Lapsi ja yhteiskunta Lacanin Antigone ja hylätyt lapset

1. Lapsi ja yhteiskuntaLacanin Antigoneja hylätyt lapset Janne Kurki Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

2. Sidonnaisuudet • Apeiron Kirjat: omistaja. • Päijät-Hämeen perheneuvola: työsuhde. • Lääketeollisuus: osallistunut lääkefirmojen koulutustilaisuuksiin ja saanut vähäisiä lahjoja niiltä. • Yksityiset säätiöt ja rahoittajat: pienehköjä apurahoja yksityisiltä rahoittajilta (Kordelin, Wihuri, IPA…). • Suomen Akatemia: yksi suuri tutkimusapuraha 2008-2010, pienempiä osatutkimuksia Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

3. Esityksen runko • 1) Johdanto • 2)Oidipus tai Antigone aikuispsykiatrian poliklinikalla • 3) Lacanin Antigone: objektin kohottaminen Asian arvokkuuteen • 4) Oidipuksen suvun tarina traumakertomuksena • 5) Lopuksi Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

4. Heidegger ja Antigone • Einführung in die Metaphysik, 1935 (Hölderlins Hymne ”Der Ister, 1942) • Deinon ja deinotaton –> unheimlich/das Unheimliche ja das Unheimlichste (kumma/outo ja kummin/oudoin). • Seiendes vs Sein (olevat vs oleminen) • Polis: paikka, jossa ja jona historiallinen Dasein on, toisin sanoen polis on se historiallinen paikka, jossa, josta ja jolle historia tapahtuu. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

5. Heidegger ja Antigone 2 • Ihminen on kummin (deinotaton) kaikista olevista, koska ihmisellä yksin on suhde olevien olemiseen: deinotaton käsittää ihmisen olemisen äärimmäiset rajat ja pohjattomat syvyydet. • On olemassa yksi asia, jota ei voi alistaa väkivallalle ja joka luo ihmisolennon polut ja aukaisee olevien aukeaman: kuolema. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

6. Heidegger ja Antigone 3 • Historiallisen ihmisen Dasein merkitsee olemista halkeamana, johon olemisen ylivoima murtautuu niin, että tämä halkeama itse pirstoutuu olemista vasten. • Väkivaltainen luoja ei tunne hyväntahtoisuutta eikä sovitusta tavallisessa merkityksessä, eikä menestys tai saavutettu arvovalta lepytä tai tyynnytä häntä, sillä hän näkee siinä vain jotain, mikä muistuttaa täyttymystä ja mitä hän halveksii. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

7. Heidegger ja Antigone 4 • Heidegger näkee siis Antigonessa hahmon, joka lunastaa historiallisen paikkansa olemisen halkeamana, joka murskautuu itse olemista vasten. Tämä tuho on väistämätön seuraus siitä, että tietyssä mielessä Antigonesta tulee hetkeksi olevien olemisen tapahtumapaikka. Näin Antigonesta tulee deinotaton. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

8. Lacan ja Antigone • L’éthique de la psychanalyse, 1959-60 • Se, mistä psykoanalyysin etiikassa on kyse, on suhde mielihyvän/hyvän/tavaroiden tuolla puolen olevaan. • Mielihyväperiaatteen hallitsemalla kentällä on kuitenkin eräänlaisia ylimenopaikkoja, joista löydetään kauneus. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

9. Lacan ja Antigone 2 • Ainutlaatuinen suhde halun ja kauneuden välillä pysäyttää halun sen tullessa rajalle, jonka toisella puolella on sanomaton. Tätä Lacan kutsuu psykoanalyyttisen kokemuksen esteettiseksi rekisteriksi. • Esimerkkinä tällaisesta kauneudesta Lacan ottaa esiin Antigonen: ”Antigone on tragedia, ja analyytikkoina kokemuksemme etualalla on tragedia.” Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

10. Lacan ja Antigone 3 • Antigonesta voidaan löytää representaatiosysteemin tuonpuoleinen, joka toimii ikään kuin ihmisolemista hallitsevan gravitaation keskipisteenä. • Antigonen keskusta on kiehtova kuva Antigonesta itsestään kaikessa sietämättömässä loistossaan. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

11. Lacan ja Antigone 4 • Antigonen kauneus sijaitsee kahden kentän välissä, ja Antigonen loisto johtuu epäilemättä tästä erityisestä paikasta: representoidut asiat vs representoimaton Asia (das Ding); mielihyväperiaatteen hallitsema alue vs mielihyväperiaatteen tuolla puolen oleva; olevat vs oleminen Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

12. Lacan ja Antigone 5 • Halun säteen läpäistessä ei-kenenkään maan se antaa meille kummimman ja syvimmän vaikutuksen: kauneuden vaikutuksen haluun. • Antigonen kauneus loistaa kuoleman rajamailta. Tämä kauneus ei tee halua tyhjäksi eikä himmennä sitä, mutta se halkaisee sen kummasti, niin että rajaseudun loisto tulee esiin. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

13. Lacan ja Antigone 6 • Lacanin Antigone-luennassa Kreonin funktiona on pyrkiä hyvään. • Kreonin virhe on Lacanin mukaan hamartia, virhe arvostelmassa. • Tragediasta löydämme ensimmäisen vastalauseen sille eettisten teorioiden kehitykselle, joka johtaa lain ja järjen samastamiseen. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

14. Lacan ja Antigone 7 • Lacanille sana atē on korvaamaton ja se nimeää rajaa, jonka ihmiselämä voi ylittää vain lyhyesti. • Antigone haluaa ylittää tuon rajan, koska hänen elämänsä ei ole elämisen arvoista. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

15. Lacan ja Antigone 8 • Lacanin mukaan kuolleen veljen ruumiin tärkeys Antigonelle on kielen tärkeyttä, ja kielen ulkopuolella se on käsittämätöntä. • Veljen ruumis johtaa Antigonen tuolle puolen, ja siinä on Antigonen halun puhtaus. Kyseessä on nimenomaan murros, jonka kielen läsnäolo saa aikaan ihmisen elämässä. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

16. Lacan ja Antigone 9 • Antigonen rangaistuksena on tulla suljetuksi elämän ja kuoleman rajamaille – ja niin hän antaa hahmonsa ihmisen olemiselle puhuvana olentona. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

17. Lacan ja Antigone 10 • Lacanin mukaan Antigonen halu suuntautuu hyvien/tavaroiden maailmasta kohti hänen veljensä ruumista Asiana. • Rajan, atēn, ylittämisen hetkellä loistaa esiin väkivaltainen valaistuminen, kauneuden loimu. • Tuon loimun suunnassa meille muodostuu tietynlainen suhde tuonpuoleiseen. • Tämä merkitsee halun puhdistumista. Puhdas halu haluaa Asiaa. • Sublimaatiossa objekti kohotetaan Asian arvokkuuteen. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta

18. Lacan ja Antigone 11 • Psykoanalyysissa kohdataankin raja, jolla joudutaan halun problematiikan eteen. Janne Kurki: Lapsi ja yhteiskunta