Huippuvalmennuksen integrointi osaksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä

1. Huippuvalmennuksen integrointi osaksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä Huippuvalmennuspäivät 9 - 10.2.2012 Marja-Terttu Tanttinen

2. Teknologiateollisuus on viidentoimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta,FNsteel,Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec… Tietotekniikka-ala Affecto, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu- ja konsultointiala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco...

3. Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa • 60 % Suomen koko viennistä. • 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. • Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. • Teknologiateollisuus ry:llä on runsaat 1 500 jäsenyritystä.

4. Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?

5. Teknologiateollisuuden nousu 1990-luvun laman ja 2009 kriisin jälkeen Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa, käyvin hinnoin 1989,I=100 2000,I=100 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

6. Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 6 % vuonna 2010 Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus

7. Millainen teollisuus sopii Suomeen? • Niche • Korkeaan osaamiseen perustuva • Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva • Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset • Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat)

8. Osaamisesta ylivoimaa • Varmistetaan teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen. • Varmistetaan joustavat opintopolut työelämään ja tuki elinikäiselle oppimiselle: • Dokumentoidut työssäoppimispisteet tutkinnon osille (opettajien työelämäjaksot) • ammatillisen koulutuksen rahoituskriteerien tarkistaminen (oppisopimus, opetussuunnitelmaperusteinen) • aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • hyvien toimintamallien levittäminen • WorldSkills-huippuammattiosaamisen moduulit ja –valmennus tuodaan teknologia-aloilla osaksi ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. • Parannetaan teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa vähintäänkin taantumaa edeltävä tasolle.

9. Teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen varmistettavaAmmatillisten opintojen opettajat ikäryhmittäin v. 2008Opettajan eniten opettama opintoaine oppilaitoksessa Lähde: OPH

10. Henkilöstöselvitys 2013 • Henkilöstön määrä kasvaa noin 2% 2010-2013, yhteensä noin 5 000 henkilöä/v • Toisen asteen tutkinnon suorittaneita rekrytoidaan yli 4 000 henkilöä/vuosi, näistä noin 3 300 tekniikan alan tutkinnon suorittaneita • Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen palkataan 3 500 henkilöä toisen asteen suorittanutta, joista 3 000 tekniikan alalta • Kasvu painottuu alle 500 henkilön yrityksiin • Osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä • Eläkkeelle siirtyy vuosittain 6 000 - 7 000 henkilö

11. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä toiminnoittain 2009 ja 2013Vastanneet yritykset/konsernit yhteensä 450, n. 129 000 henkilöä +2 % Muutos 2009-2013: + 2 % +2 % + 4 % -3 % - 0 % +7 % +2 % + 5 %

12. Teknologiateollisuuden henkilöstöHenkilöstö ulkomailla kasvoi 7 %, Suomessa väheni 3 % vuonna 2010 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

13. KILTA-hanke: Toimenpiteet yritysten näkökulmasta Valmennusjärjestelmän kehittäminen • Valmennus yhdessä yritysten kanssa • Millä motivoidaan yritykset mukaan – hyödyt? • Ohjeiston/tuotekorttien laatiminen • Valmennussuunnitelman laadinta ja huippuosaamisen moduulien kuvaus (tavoitteet, keskeiset sisällöt ja mittarit) • Valmennuksen laatujärjestelmä Valmennuksen integrointi oppilaitosten ja yritysten arkeen • Johdon sitouttaminen • Miten valmennus näkyy arjessa: opetussuunnitelmissa, opetuksessa, yritysyhteistyössä? Mallien/hyvien käytäntöjen juurruttaminen arkeen hankkeen aikana Tulosten levittäminen

14. Joustavuutta ammatilliseen koulutukseen Yritys-ammattioppilaitosten yhteistyöllä voidaan • rakentaa yritysten tarpeita vastaavia, joustavia kone- ja metallialan opintopolkuja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen • toteuttaa yritysten standardisoiduissa työssäoppimispisteissä valinnaisia tutkinnon osia • edistää opiskelijoiden siirtymistä työssäoppimisen tai oppisopimuskoulutuksen kautta yrityksiin • vahvistaa alueiden kärkiyritysten ja näiden alihankkijoiden yhteistyötä ammattiopistojen kanssa • ammatillisen koulutuksen sisällön kehittämisessä ja toteutuksessa • oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämisessä • näyttötutkintojen ja niiden osien toteuttamisessa • hyödyntää ammattitaidon MM-kilpailujen valmennusta varten laadittuja huippuosaamisen moduuleita henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä perus- ja lisäkoulutuksessa.

15. Teknologia-alojen ammatilliset perustutkinnot Koneenasentaja Sähköasentaja Levyseppä-hitsaaja Hienomekaanikko Työvälinevalmistaja Kunnossapitoasentaja Automaatioasentaja Koneistaja Automaatioasentaja Datanomi, käytön tuki Datanomi, ohjelmistotuotanto ICT-asentaja Elektroniikka-asentaja Valmistustekniikka Automaatio-tekniikka ja kunnossa-pito Sähkö- ja automaatio-tekniikan perus-tutkinto Tieto-ja tieto-liikenne-alan perus-tutkinto Tieto- ja viestintä-tekniikan perus-tutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto

16. Kone- ja metallialan perustutkinto (120 ov) Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 20 ov Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat 30 ov (10+10+10 ov) Työssäoppiminen 20ov Tutkintonimikekohtainen pakollinen tutkinnon osa 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat 40 ov + vapaasti valittavia 10 ov Ammatillista osaamista syventävä tutkinnon osa Ammatti-tutkinto Työhön Työhön Työhön Erikoisammattitutkinto Työhön

17. Valinnaiset tutkinnon osat Kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaiseen osaan voi valita opintoja 37 vaihtoehtoisesta osiosta, joiden laajuus on 10 opintoviikkoa. Näistä voi rakentaa erilaisia 40 opintoviikon polkuja, joista esimerkkinä on seuraavan sivun kaavio koneistajan tutkinnon valinnaisista opintopoluista. Opiskelija voi myös valita valinnaiseksi tutkinnon osaksi toisen tutkintonimikkeen pakollisen tutkinnon osan (20 ov) tai osia muista tutkinnoista. Näiden lisäksi tutkintoon on vapaasti valittavissa 10 opintoviikkoa.

18. Esimerkki koneistajan tutkinnon valinnaisista opintopoluista Koneistaja Pakolliset Levytöiden ja hitsauksenperustyöt 10 ov Asennuksen ja automaationperustyöt 10 ov Koneistuksenperustyöt 10 ov Tutkintonimikekohtainen Koneistus 20 ov Manuaalikoneistus 10 ov Manuaalikoneistus 10 ov CNC-sorvaus 10 ov Valinnaiset CAD/CAM-2D-työstö-ratojen valmistus 10 ov CNC-sorvaus 10 ov CNC-sorvaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov CNC-sorvaus 10 ov Levy- ja hitsaustyöt 20 ov CNC-jyrsintä 10 ov CAD/CAM-3D-työstö-ratojen valmistus 10 ov Konepajamittaus 10 ov Konepajamittaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov FMS-järjestelmien käyttö 10 ov Yrittäjyys Vapaasti valittavia Tieto- javiestintätekniikka Lukio-opinnot CNC-koneistuksen huippumoduuli

19. Huippuvalmennuksen integrointi ja mallinnus osaksi ammattiopistojen ja yritysten yhteistyötä Tausta • Teknologiateollisuus on mukana Skills Finland ry:n hankkeessa ”Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä mukana olevien yritysten määrää ja sitoutumista sekä tuottaa hyviä käytäntöjä levitykseen. Tavoite • Mallintaa huippuvalmennuksen integrointi osaksi ammattiopistojen ja yritysten yhteistyötä ja arkea sekä laatia mittarit yhteistyölle ja viestinnälle. Toimenpiteet • Lajin valitseminen: selvitetään, mitkä ammattiopistot vastaavat mistäkin lajeista • Yritysten sitouttaminen ja valmennusrenkaan rakentaminen • yritysten hankinta: tutustuminen yritysten liiketoimintaan, henkilöstön kehittämisstrategiaan ja keskustelu siitä, miten osallistuminen huippuvalmennukseen ja yhteistyöhön tukee em. toimintaa • Ohjeiston laatiminen yrityksille yhteen lajiin • Mallin sekä viestintä- ja levittämissuunnitelman laatiminen sekä toteutus

20. Huiput Kehiin -hanke • Muodostetaan alueelliset ammatillisen huippuosaamisen kehittämistä tukevat ja innovatiivisia ratkaisuja kehittävät "HUIPUT KEHIIN -TIIMIT". • Kehitetään alueellisille yhteistoimintaverkostoille suunnattu valmennusohjelma, testataan se HUIPUT KEHIIN -TIIMIEN perehdyttämisen yhteydessä. • Luodaan ja mallinnetaan ammatillisen huippuosaamisen alueellinen yhteistyöverkosto ja sen toimintatavat. . • Toteutetaan kullakin neljällä alueella koulutustilaisuus, jossa perehdytetään alueen opettajia ja työpaikkaohjaajia huippuosaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. • Kehitetään innovatiivisuusmittari, jonka avulla arvioidaan kehitettyjä malleja. • Tuotetaan ammatillisen huippuosaamisen kehittämistä ja tunnistamista tukevaa materiaalia. • Levitetään ja osin juurrutetaan hyviksi arvioidut käytänteet osaksi ammatillista koulutusta sekä osaksi ammatillista opettajankoulutusta, ammatillisten opinto-ohjaajien ja erityisopettajien koulutusta sekä opettajien täydennyskoulutustaKommentteja: Viestintäsuunnitelma, janakaavio toteutuksesta ja yhteistyö/synergiaedut Kilta-hankkeen kanssa