Sosialismin toteutuminen ja suuri terrori

1. Sosialismin toteutuminen ja suuri terrori II 5-vuotissuunnitelmasta II maailmansotaan (1933-1939)

2. ”Suuri perääntyminen” (1930-luvun kulttuurinen reaktio) • Paluu radikalismista konservatiivisiin arvoihin • Taustaa: I 5-vuotissuunnitelma ja ”kulttuurivallankumous” • Egalitarismista luopuminen: Stalinin esiintymiset kommuuneja ja tasapalkkaisuutta vastaan 1930-34 • Autoritaarisuus: yksilöpäällikkyys työpaikoilla (”kaaderit ratkaisevat kaiken” –II 5-vuotisuunnitelman tunnus) • Paluu vanhamuotoiseen kouluun ja koulukuriin (1934) • Yksilön roolia korostava historiannäkemys (”Lyhyt kurssi” 1938) • ”Neuvostoisänmaallisuuden” löytäminen • Uudet perhelait 1936 • Uusi kansallisuuspolitiikka

3. Kulttuuri: kokeiluista ”sosialistiseen realismiin” • RAPP:in lakkauttaminen 1932 • Neuvostokirjailijain liiton perustava kokous 1934 (Maksim Gorki) • Sosialistinen realismi: aatteellisuus, kansanomaisuus, puoluekantaisuus • ”Mestareiden” paluu: Gorki, Ostrovski, Furmanov, Gladkov • ”Formalismin” vastainen kampanja 1936 • Klassismin ihailu (>stalinistinen barokki)

4. Puhdistukset taiteessa • ”Proletaaristen” organisaatioiden lakkauttaminen ja kiroaminen 1932 • Uusien ”neuvosto”-organisaatioiden perustaminen 1934 • Hyökkäys ”formalismia” vastaan 1936 (Pravdan artikkelit: ”Meteliä musiikin asemesta”, ”Tuhrijataitelijoita vastaan”, kokeilevan teatterin likvidointi jne.)

5. Sosialistisen realismin ideoita • Ihmiskunnan kulttuurin korkein kehitysvaihe • Rakentaa menneisyyden arvokkaimman kulttuuriperinnön päälle sitä jatkaen • Jokaisella aikakaudella on luokkayhteiskunnassa kaksi kulttuuria: edistyksellinen ja taantumuksellinen • Edistyksellisen arvo säilyy aina • Taide on hierarkkista, mestarien rooli ratkaiseva • Edistyksellisen, voittava luokan taide on optimistista, sankarillista, ylevää ja puhdasta

6. Fasismi bolševismin peilinä • ”Fasismi (ml. natsismi)= kuolevan luokan herruutta pönkittävä liike ja ideologia” • ”Fasismi on kulttuurivihamielistä” (määrärahojen karsiminen, yliopistojen sulkeminen) • Käytäntö: muotokielen samankaltaisuus, megalomaaninen suunnittelu, ”rappiotaiteen” vainoaminen, sankarinpalvonta

7. Uusi historiankirjoitus • M.N. Pokrovskin koulukunta kirotaan 1932 • Synteinä ”vulgaari materialismi” ja ”vulgaari sosiologismi”, ”historismin” puute • Venäjän valtio oletetaan nyt historiassa edistykselliseksi voimaksi (”pienempi paha” alistetuille kansoille > ei lainkaan ”paha”) • Venäjän suurmiehet kunniaan, yksilön ja sankarien roolia korostetaan

8. Uusi historia • Huippujohdon oppikirjakomitea 1934 > Šestakovin ”Neuvostoliiton historia” 1938 • NKP(b):n historia. Lyhyt oppikurssi. Keskuskomitean hyväksymä 1938. Kodifioi tilanteen suurten puhdistusten jälkeen. Uuden neuvostosivistyneistön perusoppikirja. Painettiin 50 miljoonaa. • Kansalaissodan historia (toim. I.I. Mints) vakiinnutti Stalin-kuva. • V.I. Stalin. Lyhyt elämäkerta. 1939

9. Kansainvälinen politiikka • Taustaa: Hitlerin nousu valtaan 1933 • Hitler lopettaa Rapallo-yhteistyön 1934 • NL liittyy Kansainliittoon 1933 • Komintern siirtyy ”kansanrintamataktiikkaan” 1934-35 (aiemmin ”sosiaalifasisteja” vastaan keskitetty taistelu) • NL ryhtyy ajamaan ”kollektiivista turvallisuutta” Saksaa vastaan • NL:n kansainvälinen prestiisi kasvaa: kulttuuririntama, ”pyhiinvaeltajat”

10. Kansallisuuspolitiikka • ”Paikallinen nationalismi eikä venäläinen suurvaltasovinismi nyt päävaara” (Ukraina 1933) • Vähemmistökansallisuuksien eliitit ”puhdistetaan” 1934-37 • Vanhojen eliittien tuhoaminen 1937-38 • Venäläisten sortamisesta tulee rikos (”paikallinen nationalismi” > ”porvarillinen nationalismi”) • Diasporakansallisuuksien kansalliset instituutiot hävitetään • Kirjaimistot muutetaan kyrillisiksi • Venäjänkielen asemaa kohennetaan. Opiskelua lisätään

11. Suuri terrori • Vuosien 1936-38 terrorikampanjat • ”Sosialismille vieraat ainekset” tuhotaan • Ulottui myös koko puolueeseen • Kohderyhmiä: vanhat bolševikit, paikalliset ja kansalliset eliitit • Perusmekanismi: puoluepuhdistukset, ”kritiikki ja itsekritiikki”. Alatason aktiivisuus (vrt. ”luokkataistelu”) • Myös ”kansalliset operaatiot” (kansanmurha) • Skenaario: petollinen salaliitto valmistelee NL:n paloittelemista yhteistyössä ulkomaiden kanssa

12. Vuosi 1937 • Huippukohta • Stalin käynnistää kampanjan NPK:n KK:n täysistunnossa maaliskuussa • ”Runsaasti tuholaisuutta” • Vihollisella ei ole joukkojen kannatusta, mutta agentteja on kaikkialla. Ei kompromisseja, vain ”kärventäminen” • Trotskilaiset ja oikeisto yhteistyössä • ”Ensimmäinen kysymys: ’Eikö se ole vihollisen käsi?’” • Kaikille johtajille varamiehet joka tasolla

13. Prosessi • Alku: Kirovin murha 1934 lopussa • Huippu: 1937-38 ”Ježovštšina” • Puhdistajien puhdistaminen 1938 • Erikoisuus: näytösoikeudenkäynnit (myös jo 1922, 1930-31) • Tuloksia: koko ylä- ja keskijohdon vaihtuminen. Armeijan huippunopea virkakierto. ”Brežnev-sukupolvi” nousee taas • Uhrit: runsaasti ammuttuja (n. 700 000). Ei määrällisesti suurin terrorikampanja

14. Eräitä suuren terrorin tapauskulkuja • Neuvosto-Karjalan puhdistus 1934-39 • 3 vaihetta. Tyypillistä muuallakin • Syytös ”porvarillisesta nationalismista” • Suomenkielen ja suomalaisuuden likvidointi vaiheittain. 1937-38. Kansanmurha • ”Kansallinen puhdistus” (”porvarillinen kieli”) • Tilalle kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu karjalankieli (prof. D.V. Bubrih) 1938 alusta • Bubrihin vangitseminen syytettynä tuholaisuudesta > karjalan lähentäminen venäjänkieleen 1939

15. Terrorin merkitys • Vanha johtaja- ja asiantuntijapolvi tuhotaan (mm. armeijassa), nuoret johtoon • Terrorin ilmapiiri tukahduttaa oma-aloitteisuuden (”perestrahovka”) • Julkisuudessa kaikki demonstratiivisesti kannattavat Stalinia ja puoluetta • NL:n uskottavuus demokratian liittolaisena romahtaa ulkomailla

16. Sosialismin (sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän) perusoletukset • Ihmisen toiseen ihmiseen kohdistama riisto on lopetettu: ”jokainen saa työnsä mukaan” • Tuotantovälineet on yhteiskunnallistettu • Suunnitelmatalous ei tunne pulaa, työttömyyttä eikä inflaatiota • ”Täydellinen” yhteiskunta tuottaa ”täydellisiä” ihmisiä • Yhä esiintyvät epäkohdat johtuvat menneisyyden jäänteistä tai ulkopuolisesta vaikutuksesta (syyllisiä ovat yksilöt, ei systeemi). Stalin: 9/10 ongelmista johtuu yksilöistä. (”Kaaderit ratkaisevat kaiken”)

17. Sosialismin toteutuminen • II 5-vuotissuunnitelman tuloksena, 1937 (huom!) • ”Stalinin perustuslaki” 1936 • ”Kansalliset ristiriidat voitettu” • ”Uudet ihmiset”. Individualismi voitettu • 2 toisilleen ystävällismielistä luokkaa: työläiset ja talonpojat + intelligentsijan kerrostuma • Maailman vapain maa: ei vain ”negatiivisia” oikeuksia, vaan myös taataan positiivisten oikeuksien toteutuminen • 1937 vaalit: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, välittömät ja salaiset vaalit • ”Kommunistien ja puolueettomien stalinilainen vaaliliitto”, 98,6% äänistä (vrt. Natsien saavutukset)

18. Suuri tarina: ”Lyhyt kurssi” • NKP(b):n historia. Lyhyt kurssi. Keskuskomitean hyväksymä 1938. Painos yht. n. 50 milj. ”Pyhä kirja” • Ajan tasalla suuren terrorin jälkeen • Luokkataistelu kiihtyy sosialismin menestysten myötä • Vihollisilla ei enää massakannatusta, vaan agentteja • Puolueen yhtenäisyys ja monoliittisyys elintärkeitä • Vain ”yleislinja” oikea, kaikki poikkeamat vievät tuhoon • Valppaus elintärkeää: vihollinen tunkeutuu puolueen sisälle • Maailmansota on jo alkanut Aasiassa

19. Stalinilaisen totalitarismin piirteitä: • Kansalaisten aktiivisuuden organisointi (tavoitteena ei pelkkä passiivinen totteleminen) • Kansalaisyhteiskunnan totaalinen hävittäminen (”yhteiskunnan atomisointi”) • ”Pseudo-organisaatiot”: Komsomol, ammattiliitot • Vaalit ja neuvostot: demokraattiset kulissit • Puolue toimii kaikilla tasoilla ja ”käskee yhteiskuntaa” • Puolue ei ole lain sitoma. Vallanjakoa ei ole. Demokraattiset instituutiot toimivat aina alttiina puolueen interventiolle • Väkivaltakoneiston rooli normaalioloissa toissijainen • ”Sosiaalinen insinöörityö” kohdistuu kokonaisiin kategorioihin, ei pelkästään yksilöihin • Puolueen yksinvallalle ja väkivallan käytölle ei ole rajoja

20. Kysymys ”kansan” ja ”vallan” suhteista • Skenaario: ”vastarinta”, kansan ”neuvotteluvara” (Fitzpatrick ym.) • Skenaario: kansan osuus aktiivinen (A. Zinovjev) • Skenaario: ”normaali totalitaarinen valtio”. Sekä alatason kannatus että rankaisukoneiston pelko välttämättömät (V. Shlapentokh)