300 likes | 905 Views
2 M-L Mattila. Marja-Leena Mattila. HLTterveyskeskushammasl
E N D
1. Odottavan perheen ja lapsen suun terveyden edistäminen: roolit ja yhteistyö VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLA-PÄIVÄT KUOPIOSSA 1-2.11. 2005 Marja-Leena Mattila
HLT, Turku
2. 2 M-L Mattila
3. 3 M-L Mattila Aihe
Tarkoitus on selvittää odottavan perheen ja lapsen suun terveyden edistämiseen sopivia keinoja,
sekä käsitellä rooleja ja yhteistyön ilmenemistapoja
4. 4 M-L Mattila Neuvolassa pyrkimys lisätä terveyttä; suunterveys kuuluu siihen saumattomasti mukaan tuloksellisuutta ja tehokkuutta, kun olemassa
olevilla resursseilla tarmokkaasti ulotamme toimemme
koskemaan laaja-alaisesti koko lasta ja perhettä; myös
suun aluetta
- turhia erilliskäyntejä ei synny, ajankäyttö tuottavaa
- samalla käynnillä hoituu useita asioita, asiakkaat
tyytyväisiä
kun kotihoito onnistuu, sairastumisriski minimoituu
hyvä ylläpitokäynnit ja seuranta
5. 5 M-L Mattila - Toimillamme pyrimme lisäämään odottavan perheen mahdollisuuksia oman suunterveytensä hallintaan sekä parantamiseen, - ja tuemme perheen elämisen toimintoja tai tiloja, jotka johtavat perheen ja sitä kautta tulevan lapsen suun –ja hampaiston terveyteen
6. 6 M-L Mattila Suun terveyskasvatuksessa - toteutetaan odottavan perheen ja tulevan
lapsen tukemista terveyttä edistävään
käyttäytymiseen
7. 7 M-L Mattila Terveyskasvatuksessa kuin suunterveyskasvatuksessakin
oltava laaja-alaista
terveyskasvatus kohdistetaan nimenomaan
koko perheeseen, odottaville vanhemmille
pyrkimyksenä suunnitelmallisesti muuttaa
käyttäytymistä terveyttä edistävään suuntaan tai
vahvistaa tervettä käyttäytymistä
ja vahvistaa kykyä tarttua ongelmatilanteisiin
8. 8 M-L Mattila - tarjotaan tietoja ja taitoja perheen oman
päätöksenteon perustaksi ja tueksi
perheelle sopivassa muodossa
9. 9 M-L Mattila Perheen huomioonottaminen
Perhetekijät, perheen erityispiirteet:
- pitkäaikaissairaus
- erityisneuvolan asiakkuus
- maahanuuttajuus - moniongelmaisuus perheessä
- vanhempien ikä
- vanhempien koulutus
- vanhempien hammasterveys
- vanhempien hammashoitotavat
- karies ja mutans-tartunta
- vanhempien hammashoitopelko
10. 10 M-L Mattila Perhekohtaiset tavoitteet ja niiden kirjaaminen hammas- jasuuterveyden edistämiseksi
PÄÄTAVOITE: VANHEMPIEN
SITOUTTAMINEN, ”MUKAANSAAMINEN”
11. 11 M-L Mattila OSATAVOITTEET:
Yksilöllinen kirjaaminen
odottavan perheen ja tulevan lapsen
ERITYISOMINAISUUKSIEN OSALTA
HENKILÖKOHTAINEN SUUN
TERVEYDENEDISTÄMISSUUNNITELMA TES
12. 12 M-L Mattila - punnitaan vanhempien voimavarat
sitoutumiseen:
pystytäänkö noudattamaan
TES:aa
13. 13 M-L Mattila pyritään perheen sitoutumiseen
ainakin yhdessä osatavoitteessa,
askel kerrallaan
sitoutumisessa pyritään onnistumaan
ainakin seuraavaan käyntikertaan
saakka
14. 14 M-L Mattila Tekijöitä, joihin voidaan neuvolassa vaikuttaa - varhaisen mutans-kolonisaation estäminen
- voimakasta virulenssia, mutans-miljonääriä,
ja plakkia vähentäen suuhygienian ylläpidolla
säännölliseen, huolelliseen harjaamiseen
tähdentäminen
- plakin sitkeyteen, (dekstraaneihin) vaikuttaminen
fluorin saannin ja annostelun merkityksen ymmärrys
- maturaatiossa, remineralisaatiossa
15. 15 M-L Mattila dieettiin vaikuttaminen: tiheän sakkaroosin
ja fermentoituvien hiilihydraattien käytön
välttäminen, mehujen välttäminen
ksylitolin mahdollisuuksien
hyödyntäminen
tietoisuus hypoplasioista,
hypomineralisaatioista, kiilteen-ja dentiinin
kehityshäiriöistä
kannustaminen, aktivointi ja motivointi
tutin ja tuttipullon käytöstä informointi
hammastapaturmista informointi
16. 16 M-L Mattila Haasteita Lasten hammas- ja suuterveys tarjoaa haasteita tänä päivänä niiden parissa työskenteleville
Pienet eivät saa jäädä nyt isompien jalkoihin, vaikka kilpailu resurssiosuudesta koko muun väestön hammashoidon kanssa on olemassa
Mielekäs työnjako
Mahdollistaa sujuva lähettäminen ja
konsultointi
17. 17 M-L Mattila Terveyskasvatuksen keinoin hammas- ja
suusairauksien ehkäisyn painopiste motivoitava
onnistumaan kotona tapahtuvana ehkäisynä eli
itsehoitona ja kykynä valikoida ympäristön
yllykkeitä järkevällä, terveyttä edistävällä tavalla
- Ammatillinen ehkäisy tapahtuu
hammashoitokäynneillä kohdennettuna,
seulonnan tapahtuessa varhain, sekä
tehtäviä delegoimalla
18. 18 M-L Mattila Neuvolassa arvio kotona vaikuttavista riskikäyttäytymisen tekijöistä yhdessä perheen kanssa
- Perheen asenne itsestä huolehtimiseen ja
terveydenedistämiseen
Perheen ravintotottumukset
Perheen hammashoitotavat
19. 19 M-L Mattila saada motivaatiota muuttaa
käyttäytymistä
terveyttä edistävään suuntaan
vahvistaa tervettä käyttäytymistä
20. 20 M-L Mattila Perheen kasvatuskyky
Vanhemmuudessa
Lapsen huolenpitoa
koskien
Lastenkasvatuksessa
(Mattila et al. 2005)
21. 21 M-L Mattila Vuorovaikutuksen keinoin - vastavuoroisuudella
- perhekeskeisyydellä
- motivoimalla
- kannustamisella
- positiivisella kokonaisvaikuttamisella
22. 22 M-L Mattila Interventiot ”väliintulo”
vaikuttaminen, asiaan puuttuminen
HAMMASTERVEYTTÄ EDISTÄVIÄ tekijöitä
perheelle sopivassa muodossa ja
HAMMASTERVEYTTÄ UHKAAVISTA
tekijöistä tietoa samoin
perheelle sopivassa muodossa
23. 23 M-L Mattila Perheen kuuntelu - antaa tilaa perheelle, perheen kysymyksille, pelkojen ja aikaisempien kokemusten esiintuomiselle
- luo pohjan luottamuksen syntymiselle
(Vehviläinen-Julkunen 1987)
- mahdollistaa muidenkin keinojen löytymisen
24. 24 M-L Mattila Roolit
25. 25 M-L Mattila asiat käsitellään yhdessä odottavan
perheen / lapsiperheen kanssa
osatavoitteiksi ositettuna
- perhe huomioidaan erityisominaisuuksineen
ja lapsi sen keskuksena
- tiedot kirjataan yksilöllisin sovelluksin
- korostetaan arjessa jaksamista suun terveyden
rutiinien suorittamisessa antaen tukea
lähtökohtana vanhempien oma suun-ja hampaiden
terveys ja vanhempien omat hammashoitotavat
26. 26 M-L Mattila neuvolan tehtävä on tukea vanhempia
heidän kasvatustehtävässään
vanhemmilla kuitenkin aina ensisijainen
kasvatusoikeus ja vastuu
terveydenhuollon väki voi kannustaa, muttei
tehdä asioita perheen puolesta
vuorovaikutuksessa ja yhteistyöllä
löydettävissä kasvatuksellinen kumppanuus
27. 27 M-L Mattila hoitohenkilöstön ja perheen vuorovaikutustilanne on vain pieni hetki verrattuna
PERHEEN ELÄMÄSSÄ KULUVAAN AIKAAN
SEURAAVAAN KÄYNTIIN SAAKKA
28. 28 M-L Mattila ¤ Perheen ravintotottumukset - pienokaisen äidinmaito / imettämisasiat
- mehupullo, perheen mehun ja limsan käyttö
- makeistenkäyttö, perheen makeisten käyttö
- välipalanapostelu, perheen välipalanapostelu
- sokerin käyttö, perheen sokerinkäyttö
- ksylitolinkäyttö, perheen ksylitolinkäyttö
29. 29 M-L Mattila Imettäminen
äidinmaidon sokeripitoisuus vaihtelee
5%:sta lähes 10%:iin
- LAKTOOSIA, fermentoituvaa
riski reikiintymiselle kasvaa, jos mutans-
kolonisaatio tapahtunut ja tiheät syötöt,
etenkin öisin
30. 30 M-L Mattila Mehupullo - käyttö lisää reikiintymisriskiä
- usein tiheään toistuvaa ja kauas kantoista
(edellyttäen, että mutans läsnä)
”mehupullokaries”
varhaisella yömehulla yhteys 3v:n kariekseen
31. 31 M-L Mattila Makeisten käyttö
tiheä makeisten käyttö RISKI REIKIINTYMISELLE
- 3-vuotiaan tiheä makeistenkäyttö aikaansai reikiintymisen lisääntymisen 5-vuotiailla
lapsista, joilla 5-vuotiaina reikiä hampaissa,
puolella oli karkkipäivä, josta ei pystytty pitämään kiinni ja
noin kolmanneksella ei ollut karkkipäivää lainkaan (Mattila et.al. 1998)
32. 32 M-L Mattila Ravinnon käyttötiheys, napostelu - merkityksellinen hampaiden
reikiintymiselle:
- mitä useammin pistämme jotain suuhumme sitä suurempi on hampaidemme reikiintymisriski
- (jotain = fermentoituvaa, ja edellyttäen, että mutans läsnä)
33. 33 M-L Mattila Toivottavaa pikkulapsella
Ei lisättyä sokeria
- Ei sokeroituja vellejä tai mehuja
Makeisten käytön aloittaminen
kannattaa lykätä mahdollisimman
pitkään
34. 34 M-L Mattila Ksylitoli
käyttö ehkäisee kariesta
suun valtabakteerit mutans streptokokit
eivät pysty aineenvaihdunnassaan
hyödyntämään
ehkäisee transmissiota
optimialoitus ainakin vuosi ennen pysyvien
puhkeamista
35. 35 M-L Mattila Ksylitolitutkimuksia Turun sokeritutkimukset (aikuiset)
Ylivieskan tutkimus (10-12-v)
Belizen tutkimus (maitoh.:ssa)
Ylivieskan äiti-lapsi-tutkimus (pikku-
lapset ja transmission ehkäisy)
Viron tutkimus (pastillit kuin purukumi)
36. 36 M-L Mattila - Ksylitolipastilli tai purukumi 3-5x/vrk äidille 2 vuoden ajan lapsen hampaiden puhkeamisen aikaan
- Päiväannos
korkeintaan 20g aikuiselle
- 70% vähemmän kariesta näiden äitien lapsilla
37. 37 M-L Mattila - yli 2- vuotiaalle pikkulapselle 1-2 pastillia 3x/p
- Päiväannos lapselle enintään 10g
38. 38 M-L Mattila
- 3v:n kuluttua 35-60% kariesreduktio
ksylitoliryhmässä
39. 39 M-L Mattila PITKÄAIKAISSAIRAUDET JA RUOKAVALIOMUUTOKSET Lapsen toistuvat infektiot
neuvolaikäisillä merkityksellistä, mutta
esiintyminen
ja vaikuttavuus vähenee iän karttuessa
40. 40 M-L Mattila Toistuvat infektiot - merkitystä perheen arkirutiineihin:
luisuu helposti hammasterveydelle
haitallisiin tottumuksiin juuttumiseen
41. 41 M-L Mattila Kehitysvammaisuus erityistä panostusta lapsen perheen
kokonaisvaltaisessa tukemisessa
- hammasterveyttä edistävien
hammashoitotapojen ja tottumusten
ottaminen puheeksi ja käytäntöön ja
ylläpito voivat jäädä taka-alalle
42. 42 M-L Mattila -hampaiden puhkeamisessa, koossa tai lukumäärässä voi myös esiintyä vaihteluita, mitkä askarruttavat vanhempia
-tämä voi osaltaan lisätä vaikeuksia syödä sopivan pureskeltavaa ruokaa ja saa ravintovalikoiman jäämään tavallista raffinoituneemmaksi
43. 43 M-L Mattila Muut sairaudet
neurologiset sairaudet
sydän –ja verenkiertoelinten sairaudet
aineenvaihdunnan sairaudet, mm. diabetes
allergiat
hengitysteiden sairaudet, mm. astma
munuaissairaudet,
monioiretaudit, entsyyminpuutostaudit, dystrofiat, mm. APECED
suu-ja kitalakihalkiolapset
44. 44 M-L Mattila Lääkkeet sokeria sisältävät, siirappimaiset lääkkeet tai
liuokset, mm. antibiootit, yskänlääkkeet
- syljeneritystä vähentävät lääkkeet
- syljen koostumukseen vaikuttavat lääkkeet
mm. astmalääkkeet
- ksylitolilla makeutetut vaihtoehdot
45. 45 M-L Mattila Maito-allergia, Laktoosi-intoleranssi - usein mehunkäyttäjiä -> kariesriski
maitotuotteista tavallisesti saadun
kalsiumin osuus turvattava
Keliakia
- ilmentymiä suussa
46. 46 M-L Mattila Hammashoitotavat perheessä Harjaustiheys
2x/p
- yleensä naiset toteuttavat paremmin
- suomalaisilla koululaisilla vain kolmanneksella toteutuu (Kuusela ym. 1997)
juurrutettava alusta alkaen
47. 47 M-L Mattila
¤ VANHEMPIEN APU harjauksessa VÄLTTÄMÄTÖN
5-vuotiaan hampaat harjasi 5-vuotiaan dmft?5
- lapsi itse n. 8%:lla - n 8%:lla
toinen vanhemmista n.30%:lla
äiti tai isä lapsen kanssa yhdessä harjasi 62%
(Mattila et al. 2000)
48. 48 M-L Mattila Harjauksen funktiot:
- Plakin poistaminen
- Fluorin kuljettaminen hammastahnassa
49. 49 M-L Mattila Plakki
kielii epäonnistumisen hammashoitotapojen
JUURRUTTAMISESSA JA TOTEUTTAMISESSA
* kuvastaa minkä ARVOISENA
HAMMASTERVEYTTÄ pidetään
* kertoo perheen VOIMAVAROJEN puutteesta (AINAKIN
PLAKINPOISTOON UHRATTAVAN AJAN suhteen)
50. 50 M-L Mattila Fluori hammastahnan käyttö
- pikkulapsella:
*1.maitomolaarien puhjetessa (STAKES,1998)
*pieni sipaisu jo aiemmin (EAPD, 2000)
51. 51 M-L Mattila Vanhempien valvonnassa
Vielä 2-3 vuoden iässä lapset nielevät
helposti hammastahnasta lähes puolet
Riski fluoroosiin mahdollista
52. 52 M-L Mattila - Suositus tahnassa 1000 ppm
- Vähäisempi ei riittävän tehokasta
- Vanhemman valvonnassa
- 10%:n ksylitolia tahnassa tehostaa kariesreduktiota 12%
53. 53 M-L Mattila Mutans-tartunta Äiti usein lapsen karies-bakteerin primaaritartuttaja
- herkin aika maitomolaarien puhjetessa n. 2v
- varhainen tartunta aiheuttaa suurimman riskin
- tartunnan ehkäisy:sylkikontaktin välttäminen
- ksylitoli ehkäisee tartuntaa
äidille
pikkulapselle
54. 54 M-L Mattila Tutin käyttö - 6-8 kk:n iässä imemisen tarve vähenee
1-1,5v.n iässä kannattaa luopua tutinkäytöstä
Pitkittynyt käyttö altistaa purentavirheille*
FAP, Fall-Asleep-Pacifier: 1 v:na fluori-
ksylitoli-sorbitolitabletti tutin taskuun
* vähemmän kuitenkin kuin peukalon imeminen.
Takarajana tutin käytölle voidaan pitää 2 vuotta
sen jälkeen ongelmat purennassa lisääntyvät
voimakkaasti
55. 55 M-L Mattila Yhteistyö
- ongelmien ilmetessä ( mieluiten jo
aiemminkin) yhteistyö
terveydenhuollossa
eri sektoreiden kesken auttaa
56. 56 M-L Mattila Yhteistyö lastenneuvolalääkärien, terveydenhoitajien,
hammaslääkärien,
suuhygienistien,
psykologien,
toimintaterapeuttien,
sosiaalityöntekijöiden,
puheterapeuttien
fysioterapeuttien ym. kanssa
57. 57 M-L Mattila samansuuntaiset tavoitteet:
- vanhemmuuden kannustus,
- perheen kasvatustyön tukeminen
- lapsen etu
58. 58 M-L Mattila terveydenhuollon henkilöstön asiantuntemus
vuorovaikutustaidot
eri kulttuurien ymmärtäminen- hienotunteisuus, herkkyys tunnistaa
tilanteita- eettinen vastuu (ei rajoitu juridiseen
vastuuseen)- salassapitovelvollisuus (mm.
henkilötietolaki -99)
59. 59 M-L Mattila - useilla perhetekijöillä yhteys lasten
hammasterveyteen
vanhempien mielipiteet ja asenteet
merkityksellisiä
jos vanhemmat katsovat tietyn asian
turhaksi, he eivät sitä toteuta
- yhteistoiminta perheen kanssa tuo tuloksia
- motivaation kohentaminen tärkeää
60. 60 M-L Mattila
Luotava luottamuksellinen ja hyvä
vuorovaikutus odottavan perheen
kanssa
Selitetään asiat ymmärrettävässä ja ei-
pelottavassa muodossa
61. 61 M-L Mattila Maitohampaiden poistoilta ei aina voida välttyä Reikiintynyt maitohammas, jota korjaavan hoidon keinoin ei voida hoitaa
Märkivä maitohammas, jossa periapikaalinen tai furkaatioalueen tulehdus ja / tai fisteli
Persistoiva maitohammas
Komplisoitu kruunu- juurifraktuura tapaturman vuoksi
Maitohampaan poisto oikomissyistä
Yleisterveydelliset syyt
62. 62 M-L Mattila Vaikeahoitoisen / pelkäävänlapsipotilaan hoito - Vaikeahoitoisia lapsia on yli 100
tuhatta lasta kohden
- Neljännes näistä hammashoitopelkoisia
- Tuntemattoman pelko
- Luottamuspula
- Kontrollinmenettämisen pelko
63. 63 M-L Mattila Kehoon tunkeutumisen pelko (mm.
pistos)
- Kivun pelko ja kivun odotukset
Pikkulapsilla usein jokainen
osatekijöistä aktivoitunut
64. 64 M-L Mattila Lapsen hammashoitopelko - lapsen emotionaalis-kognitiivisen
kehityksen heijastaja tai
kokemusperäinen oppiminen
pohjautuen omiin negatiivisiin tai
kipukokemuksiin (neuvolassa?),
- hammashoitoympäristöön tai
- perheen mallien havainnointiin
65. 65 M-L Mattila Vanhempien hammashoitoasenteet mm. pelot - heijastuvat ja siirtyvät lapseen
- lapset havainnoivat tunnesuhtautumista
herkästi, vaikka sitä ei olisi tarkoitettukaan
viestiin
mm. tunneperäisesti läheisemmän ja
läsnäolevamman vanhemman pelolla
vaikutus lapsen pelkoon
66. 66 M-L Mattila Toimintasuunnitelma Tuetaan perheen mahdollisuuksia
onnistua
Pyritään auttamaan perheen oman
kontrollintunteen saavuttamista
67. 67 M-L Mattila - Toimitaan Tell- Show- Do -periaattein
- Pyritään vastaehdollistumiseen sekä
desensitisaatioon
Annetaan myönteistä palautetta
Totuttelu vähitellen
68. 68 M-L Mattila - Aikuisiällä esiintyvistä
hammashoitopeloista puolet
peräisin lapsuudesta
- Hammashoitopeloilla osuus
vaikeahoitoisuuteen
- Negatiivisilla kokemuksilla
vaikutusta
69. 69 M-L Mattila Pelolle vastakkaisen tilan synnyttäminen ja ylläpito - alkukontakti tärkeä,
- rento ilmapiiri saavutettava
- toimintaan pyritään ilman pitkää
odotusta
- myönteisyys esiin
70. 70 M-L Mattila mallin näyttäminen, kertaus auttavat
mieleen jäämistä (positiiviset asiat)
- selittäminen (heikoin: esim.
pikkulapsi ei opi muuttamaan
toimintoaan puhutun tai luetun
kautta)
71. 71 M-L Mattila Neuvolan yhteistyö hammashuollon kanssa - minimoidaan vaikeahoitoisina hoidettavien hammashoitopotilaiden määrää:
- positiivisilla kokemuksilla ja totuttamisella terveydenhuoltoon, neuvolakäynneillä
- ajoissa saatavalla ehkäisyllä vähennetään korjaavan hoidon tarvetta
- vanhempien huomioon ottamisella
saavutetaan motivoitumista kotihoitoon
72. 72 M-L Mattila Yhteistyöllä lisää laadukkuuttaneuvolaan ja hammashuoltoon - hoitoketjut toimiviksi ja tarvitsijat
saadaan hoitoon ajoissa
hoidon tulokset paranevat ja toteutuvat
periaatteiltaan mini-invasiivisina
- turhia poisjääntejä ei synny
kotihoito onnistuu
73. 73 M-L Mattila Hammastapaturmat Alveolaariset tapaturmat; tyypillisiä maitohampaissa
Dentaaliset tapaturmat; useammin pysyvissä
Molemmat
- Pojille sattuu useammin kuin tytöille
Pikkulapsille huippu juuri, kun on opittu
kävelemään
74. 74 M-L Mattila Pikkulapsen suun ja hampaiston tutkiminen - Sujuu vanhemman sylissä
Vanhemmalla säilyy katsekontakti
lapseen
- Vanhempi kallistaa lapsen sylissään
Apuna tyyny, kynälamppu, peili ja
tufferi
75. 75 M-L Mattila Periapikaalinen eli parodontaaliabskessi tapaturma-maitohampaassa
eli tapaturman yhteyteen infektio;
- pysyvään hpl-riski ainakin runsaalla
neljänneksellä
- Hoidoksi maitohampaan poisto
76. 76 M-L Mattila Avulsio PYSYVÄ HAMMAS: replantointi nopeasti
heti takaisin
huulipoimuun alaleuassa
maitotilkkaan
kosteaan sideharsoon;
>heti hoitoon
77. 77 M-L Mattila Avulsio MAITOHAMMAS: ei replantoida
78. 78 M-L Mattila Kotihoito-ohjeita - Pehmeä dieetti 3-4 vrk , kovan haukkaamisen ja puremisen välttäminen
- CHX- (0.1%) purskuttelu tai vanupuikolla puhdistaminen 2x/p viikon ajan
- Suolaliuos (1 rkl lasilliseen vettä) 4x/p
viikon ajan
79. 79 M-L Mattila - Lääkitykset tarvittaessa: KIPULÄÄKITYS 1-3 VRK, ENINTÄÄN
ANTIMIKROBILÄÄKITYS 5 VRK
TETANUS (tarvittaessa, tiedusteltava voimassaolo)
80. 80 M-L Mattila YHTEENVETO Odottavan perheen neuvolakäynneillä tavoitetaan perheet ja lapsi AJOISSA : Lapsen HAMMASHOITOTAVAT JA TOTTUMUKSET vakiintuvat jo yllättävän varhain
ja vain todella pienen osan kariessairastumisura on katkaistavissa
Kannattavaa huomioida PERHEEN ERITYISPIIRTEET
Kun 3-vuotiaalla näkyvää PLAKKIA tai jopa kariesta, on suhtauduttava siihen erityisellä vakavuudella ja VARATTAVA VOIMAVAROJA JA AIKAA
Lapsen suu on perheen peili
81. 81 M-L Mattila KIITOS
Marja-Leena Mattila
malema@utu.fi
marja-leena.mattila@turku.fi