Prosessin nimi : Haastava lapsi koulussa

1. Prosessin nimi: Haastava lapsi koulussa Päivitetty: 03.05.2012 Prosessiryhmä Tavoite: Turvallinen koulupäivä Prosessin vastuuhenkilö: heidi.kuronen@jamsa.fi puh. 040 7366788 Opettajan ja koulun keinot Lapsen ja perheen tukeminen ja tehostettu tuki Jatko-pala- veri Ota haastava käytös puheeksi Haastava käytös hallinnassa Tunnista haastava käytös Ilmaise huolesi Wilma Tukijakso Tee lastensuojeluilmoitus Tukee lasta, perhettä ja opettajia Arvioi jatkohoidon tarpeen ja tekee tutkimukset Lapsen ja perheen hoito Koulukonsultaatio Lastenneurologia ja lastenpsykiatria Ottaa vastaan Lastensuojeluilmoituksen Avohuollon tukitoimet Lastensuojelulliset kriisitilanteet virka-ajan ulkopuolella Ottaa vastaan rikosilmoituksen Lähteet Antaa ensiavun

2. Tunnista haastava käytös • - Myöhästely • - Poissaolot • - Sovituista pukeutumissäännöistä poikkeaminen (esim. pipot, ulkovaatteet) • - Läksyjen tekemättä jättäminen • - Puuttuvat opiskeluvälineet • - Asiaton kielenkäyttö • -nimittely • -toisen päälle puhuminen • -kiroilu • - Itsensä, toisten oppilaiden, aikuisten vahingoittaminen • - Vetäytyvä käytös • - Opetukseen liittymätön puuhastelu • - Tunnilla syöminen ja juominen • - Toisten tavaroiden luvaton käyttö • - Tavaroiden heittely, repiminen ja rikkominen • - Uhmakas käyttäytyminen • - Väkivaltainen käytös • - Päihteet, tupakointivälineet • - Tulentekovälineet • - Väkivallasta kertovat merkit • - Uhkailu • -Kännykän käyttö oppitunnilla

3. Häiritsevä käytös oppitunnilla Avaa liite Koulunkäynnin läiminlyönti, merkittävät poissaolot ja myöhästymisetAvaa liite Vetäytyvä käyttäytyminenAvaa liite Uhkaava käytös Avaa liite Vinkkejä haastaviin tilanteisiin Opettajan ja koulun keinot

4. Häiritsevä käytös • Alkutilanne: Oppilas häiritsee opetusta ja muidenkin työrauhaa puheillaan tai käytöksellään. Opettava opettaja pyrkii ratkaisemaan asian joko oppitunnilla tai välittömästi sen jälkeen (esim. keskustelemalla tai poistamalla oppilas luokasta). Puuttuminen opetuksen ja työrauhan häirintään: • Mikäli kehotuksen jälkeen oppilas edelleen jatkaa häiritsevää käytöstä, niin:1. Opettaja kieltää oppilasta.2. Opettaja varoittaa oppilasta. (Vaihtoehtoina tiukempikin malli: kielto ja varoitus annetaan samalla kertaa).3. Opettaja määrää oppilaan poistumaan luokasta lopputunniksi.4. Opettaja kertoo kaikkien kuullen, missä oppilaan tulee istua hiljaa.5. Koulussa täytetään kotiin vietävä ilmoitus luokasta poistamisesta6. Tarvittaessa opettaja ilmoittaa huoltajalle puhelimitse asiasta.7. Oppilas vie ilmoituksen kotiin allekirjoitettavaksi ja palauttaa sen seuraavana päivänä luokanvalvojalle tai luokanopettajalle.8. Poistumiset kirjataan ja niiden määrää seurataan. • Seuraava dia • Kun oppilas käyttäytyy sopimattomasti oppitunnilla:Perusteet: • - Vältetään oppilaan ja opettajan "kokeillaan, mitä minulle voit" -asetelma.- Työrauhahäiriöitä ennaltaehkäisevä vaikutus.- Parantaa kaikkien oikeusturvaa.- Oppilaan kannalta selkeä malli seuraamuksineen vastuuttaa oppilasta ja toisaalta antaa hänelle mahdollisuuden korjata käytöstään ajoissa.- Opettajan kannalta mallin myötä jokaisen opettajan sana painaa yhtä paljon, eikä opettajaa jätetä yksin ongelman kanssa. Opettajaa ei voida syyttää mielivaltaisesta, pikaistuksissa tehdystä luokasta poistamisesta, koska toimet etenevät sovitulla tavalla.- Vanhempien kannalta on tärkeää saada heti tietoa ongelmista, jotta niihin voi puuttua ajoissa ja saada tarvittaessa kasvatustukea.

5. Häiritsevä käytös • vastustamiseen. Tällöin kerrasta riippumatta seurauksena on jälki-istuntoa ja vanhemmat kutsutaan koululle keskusteluun. • Mikäli oppilas ei noudata poistumiskehoitusta, toimitaan perusopetuslain pykälän 36 mukaan. Suositeltavaa olisi, että poistaminen suoritetaan kahden aikuisen kanssa (rehtori tai opettaja). • Jos oppilas häiritsee merkittävästi oppituntia tai hänet poistetaan luokasta, asia kirjataan ylös ja kotia tiedotetaan asiasta täyttämällä lomake. Oppilas ja opettajan väliset keskustelut asioiden parantamiseksi. • Jatkuvasta sopimattomasta käyttäytymisestä seuraa luokanopettajan/-valvojan koolle kutsuma palaveri huoltajien kanssa, jossa sovitaan seuraamuksista ja jatkotoimenpiteistä. • Luokanopettaja/-valvoja tiedottaa asiasta sosiaaliohjaajalle ja asia käsitellään tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä. • Seuraamukset lukuvuoden aikana tapahtuneista poistamisista: - Ensimmäinen kerta. Keskusteluissa yritetään oppilas saada ymmärtämään työrauhan merkitys. Koulussa opettaja kuulee oppilasta ja keskustelee hänen kanssaan työrauhasta ja kotona huoltajat tekevät samoin.- Toinen kerta. Tilanteen toistuessa opettaja ja rehtori yhdessä kuulevat oppilasta. Koulu voi antaa harkinnan ja säädösten pohjalta jälki-istuntoa.- Kolmas kerta. Mikäli em. keskustelut eivät tehoa, koulu voi antaa harkinnan ja säädösten pohjalta jälki-istuntoa. Vanhemmat kutsutaan kouluun keskustelemaan opettajien ja rehtorin tai oppilashuoltoryhmän kanssa.HUOM! Ellei oppilas välittömästi noudata opettajan poistumiskehoitusta, hän syyllistyy opetustyön häirintään ja haitantekoon virkamiestä kohtaan tai pahimmassa tapauksessa virkamiehen

6. Koulunkäynnin laiminlyönti, merkittävät poissaolot ja myöhästymiset • Kun oppilas laiminlyö koulunkäyntiä: • Opettaja seuraa oppilaiden koulunkäyntiä kirjaamalla ylös tekemättömät tehtävät ja välineiden puuttumiset (Wilma). Huoltajia tulee tiedottaa asiasta. (Jos tehtävät on laiminlyöty esim. 3 kertaa, huoltajille ilmoitetaan ja 6.kerran jälkeen annetaan palaveri huoltajien kanssa.) • Luokanvalvoja ja luokanopettaja seuraa oppilaiden koulunkäynnin laiminlyöntejä (esim. läksyunohdukset ja jälki-istunnon suorittamatta jättämiset). Jos oppilas laiminlyö jälki-istunnon, järjestetään koulupalaveri. Seuraavasta jälki-istunnon laiminlyönnistä annetaan kirjallinen varoitus. Jälki-istunto voidaan suorittaa samana päivänä; huoltajille ilmoitetaan oppilaan teko ja siitä seurannut rangaistus. Oppilasta on kuultava. Jälki-istunto on kirjattava. • Jatkuvat laiminlyönnit käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja ollaan yhteydessä sosiaalitoimeen (lastensuojeluilmoitus). • Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja laiminlyönnit jatkuvat, kutsutaan koolle verkostopalaveri. Mietitään perusopetuslain 36 pykälän toimenpiteet.

7. Vetäytyvä käyttäytyminen • Kun oppilaan käytös on sulkeutunutta ja vetäytyvää tai oppilaan käytös on muuttunut merkittävästi: • Huoli oppilaan käyttäytymisestä voi tulla esiin koulun henkilökunnalta, muilta oppilailta tai huoltajilta. • Koulun ja kodin välinen yhteistyö syiden selvittämiseksi on tärkeää. Luokanvalvojan tai luokanopettajan on hyvä tehdä yhteistyötä sosiaaliohjaajan ja terveydenhoitajan kanssa. • Sosiaaliohjaaja/terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa oppilaan perheneuvolaan/nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jos lapsen käytös merkitsevästi muuttuu, on syytä miettiä lastensuojeluilmoitusta.

8. Uhkaava käyttäytyminen • Tilanteesta tiedotetaan välittömästi koulun rehtorille. Rehtorin toimesta tapahtuu opiskeluoikeuden epääminen loppupäiväksi. Huoltajalle ilmoitetaan ja epääminen kirjataan. Jos oppilas rauhoittuu koulutyöhön, hän saa käyttäytymisestään jälki-istunnon. • Sosiaalitoimelle ilmoittaminen (lastensuojeluilmoitus). • Työntekijä täyttää kaavakkeen itseensä kohdistuneesta väkivallasta. • Kun oppilas käyttäytyy uhkaavasti/aggressiivisesti • Tilanteet käsitellään välittömästi opettajan/rehtorin johdolla. • Asianosaisten huoltajia tiedotetaan asiasta välittömästi ja tapahtuneesta täytetään lomake. • Uhkaavassa tilanteessa opettaja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja pyytää tarvittaessa apua toiselta opettajalta, rehtorilta tai poliisilta (112). • Oppilaan fyysinen rajoittaminen turvaamistoimenpiteenä.

9. TEE LASTENSUOJELUILMOITUS Lastensuojelulaki pykälä 25 Opettajan velvollisuuudet OPPILAALLA tulee olla oikeus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa * Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen * Jatkuva monipuolinen arviointi * Tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain * Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeen * OPETTAJALLA on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa * Opetustyöhön kuuluu myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä * Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. * KOULUN JOHDOLLA on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvissä ratkaisuissa. Ilmaise huolesi

10. Tee lastensuojeluilmoitus • Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen • 25 §(12.2.2010/88) • Ilmoitusvelvollisuus • 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon; • 2) opetustoimen; • 3) nuorisotoimen; • 4) poliisitoimen; • 5) Rikosseuraamuslaitoksen; • 6) palo- ja pelastustoimen; • 7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; • 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; • 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; • 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen; • 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka • Seuraava

11. Tee lastensuojeluilmoitus • 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön • palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. • Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. • Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. EdellinenSeuraava

12. Tee lastensuojeluilmoitus • 25 a §(12.2.2010/88) • Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi • Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: • 1) pyyntö tehdään viipymättä; ja • 2) pyynnön yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. • Edellinen • Seuraava

13. Tukijakso 1.-6.lk Vitikkalan koulu erityisluokanopettaja, riittävä avustajaresurssi, 8 oppilaspaikkaa 7.-9.lk Kankarisveden koulu erityisluokanopettaja, riittävä avustajaresurssi, 10 oppilaspaikkaa Toimintaperiaatteet siirryttäessä pienluokalle 1. Oppilaan vaikeudet koulunkäyntitaidoissa ilmenevät yleisopetuksessa. Opettaja tarkistaa työkalupakin avulla, onko kaikkia yleisen tuen muotoja jo käytetty oppilaan kohdalla. 2. Mikäli vaikeudet jatkuvat, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja hän saa tehostettua tukea omassa koulussaan. 3. Tehostetun tuen jakson jälkeen oppilaan asiaa tarkastellaan oppilaan oman koulun oppilashuoltoryhmässä. Mikäli tuki ei ole auttanut, aloitetaan valmistelut pienluokan tukijaksoa varten. 4. Oppilashuoltoryhmästä otetaan yhteyttä erityisopetuksen koordinaattoriin, joka selvittää pienluokan mahdollisuudet ottaa tukijaksolainenKankarisveden koulun pienluokalle seuraavan jakson alusta lukien tai Vitikkalankoulun pienluokalle sovitusta ajankohdasta alkaen. Jos pienluokan tilanne on sellainen, ettei tukijakso ole mahdollinen, palautuu oppilaan asia oman koulun oppilashuoltoryhmään. 5. Mikäli tukijakso on vastaanottavan pienluokan puolesta mahdollinen, pidetään palaveri. Palaveriin osallistuvat oppilashuoltoryhmän määräämän koollekutsujan lisäksi oppilas, huoltaja(t), pienluokan erityisluokanopettaja sekä mahdollisesti lähettävältä koululta jo sellainen henkilö, joka nimetään pienluokan opettajan työpariksi kyseisen oppilaan asioissa. Työpariksi pyritään valitsemaan henkilö (esim. opettaja, erityisopettaja, kuraattori), joka pysyy oppilaan lähipiirissä hänen palauduttuaan takaisin oman koulunsa yleisopetuksen ryhmään. Palaverissa esitellään pienluokan toimintaperiaatteet ja päätetään tukijaksosta. Jos tukijakso toteutetaan, siirtyvät työkalupakki ja oppimissuunnitelma pienluokan erityisopettajalle. Myös pienluokan opettajan työpari nimetään. Palaverissa sovitaan uusi kokoontumisaika tukijaksosuunnitelman tekoa varten. Seuraava

14. Tukijakso 6. Oppimissuunnitelman pohjalle laaditaan tukijaksosuunnitelma. Palaverissa ovat mukana oppilas, huoltaja(t), nimetty työpari ja pienluokan opettaja. Samassa yhteydessä sovitaan tukijakson lopulle seurantapalaveri. 7. Seurantapalaverissa, jossa ovat mukana samat henkilöt kuin edellisessä tukijaksosuunnitelmapalaverissakin, päätetään pienluokkasijoituksen jatkumisesta. Mikäli pienluokkaopiskelu jatkuu, aloitetaan erityisopetuspäätöksen valmistelu ja oppilaan siirtäminen luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Jos oppilas on jo siirretty erityisopetukseen, tarvitaan pedagoginen selvitys luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirtämiseksi. Mikäli oppilas palautuu tukijakson jälkeen takaisin oman kouluunsa yleisopetuksen ryhmään, siirtyy vastuu oppilaan asioiden huolehtimisesta työparille. Mahdollisen oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa jatkossa oppilaan oman koulun erityisopettaja. Pienluokan erityisopettaja on edelleen mukana taustatukena. Tukijakson jälkeen oppilas voi siirtyä myös muualle jatkamaan koulunkäyntiään esim. psykiatriseen hoitoon tai nuorisokotiin. 8. Oppilaan oman koulun oppilashuoltoryhmä huolehtii lain vaatimat paperit ja toimittaa ne erityisopetuksen koordinaattorille. 9. Erityisopetuksen koordinaattori valmistelee oppilaan asian tukipalveluryhmän käsiteltäväksi. Tukipalveluryhmä esittää oppilaan siirtymisen pienluokkaan. 10.Hallinnollisen siirtopäätöksen tekee opetusjohtaja. Edellinen

15. OHRY • Oppilashuoltoryhmä kokoontuu rehtorin toimesta. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta tehdään työsuunnitelma, jossa on sovittu päivämäärät ja kokoontumiskerrat sekä arvioidaan oppilashuoltoryhmän toimintaa. Tarpeen mukaan voi järjestää pienempiä oppilashuoltoryhmän palavereita. • Oppilashuoltoryhmän kokoontumiset: • - Alle 100 oppilasta -> 1 krt / kk • - 100-200 oppilasta -> joka toinen viikko • - Yli 200 oppilasta -> joka viikko

16. Wilma • Wilmaan merkitään: • positiivinen palaute • poissaolot • myöhästymiset • tavaraunohdukset • koetulokset • käyttäytymiseen liittyvät asiat • läksyjen unohdukset • tukiopetukset • seuraamukset • Jokainen opettaja hoitaa opettaviensa oppilaiden asioiden merkitsemisen. Wilma-merkintöjen tekeminen kuuluu opettajan virkavelvollisuuksiin. Luokanopettajan ja -valvojan tulee seurata oppilaidensa merkinnät säännöllisesti ja viedä asiat tarvittaessa huoltajien sekä oppilashuoltoryhmän tietoon. Yhteenvedon voi myös tulostaa oppilaan kotiin tarkistettavaksi.

17. Huolen puheeksioton ennakointilomake • Lomake on tarkoitettu tueksi tilanteissa, joissa: • Sinulla on huolta lapsen/ nuoren hyvinvoinnista • Et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja Haluat kehitellä huolen ilmiasemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi • Lomakkeessa on kolme osaa: • A osa on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aioit kehitellä huolen aiheesi puheeksiottamista. • 2) B osa on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden aikuisten kanssa. • 3) C osa on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. • Lomake

18. Lapsen ja perheen tukeminen ja tehostettu tuki • Lyhennetty koulupäivä tai viikko • Opettajan työkalupakki • Sosiaaliohjaajan palvelut • Koulupsykologin palvelut • Perhepalvelukeskuksen palvelut • Lasten -ja nuorten psykiatrian palvelut • Lastensuojelun avohuollon tukitoimet • Pienryhmäopetus /osa-aikainen erityisopetus • Konsultointi • Tukijaksot koulunkäyntitaitoja tukevalla ja kuntouttavalla luokilla • Etsivän nuorisotyön palvelut • Kodin ja koulun yhteiset sopimukset ja toimintamallit • Luokan säännöt selviksi oppilaille ja positiivinen palaute • Iltapäivätoiminta • Päivittäiset kasvatuskeskustelut • Läksyparkki tai läksyvihko • Tukiopetus • Luokan tai ryhmän vaihto • Ennakointi tunnin kulusta tai struktuuri • Käytöksen välitön arviointi • Käytöksessä pilkottuja tavoitteita, joita harjoitellaan (hyveiden opettamista ja ohjaamista) • -paikalla pysyminen • -itsehillintä • -tervehtiminen

19. Sosiaaliohjaaja • Arvioi jatkohoidon tarpeen ( Pene, kouluterveydenhuolto, nuorisopsyk.pkl ) • Arvioi muiden tukitoimien tarpeen ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen • Tukee lasta ja vanhempia • - Keskustelut lapsen, vanhempien ja opettajien kanssa ( tarvittaessa mukana muita yhteistyötahoja ) • - Kahdenkeskiset tapaamiset oppilaan kanssa • - Ohjaa tarvittaessa vanhemmat tuen piiriin esim. Perhepalvelukeskus

20. Kouluterveydenhoitaja, -lääkäri ja -psykologi • Arvioi jatkohoidon tarpeen (Perhepalvelukeskus, neurologi, lasten- ja nuorisopsykiatrian pkl) • Arvioi muiden tukitoimien tarpeen (toimintaterapia, perhetyö) • Tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon tai terapiaan • Tukee lasta ja vanhempia • Neuvottelu lapsen, vanhempien ja opettajien kanssa (tarvittaessa mukana muita yhteistyötahoja) • Kahdenkeskiset tapaamiset oppilaan kanssa • Selvittää perheen voimavarat ja vanhemman jaksamisen • Ohjaa tarvittaessa vanhemmat tuen piiriin • Tarvittaessa yhteys vanhemman hoitotahoon • Psykologi: lisäksi oppimisvaikeustutkimukset • Lääkäri: Arvioi lääkehoidon tarpeen

21. Jatkopalaveri • Tilanteen seuranta. Käyttäytymisen oppimissuunnitelman ja moniammatillisen yhteistyön tavoitteiden arviointi. • Mahdollinen tukijakso.

22. Haastava käytös hallinnassa • Oppilaan opiskelu sujuu perusopetuksen mukaisesti oman oppimissuunnitelman tai yleisen opetussuunnitelman tavoitteissa. Oppilas osallistuu opetukseen kykyjensä mukaisesti ja käyttäytyy asiallisesti. Oppilaan koulunkäyntiä voi tukea tarvittaessa oppimissuunnitelman tai HOJKS:in mukaisesti. Oppilaan koulunkäyntiä seurataan sovitusti ja suunnitelmallisesti esimerkiksi kuukauden välein.

23. LAPSEN JA PERHEEN HOITO PERHENEUVOLASSA • KOULUKONSULTAATIO • Lähtökohtana voi olla yksittäisen koulun työntekijän havainnot lapsen käyttäytymisestä, mielialasta, oppimisesta tai muutoksesta edellisissä, jotka aiheuttavat huolta. Tällöin työntekijä voi ottaa asian puheeksi koulun oppilashuollossa, esimiehensä kanssa tai konsultoida perheneuvolan työntekijää asiassa. Konsultaatio voi olla nimetön, jos lupaa yhteydenottoon perheneuvolaan ei ole • Perheneuvolan työntekijää voidaan pyytää konsultoimaan kouluneuvotteluun yhdessä perheen kanssa tai oppilashuoltoryhmään (perheen luvalla) • Konsultaation ei tarvitse välttämättä johtaa asiakkuuteen perheneuvolassa. Toisinaan voi olla vain tarpeellista pohtia lapsen asioita ja tarpeellisia tukitoimia yhdessä eri ammattikuntien edustajien kanssa, laajentaa näkökulmaa vaikeassa tilanteessa tai sopia moniammatillisestaseurannasta • PerheneuvolaKoskentie 11, 42100 JÄMSÄpuh. 020638 3646 • Yleensä koulussa on ollut tukitoimia, tutkimuksia ja neuvotteluita lapsen oppimiseen ja/tai käyttäytymiseen liittyvissä pulmissa • Huolen jatkuessa lapsi ja perhe ohjataan perheneuvolan asiakkaaksi tai perheneuvolan työntekijää pyydetään kouluneuvotteluun tai oppilashuoltoryhmään arvioimaan yhdessä perheen ja koulun henkilökunnan kanssa tarvittavia tuki-, tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä. • Perheneuvolassa lasta ja perhettä voidaan tukea monella tavalla: • lapsen tilanteen tarkempi tutkiminen (mahdollinen testaus, haastattelut, ym.) perheen tilanteen tarkempi kartoittaminen ja tuen tarve • lapsen yksilökäynnit, vanhempien tukikeskustelut, perhekäynnit konsultoivan lastenpsykiatrian erikoislääkärin arvio ja hoitosuositukset (esim. lääkitys) osallistuminen kouluneuvotteluihin, palautekeskustelut kouluissa ja opettajien tukeminen • ohjaaminen erikoissairaanhoitoon (lastenpsykiatria, lastenneurologia, ym.) tai muun tuen, esim. sosiaalityön, piiriin ja yhteistyö ko. tahojen kanssa • Seuranta • seurantakäynti perheneuvolassa ja/tai koululla

24. Lastenneurologia ja lastenpsykiatria • Perusterveydenhuollon laajat selvittelyt ennen lähetettä • Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään kun • Tarve laaja-alaisempiin selvittelyihin; perusterveydenhuollon resurssit eivät riitä • Vaikea-asteiset oireet esim. itsetuhoisuus, käytösoireet, tunne-elämän pulmat • Lieväkin oireilu, jos se jatkuu tukitoimista huolimatta • Haasteelliset vuorovaikutuksen pulmat • Lapsen oireilun lisäksi perheellä on moniongelmaisuutta ja riskitekijöitä • Lähetteen erikoissairaanhoitoon tekee koululääkäri • Lastenpsykiatrin koulukonsultaatioon lähetteen tekee koululääkäri tai koulupsykologi

25. Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja Kolikko • Lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle • 13-vuotiaasta alkaen; nuori on motivoitunut hoitoon • Tunne-elämän pulmat, käytöshäiriöt, ihmissuhdevaikeudet, syömishäiriöt, traumaattiset kokemukset, väkivalta. • Ennen lähetettä perusterveydenhuollon toimenpiteet ja lastensuojeluilmoitus tehtynä, mikäli se on tarpeen • Lähetteen tekee koululääkäri, terveydenhoitaja tai koulupsykologi • Nuorisopsykiatrian liikkuva työryhmä (Kolikko) tarjoaa palveluita nuoren omassa ympäristössä mm. oppilaitos, koti • verkostokeskeinen ja moniammatillinen työote, voidaan pyytää työntekijää mukaan esim. kouluneuvotteluihin • on tulla perustason, opiskeluterveyden- ja oppilashuollon avuksi, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä • http://www.ksshp.fi/public/default.aspx?nodeid=34837

26. Koulun rauhoittelukeinot ja ensiapu • Koulun rauhoittelukeinot • Siirrä muut oppilaat pois tilanteesta • Hae tai soita paikalle toinen aikuinen • Puhu rauhallisesti • Älä ivaa tai halvenna, älä aseta lasta noloon asemaan • Älä laske leikkiä • Älä kysele • Älä käske rauhoittumaan • Älä provosoi, älä itse provosoidu, älä ota asiaa henkilökohtaisesti • Älä väheksy oppilaan tunnetilaa • Sanoita lapsen tunteita • Ääritilanteissa ole hiljaa • Kuuntele oppilasta • Pidä kädet näkyvillä (asento avoimena) Kiinnitä huomiota äänenpainoosi, kehonkieleesi, ilmeisiisi, sanavalintoihisi Vältä viimeiseen asti tarttumasta oppilaaseen. • Soitto hätäkeskukseen (112), kun • Oppilas uhkaa omaa tai toisen terveyttä • Poliisi soittaa tarvittaessa ambulanssin • Kirjaa tapahtumien kulku yksityiskohtaisesti. Toimita se opetuksen järjestäjälle.

27. Vinkkejä haastaviin tilanteisiin. • ALAKOULU: • -palkkiojärjestelmät (hymynaamat, helmet, tarrat, numero) • -reissuvihkoon päivän tapahtumien merkintä • -Wilmaan merkitseminen • YLÄKOULU: • -palkkiojärjestelmät (oppitunnin jälkeen arviointi 4-10) • -Wilmaan merkitseminen • -verkostopalaverit (6 viikon välein haastavimmissa tapauksissa) • - kts työkalupakki • - tunnevihko (tunteen purkaminen piirtämällä tai kirjoittamalla) • - tunteen purkaminen osoitetussa paikassa • - käytöksen ja sen seurausten hyötyjen ja haittojen kirjaaminen • - oman toiminnan ohjattu suunnittelu; rakentava suuttuminen • - Aggression portaat-kasvatusmalli • - hyveiden opettaminen