. 2.1 Fyysiset harrastukset

7. Esteenä harjoittelulle voi olla tasapainon ja koordinaation heikkeneminen, koska aiheuttavat kaatumispelkoa sekä kömpelyyden tunnetta. Näitä harjoitetaan monipuolisen liikunnan avulla esim. tasapainoharjoituksilla, koordinaatioharjoituksilla erilaisilla peleillä Tunnealueen tavoitteet Ilo ja virkistys keskeisimmät liikunnanmotiivit. Syntyy onnistumisen kokemuksesta, hyvästä opetusilmapiiristä, oppimisesta, rikkaista vuorovaikutussuhteista mielenkiintoisista liikuntamuodoista Myönteiset kokemukset edistävät realistisen kuvan säilymistä omasta ruumiista, ohjaavat pitämään huolta itsestään ja sallivat kokeilla ruumiillista yksilöllisyyttä, kohentaen mielenterveyttä ja antaen tukea myönteiselle fyysiselle minäkuvalle. Sosiaaliset tavoitteet Liikuntaryhmään liittymisen syynä usein tarve tavata toisia ihmisiä. Yhdessäolo- ja kontaktitarpeen huomioiminen liikuntasisältöjä laadittaessa tärkeää. Ryhmäliikunta tarjoaa tilaisuuden sosiaalisten taitojen harjoittamiseen, kykyä ottaa toiset huomioon, vastaanottaa kannustusta ja tukea muilta.

8. Liikuntaohjelmat ja niiden merkitys Liikuntaharrastus vanhusväestön keskuudessa lisääntynyt. Monet osallistuvat erilaisiin liikuntatilaisuuksiin ja kuntoilutapahtumiin. Iäkkäiden ihmisten toimintakykyä on pystytty parantamaan kestävyystyyppisellä ja lihasvoimaan vaikuttavilla harjoitusohjelmilla. Liikunnan ja voimistelun avulla voidaan ylläpitää sekä ruumiillista että henkistä kuntoa. 2.1.2.Osteoporoosi Ehkäisyssä tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti. Sisätiloissa D-vitamiinin muodostuminen heikentyy. Ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat; säännöllinen liikunta hyvä ravitsemus terveet elintavat luukatoon johtavien sairauksien hyvä hoito, luukatoa aiheuttavien lääkityksien minimointi, tapaturmien- ja niistä aiheutuvien vammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä tarvittaessa lääkehoito. Liikunta ainoa keino, jolla voi tehokkaasti vaikuttaa sekä luuston kuntoon että kaatumariskiin. Liikuntamuodoista parhaiten vaikuttaa nopeat kierrot väännöt iskut värähtelyt

9. Liikunnan tulisi olla koko luustoa monipuolisesti kuormittava. Hyviä liikuntamuotoja vanhusten keskuudessa; kävely sauvakävely tanssi koti- ja ryhmävoimistelu. 2.1.3.1.Aliravitsemus Neljännekselläsairaalaan tulevista vanhuspotilaista aliravitsemuksen oireita. Ravitsemustila tulee aina arvioida, kun vanhus tulee sairaalahoitoon tai laitokseen. Ruokaa joudutaan kuitenkin usein täydentämään ravintovalmisteilla ja samalla ruokahuolto järjestetään toimivaksi. Aliravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon käytetään tavanomaista ruokaa. Proteiini-energia –aliravitsemus ikääntyneiden vakavin ravitsemusongelma. Liittyy usein sairauteen saattaa johtua myös esim. puolison menetyksestä masennuksesta ruoanvalmistustaitojen ja mahdollisuuden puutteesta Aliravitsemusta on syytä epäillä, jos: Ravintohaastattelu ja terveystarkastus viittaavat siihen Paino on laskenut yli 3kg lyhyessä ajassa Seerumin albumiiniarvo on alhainen esiintyy anemiaa

10. Ikääntyneen aliravitsemusta esiintyy neljää eri tyyppiä: Pitkäaikainen aliravitsemus, Akuutti aliravitsemus Tietyn ravintoaineen puutoksesta johtuva aliravitsemus Uusiutuva aliravitsemus Ikääntyneen aliravitsemusriskiä lisääviä tekijöitä: Fyysisiä esim.: Mahalaukunpoisto Puremis-, nielemis- tai muut syömisvaikeudet Psyykkisiä esim.: Masennus Yksinäisyys Lääkkeet ja ravintoaineet esim.: Runsas lääkkeiden käyttö ja lääkkeiden sivuvaikutukset Runsas tupakointi ja alkoholin käyttö Nautitun ruokavalion laatu: Hedelmien, marjojen ja kasvisten puute Aterioiden ja juomisen laiminlyönti Ulkoisia tekijöitä: Liian vähän rahaa ruokaan Ei mahdollisuutta oleskella ulkona (liian vähän D- vitamiinia)

11. 2.1.3.2. Lihavuus Lihavuus on yleistä iäkkäillä suomalaisilla. Ikääntyneiden naisten lievä ylipainoon jopa suotavaa osteoporoosin kannalta. Ylipaino ei näyttäisi kuitenkaan lisäävän ikääntyneiden kuolleisuutta. Lihavuuteen liittyy kuitenkin monenlaista haittaa, joista yleisimmät ovat: Nivelten kuluminen verenpaineen nousu sokeritasapainon heikentyminen sydänoireiden korostuminen Liikunnalla on suuri merkitys useiden sairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin ehkäisyssä, mutta ennen kaikkea liikunta ylläpitää toimintakykyä ja virkistää mieltä. Sopivia liikuntamuotoja ovat: Kävely Sauvakävely Koiran ulkoiluttaminen Siivous Voimisteluharjoitukset Liikuntapelit Puutarhatyöt 2.1.3.3. Kohonnut verenpaine Kohonneen verenpaineen merkittävin syy on lihavuus. Suolan käytön rajoittaminen alentaa yleensä verenpainetta. Yrteillä ja mausteilla ruokiin saadaan makua. Kasvikset, marjat, hedelmät ja täysjyvävalmisteet ovat eduksi kohonneelle verenpaineelle. Kalium alentaa verenpainetta, samoin liikunta ja rentoutuminen. Kohonneen verenpaineen hoito on mielekästä aloittaa aina 75-ikävuoteen saakka.

12. Psyykkisessä toimintakyvyssä ei välttämättä tapahdu suuria muutoksia ihmisen ikääntyessä. Toimintojen taso voi pysyä myöhäiseen ikään saakka lähes ennallaan, ellei erityisiä heikentäviä tekijöitä esiinny. Kognitiivisten toimintojen eri osa- alueet venhenevat eri nopeudella; jotkut toiminnot heikkenevät toiset pysyvät ennallaan jotkut jopa paranevat Oppiminen Mekaaninen ulkoa oppiminen heikentyy ikääntyessä, mutta sitä korvaa usein kokemus ja päättelykyky. Älykkyys Kiteytynyt älykkyys yleinen tietomäärä sanavarasto kielellinen ymmärtämiskyky elämänkokemus Säilyvät ja saattavat jopa parantua iän karttuessa. Joustava älykkyys nopea reaktiokyky ärsykkeisiin uuden asian ratkaiseminen päättäminen sopeutuminen uusiin tilanteisiin Heikkenevät iän karttuessa. 2.2. Psyykkiset harrastukset

13. Muisti Pääasiallinen muutos tulee esiin yleisenä hidastumisena. Hidastumista tapahtuu; lähimuistissa mieleen painamisessa mieleen palauttamisessa päätöksenteossa uuden tiedon käsittelemisessä Persoonallisuus Ihmisen persoonallisuus säilyy samanlaisena kuin se on ollut aikuisiässä. Sitä muokkaavat erilaiset elämäntapahtumat ja kokemukset. Jos on myönteinen minäkäsitys, hyväksyy vanhenemiseen liittyvät menetykset ja myönteinen kuva itsestä säilyy. Vanhenemiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten; perimä ympäristö elintavat koulutus ammattiasema sosiaalinen status Näistä syistä ihminen tulee ikääntyessään yhä enemmän yksilöksi.

14. Suorituskyvyn heikkenemisen taustalla saattaa olla; mielekkään toiminnan puute itsemääräämisoikeuden puute mielialaongelmat virikkeetön ympäristö muutokset terveydentilassa ja aisteissa muutokset keskushermostossa (dementia) sosiaalinen eristäytyminen liikuntakyvyn ongelmat runsas lääkitys, alkoholi Unohtuneita taitoja ja toimintoja voidaan vielä myöhäisessäkin iässä ottaa uudelleen käyttöön harjoituksen avulla. Osallistuva ja älyllinen toiminta tukee henkistä suorituskykyä sekä tarjoaa elämälle merkitystä ja sisältöä. Suorituskykyä vahvistavia tekijöitä; henkisten toimintojen jatkuva käyttö älylliset harrastukset uuden oppiminen mielekäs toiminta sosiaalinen osallistuminen kaikkien aistien käyttö elämykset ja kokemukset Henkiseen suorituskykyyn vaikuttavat tekijät

15. 2.2.1. Musiikki ja laulu Musiikki eri muodoissaan antaa ihmiselle monia arvokkaita ja mieltä virkistäviä elämyksiä. Musiikki voi olla myös ennaltaehkäisevää terapiaa. Musiikkiterapia tavoittaa sellaisetkin ihmiset, joihin on vaikea saada kontakti keskustelemalla ja se kohottaa mielialaa. Musiikin avulla pyritään vapautuneeseen ja monipuoliseen liikunnan ilmaisuun. Musiikkiliikunnan avulla kehitetään myös mielikuvitusta ja persoonallisuutta. Tutut laulut ja musiikit säilyttävät muistot ja tunnelmat menneiltä ajoilta. Musiikin välittämä muistikuva säilyy pitkään myös dementoituneella henkilöllä. Musiikin vaikutuksia Musiikki vaikuttaa monella tavalla persoonallisuusalueeseen. Se herättää monenlaisia tunteita: Kauniita Myönteisiä Iloisia Tuskallisia Kielteisiä Surullisia

16. Musiikki herättää mielikuvaa Musiikki on turvallinen maailma, jossa tunnetila voi vapaasti ja turvallisesti tulla käsitellyksi. Musiikki herättää muistoja, joka tuo mieleen: • Tunnelmia • Kokemuksia • Tapahtumia • Se muodostuu yksilöllisesti, esim. • nuoruusajan laulut, jotka tuo • mieleen tietyn tunnelman.

17. Musiikillinen elämys aktivoi aivoja vilkastaen verenkiertoa ja voimistaa aivojen lihastoimintaa. Musiikin kuunteleminen kehittää: Kuuloa Tarkkaavaisuutta Keskittymistä Esteettisyyden voimaa sekä Aktivoi mielikuvia Huomioitavaa ryhmätilanteissa: Mielimusiikki, toivelaulut Sopivuus mielialaan Rauhallinen tila Esiin tulevien ajatusten, muistojen ja mielikuvien kuunteleminen ja hyväksyminen. Musiikin käyttömenetelmiä Kuuntelu: Aktiivista kuuntelua rentoutuneena voidaan harrastaa rauhallisessa paikassa. Mm. Bachin, Beethovenin ja Vivaldin musiikki on suositeltavaa. Mukaan voidaan ottaa: Mielikuvia Tuntemuksia Kokemuksia ym.

18. Musiikki ja liikunta Senioritanssi, piirileikit ja tanssi eri muodoissa kiinnostavat ihmisiä. Myös uusien tanssien harjoittaminen on hyödyllistä aivovoimistelua, siinä yhdistyvät fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. 2.2.2. Lukeminen Ikääntyneet ihmiset ovat elämänsä varrella omaksuneet erilaisia lukuharrastuksia. Jollekin lukemisesta on voinut tulla intohimo, kun taas toinen hylkää kirjat kokonaan tehdäkseen jotain käytännöllistä. Lukemisharrastus ohjautuu tavallisesti tiettyyn suuntaan: Esteettisiä elämyksiä etsivä hakeutuu kaunokirjallisuuden ja runouden pariin. Yhteiskunnallisesti suuntautunut pitää eniten muistelmakirjallisuutta lukemisen arvoisena. Poliittiset muistelijat ja sotiemme kriisiajoista kertovat kirjailijat saavat lukijoita vanhemmista ikäluokista, koska kirjailijat ovat heidän sukupolvensa edustajia. Ihmisen ajatukset suuntautuvat varsinkin ikuisuuskysymyksiin. Siksi hengellinen kirjallisuus saa lukijoita vanhemmasta väestöstä.

19. Kirjallisuuden laajasta kirjosta kannattaa vielä korostaa salapoliisiromaania. 2.3. Sosiaaliset harrastukset Eläkkeelle siirtyminen merkitsee suurta muutosta. Tällöin elämään on etsittävä uusi merkitys. Jollekin se voi olla helpotus ja toiselle taas masentava kokemus. Osa ihmisistä lähtee työstään mielellään eläkkeelle ja toiset taas tuntevat syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kun ihminen kokee itsensä eristäytyneeksi on vaikea solmia uusia ihmissuhteita. Hänelle voi syntyä myös tyhjyyden tunnetta, välinpitämättömyyttä ja toimettomuutta. On olemassa myös vapaaehtoista yksinäisyyttä sekä tarvetta rauhaan ja lepoon. Ihmisen henkisellä vanhenemisella tarkoitetaan muutoksia mm. älyllisissä toiminnoissa persoonallisuudessa minäkuvassa elämänhallinnassa

20. Henkiset voimavarat vaikuttavat siihen, millaiseksi vanhus kokee Elämänsä Toimintakykynsä Selviytymisensä arjessa Ennaltaehkäisevässä hoito- ja hoivatyössä keskeinen menetelmä on ohjaaminen ja neuvominen. Hoitajan on tärkeää tietää, miten luonnollinen vanheneminen vaikuttaa vanhuksen henkiseen toimintakykyyn ja miten hän voi ylläpitää henkisiä voimavarojaan. Sosiaalinen toimintakyky Muutokset sosiaalisessa toimintakyvyssä johtuvat useimmiten muutoksista ympäristöoloissa. Iäkkäät pysyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muita ikäryhmiä helpommin. He sovittavat käyttäytymisensä muiden mukaan ja kykenevät paremmin kontrolloimaan tunteitaan. Esim. sairauden tai aistien ja liikuntakyvyn heikkenemisen seurauksena kyky liikkua itsenäisesti vähenee ja omaehtoinen osallistuminen virikkeitä tuoviin tilanteisiin estyy. Jo heikentyneitä sosiaalisia taitoja on palautettavissa harjoituksella ja ympäristön oikeanlaisella tuella.

21. Jyväskylän Eläkeläistuki Ry on perustettu Metson, Somannin, Sirkkaharjun ja Kankaan paperitehtaan eläkkeelle jääneille työntekijöille. Koska taloissa asuvilla eläkeläisillä on alhaiset tulot, on asuinkustannuksissa tämä otettu huomioon, niin että ne ovat mahdollisimman alhaiset. Työmme sai alkunsa kun yhdistys halusi tietää asukkaittensa hyvinvoinnista ja siitä miten sitä voisi parantaa, jolloin he pyysivät meitä ottamaan siitä selvää. Yhdistys oli jo peruskorjannut yli 30 vuotta vanhat talot, haluten jo tällä parantaa asukkaiden hyvinvointia. 3.1. Suunnittelu Aluksi kokosimme luokastamme ryhmät, niistä jotka olivat halukkaita tekemään kyselyä. Päätimme myös aihepiirit, joista kyselisimme. Ryhmiä muodostui kolme, joiden aihepiirit olivat vapaa- aika ja harrastukset, palvelut sekä yksinäisyys. Itse valitsimme aiheeksi vapaa- ajan ja harrastuksen, oman mielenkiinnon vuoksi. Suunnittelun aloitimme käymällä ensin tutustumassa taloihin. Tämän jälkeen aloimme miettiä kysymyksiä, jotka antaisivat meille mahdollisimman hyvän kuvan asukkaiden vapaa- ajasta ja harrastuksista. Mietimme myös niiden muotoa, jotta ne olisivat helposti ymmärrettävissä ja että niihin olisi helppo vastata, sekä meidän helppo myöhemmin tulkita. 3. Jkl:n eläkeläistuki ry:n taloissa tehty kysely

22. 3.2. Toteutus Ensiksi teimme talon muutamalle asukkaalle pilottikyselyn, jotta saisimme selville onko syytä muuttaa kyselyä esim. onko teksti vaikeasti ymmärrettävää ja miten sen vastaaminen sujuu itsenäisesti. Pilottikyselyn jälkeen muokkasimme varsinaista kyselylomaketta. Varsinainen kysely asukkaille suoritettiin Saihokadun aamukahvihetkessä, niin että olimme itse siellä auttamassa niitä jotka apua tarvitsivat. Loput kyselyt pudotimme niille ihmisille postilaatikkoon, jotka eivät osallistuneet kahvihetkeen. Kun kysely oli tehty ja olimme saaneet vastaukset takaisin, rupesimme käsittelemään vastauksia. Vastaukset muutimme taulukoiksi, jolloin niitä olisi meidän helppo analysoida ja muiden helpompi ymmärtää. 3.3. Arviointi Kyselyiden täyttö aamukahvihetkessä sujui hyvin eikä siinä ilmennyt mitään ongelmia. Mutta vastausten saanti venyi mielestämme liian pitkäksi. Päänvaivaa aiheutti myös se että emme saaneet takaisin kaikkia kyselyitä.

23. Kyselyn tulokset eivät ole täysin tarkkoja, sillä moni asukkaista jätti vastaamatta joihinkin kohtiin. Tämä olisi ollut tärkeätä painottaa asukkaille ennen kuin he vastasivat, koska tämä vaikuttaa hyvin konkreettisesti asukkaiden elämään. Jälkikäteen mietittynä kysymykset olisivat voineet olla tarkempia esim. ”Mitä olet harrastanut?” kysymyksessä olisi voinut olla täydennystä milloin on harrastanut ja miksi ei enää harrasta.

24. 4. Tulokset taulukoina 4.1. Mitä olet harrastanut? Taulukosta näemme mitä asukkaat ovat ennen harrastaneet, sieltä löytyy niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin harrastusta. Suosituimmiksi ovat osoittautuneet kävely ja uinti. Yllätyimme kuinka monipuolisia asioita asukkaat olivat ilmoittaneet harrastuksikseen.

25. 4.2 Mitä harrastat tällä hetkellä? Taulukko ”Mitä harrastat tällä hetkellä” pitää sisällään hyvin pitkälti samoja harrastuksia kuin taulukko ”Mitä olet harrastanut”. Suosituin laji tässäkin on kävely. Taulukosta voi huomata, että harrastuksina ei pidetä enää vain pelkästään fyysistä toimintaa vaan esim. ristikot, kirjoittaminen ja kotityöt ovat myös harrastuksina.

26. 4.3 Mitä haluaisit harrastaa? Nämä harrastus muodot ovat enemmänkin muiden ihmisten kanssa toimimista ja harrastamista vaativia. Jokaista voisi harrastaa yksin, mutta yksin aloittaminen tai lähteminen on usein este harrastamiselle. Tämä olisi hyvä pohja kerhomuodoille joita voisi harkita totuttaa. Mielestämme tämä taulukko on tärkein esille tulleista tiedoista.

27. 4.4 Ketä ja kuinka usein tapaat vapaa- ajallasi? On ilo huomata, että suurin osa (n. 34 asukasta) tapaa näitä ihmisiä lähes päivittäin. Näiden asukkaiden joukosta löytyy vain muutama, jotka tapaavat ihmisiä kerran kuussa tai harvemmin. Se on hienoa, sillä usein ajatellaan että vanhukset ovat erakoituneita eivätkä edes ole kiinnostuneita tapaamaan ihmisiä. Taulukon perusteella voisi ajatella, että asukkailla on suuri tukiverkosto toisistaan.

28. 4.4.1 Keitä muita tapaat? Ilmeisesti asukkaat eivät ole huomanneet, että edellisestä kysymyksestä löytyi samat vaihtoehdot kuin mitä tässä näemme. Tässä taulukossa muihin ihmisiin voidaan luokitella vain päiväkeskuksen työntekijät.

29. 5.1. Onko samansuuntainen mitä yleensä ajatellaan? Vastaukset osoittautuivat sen suuntaisiksi mitä osasimmekin odottaa .Suurin yllätys kyselyssä tuli kysymyksessä ”Haluatko oppia tietokoneen käyttöä?” Olimme lähes varmoja, että vastaus on kaikilla tiukka ei. Ihme kyllä, hieman alle puolet haluaisivatkin jonkinlaista opastusta tietokoneen käytössä. Tämä vastaus poikkeaa varmasti yleisestä käsityksestä miten vanhukset suhtautuvat tietokoneisiin. Kysymys ”Mitä olet harrastanut?” hämmästytti monipuolisuudellaan, koska oivalsimme, että ennen on voinut harrastaa myös jotain muutakin kuin kansantansseja. ”Mitä haluaisit harrastaa?” oli myös yllätyksellinen siinä mielessä, että suosituin harrastus oli uinti, jota luulisi monen vanhuksen jo harrastavankin. Herää siis kysymys, mikä on syy siihen etteivät he harrasta uintia? 5.2. Mitä nyt? Asukkaiden sekä talon päättäjien olisi hyvä kokoontua ja miettiä minkälaiseen toimintaan löytyisi innostusta ja resursseja. Ja olisivatko he valmiit palkkaamaan ulkopuolisen työntekijän, vaikka kyselyn tuloksista suurin osa oli kielteisiä. 5. Pohdinta

30. 5.3. Mitä seuraavaksi pitäisi tutkia? Jos ajatellaan jatkoa työntekijän palkkaamisen kannattavuudelle, ensimmäisenä kannattaisi tehdä kysely siitä, että olisiko tälle työntekijälle mahdollisesti myös töitä ja minkälaista. Kyselyssä pitäisi myös selvittää olisiko avun tarve eniten suuntautuvaa lähihoitajalle, kodinhoitajalle vai kotipalvelulle. Harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyen voisi tutkia kuinka sitoutuneita asukkaat oikeasti olisivat johonkin yhteisesti sovittuun ja päätettyyn toimintaan. Mitkä päivät ja ajat olisivat suosituimpia ja toiminnalle kannattavimpia. Toimintaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon asukkaiden toimintakyky, jotta osattaisiin koota oikeankokoiset- ja tasoiset ryhmät. 5.4. Oma oppiminen Aloittaessamme työtä olimme innostuneita työn aiheesta ja toteuttamistavasta. Tuntui mielekkäältä tehdä toiminnallinen päättötyö, koska se olisi niin erilainen kuin teoriapainotteiset päättötyöt yleensä. Innostusta lisäsi myös ajatus siitä, että tästä olisi hyötyä niin talon asukkaille kuin muillekin vanhuksille nyt ja tulevaisuudessa. Toiminnallisessa osuudessa innostus alkoi hiipua pilottikyselyn jälkeen, joka jäi meidän mielestämme vajavaiseksi. Mielestämme toiminnallisen osuuden olisi voinut tehdä tarkemmin ja suuremmassa mittakaavassa, kuin että suurin osa vastasi siihen yksin ilman neuvoa ja ohjausta. Näin se olisi antanut meille enemmän ja myös Jyväskylän eläkeläistuki ry:lle tarkemman tuloksen.

31. Teoriaa päättötyötä varten oli kovin vaikeaa alkaa etsimään ennen tulosten saantia, koska tulokset olivat työmme runko. Teoriavaihetta tehdessämme törmäsimme jo tuttuihin tietoihin emmekä juuri saaneet lisätietoa asioista. Muutenkin teoriapuolessa oli kovasti vaikeuksia, koska fyysisistä harrastuksista löytyi niin paljon tietoa, että oli kovin vaikeaa rajata sitä tiettyyn alueeseen. Toisaalta taas psyykkisestä ja sosiaalisesta harrastamisesta löytyi kovin vähän tietoa. Työtä tehdessämme saimme realistisen kuvan siitä minkälaista apua nykyajan ikääntyneet tosiasiassa tarvitsevat. Päättötyötä pystymme jatkossa soveltamaan omassa ammatissamme ja siitä on hyötyä muillekin hoitoalan työntekijöille. Kysely osoittautui suuntaa antavaksi vanhusten tarpeista. Kyselyä voisi käyttää hyväksi henkilö, joka on perustamassa omaa hoito- ja palvelualan yritystä.