490 likes | 983 Views
Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tuula Marila / kevät 2010. Aineiston laatimisessa ovat auttaneet FT Toini Rahtu FL Marketta Majapuro FM Sara Hännikäinen FM Urpu Strellman. Mitä tiede on?. todellisuuden tarkastelua järjestelmällisesti yleisten lainalaisuuksien selvittämistä
E N D
Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tuula Marila / kevät 2010 Aineiston laatimisessa ovat auttaneet FT Toini Rahtu FL Marketta Majapuro FM Sara Hännikäinen FM Urpu Strellman
Mitä tiede on? • todellisuuden tarkastelua järjestelmällisesti • yleisten lainalaisuuksien selvittämistä • teorioiden luomista • totuuden etsimistä • tutkimuksen tekemistä • tutkimus pitää voida toistaa niin, että tulos on sama
Tieteellinen kirjoittaminen on • Tiedeyhteisön keskustelua ja yhteisen tiedon rakentamista teksteillä • Kirjoittamalla tulkitsemista • Suostuttelua ja vakuuttamista • Tieteen pelisääntöjen tuntemusta: • kriittisyys ja eettisyys
Kirjoitusviestinnän ohjaus • Tieteellistä kirjoittamista harjoitellaan osana oman alan asiantuntijuuden kehittymistä. • Keskeisenä sisältönä on • kirjoittajan taitojen kehittäminen • kirjoittaminen prosessina • tieteellisen tekstin konventiot • palautteen hyödyntäminen • tekstitaitojen harjoittelu.
Terminologiaa • tieteellinen tyyli vs. asiatyyli • tekstin punainen lanka • tekstin jäsentely ja rakenne • tekstin koheesio eli sidosteisuus • argumentointi • terminologia eli käsitteistö • tieteellisen tekstin konventiot ja viittaustekniikka • havainnollistaminen • kielenhuolto • kieli- ja tekstitekniikka (merkit, asettelu)
Kirjoittaminen on ajatteluaja maailman hahmottamista Tiedon toistamisen strategia: • Kirjoittaminen on impulsiivista ja suunnittelematonta. • Pohdinta, ongelmanratkaisu ja tavoitteiden asettelu on vähäistä. • Lukijan näkökulmaa ei huomioida. Tiedon muokkauksen strategia: • Kirjoittaminen on suunniteltua ja tavoitteellista. • Pohdinta, ongelma-analyysi ja itsearviointi ovat keskeisiä menetelmiä. • Lukijan näkökulma otetaan huomioon.
Tieteellinen kirjoittaminen on konventionaalista • Tekstit noudattavat tiettyä jäsennystä. • Kirjoittaja viittaa itseensä tietyllä tavalla. • Toisiin tutkijoihin ja tutkimuksiin viitataan tietyllä tavalla. • Teksteissä käytetään tiettyä viittaustekniikkaa. • Käsitteitä määritellään tietyllä tavalla. • Asiasta toiseen siirrytään tietyllä tavalla. • Tekstit kirjoitetaan tietyllä tyylillä. • Tekstin asettelu ja kielitekniikka on tiettyjennormien mukaista.
Mikä tekee tekstistä tieteellisen? • Argumentointi on käsitteellistä, täsmällistä ja vakuuttavaa. • Teksti on ankkuroitu tutkimuksen kannalta olennaiseen teoriapohjaan ja tieteelliseen paradigmaan. • Tutkimus on tarkasti dokumentoitu. • Teksti on tiivistä, asiakeskeistä ja loogista. • Teksti on kirjoitettu hyvällä asiatyylillä, • Teksti on selvää,täsmällistä, johdonmukaista, havainnollista, oikeakielistä ja kieliteknisestikorrektia.
Tekstin globaali – lokaali rakenne • Tekstin globaalilla rakenteella tarkoitetaan tutkimusraportin eri osia. Kirjoittamisen konventiot vaihtelevat kulttuureittain, mutta tieteellisillä teksteillä on myös yleisiä piirteitä. Niitä ovat mm. työn perusosat kuten johdanto, aiempien tutkimusten esittely, tutkimusongelman esittely ja empiirisen osuuden sijoittuminen työssä. • Lokaali rakenne tarkoittaa ajatusten järjestymistä tekstiksi. Keskeisiä tekstin rakentamisen välineitä ovat metateksti ja koheesiokeinot sekä teeman käsittely (teema = tuttu ja yleinen, lauseen alkuun sijoittuva asia, josta sanotaan jotakin uutta lukijalle = reema). Lähde: Marketta Majapuro
Erilaisia rakentumisvaihtoehtoja • Induktio = yksityisestä yleiseen • Deduktio = yleisestä yksityiseen • Temaattinen tai vertaileva rakenne asiasta esitellään pohtien ja perustellen eri näkökulmia • Hierarkkinen rakenne asia jäsennetään ylä- ja alakäsitteisiin eri luvuissa • Ongelma–ratkaisu-rakenne kirjoittaja määrittää ongelman, johon esittää ratkaisun Lähde: Kielijelppi
Kirjoita, kirjoita – mutta ajattele välillä • Jos tieteellisen tekstin synnyttäminen tuntuu kovin kivuliaalta, se tarkoittaa sitä, että ajatteleminen, ymmärtäminen ja kokonai-suuksien hahmottaminen on raskasta. • Voimiaan ei kannata tuhlata tieteen tekemisen konventioiden vastustamiseen. Opiskelijalla on oikeus käyttää konventioita, aloittelevan tutkijan on hyvä noudattaa niitä ja vasta asemansa lunastanut tieteentekijä voi ylittää rajoja turvallisesti. (Minna-Riitta Luukka)
Opiskelijan tekstilajeja • Tekstilajit voivat olla suullisia, kuvallisia ja kirjallisia. • Suullisia • Alustus (esim. seminaarissa) • Opponointi, vertaispalaute • Kuvallisia • Taulukot, tilastot, asetelmat • Kuvat, kuviot, käyrät • Kirjallisia • Essee • Tutkielma • Tutkimussuunnitelma Lähde: Kielijelppi
Tieteellinen tutkielma • Kandidaatintutkielma • Aineopintojen lopputyö, tehdään proseminaarissa. • Tutkielman pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte. • Pituus vaihtelee oppiaineittain. • Täyttää tieteellisen esitystavan kriteerit, harjoitusta gradua varten (”pikku-G”). • Pro gradu -tutkielma • Syventävien opintojen lopputyö, jota ennen yl. tehdään seminaariesitelmä. • Työhön liitetään tiivistelmä, joka arvioidaan kypsyysnäytteenä. Lähde: Kielijelppi
Tutkielman rakenne 1 JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus (tutkimusongelma) 1.2 Aineisto 1.3 Metodit ja teoriatausta 2 AIHEEN KÄSITTELY 2.1 Ilmiön problematisointi 2.2.1 Esimerkkejä Suomesta 2.2.2 Esimerkkejä Englannista 2.2 Ilmiön kontrastointi 3 PÄÄTELMÄT 4 LIITTEET 5 LÄHTEET http://www.helsinki.fi/kksc/finska/finska_3/JOHDANTO.htm Kangasharju - Majapuro 1999: Tutkimusraportin kirjoittaminen
Tutkielman peruselementit 1/5 • ”IMRD-kaava” • Introduction • Method • Results • Discussion • Käytetään luonnontieteissä: tutkielma on raportti tutkimuksesta, joka on suoritettu tietyllä metodilla esim. laboratoriossa. • Ei sovellu sellaisenaan humanistisiin tieteisiin: tutkielma itsessään on tutkimusta, etenee argumentoinnin varassa. • ”IMRD” kuitenkin kuvaa hum. tutkielmien peruselementit, vaikka dispositio ja otsikot nousevat työn sisällöstä. Lähde: Kielijelppi
Peruselementit ”Introduction” 2/5Johdata aiheeseen ja tutkielmaan. • Johdatus aiheeseen • Tutkittavan ilmiön ilmenemismuotoja, taustaa. • Tutkimustaustaa: aikaisempia tutkimuksia (ei liian pitkästi). • Johdatus tutkimukseen • Aseta tutkimuksen tavoite: tutkimusongelma tms. • Rajaa näkökulma, perustele. • Anna koko tutkielmaa koskevia lukuohjeita: miten teksti etenee? Lähde: Kielijelppi
Peruselementit ”Method” 3/5 • Käytä valitsemiasi metodeja. • Anna tekstin edetä argumentoinnin varassa. • Teoriataustasta nousevat lähtöoletukset ja käsitteet tulee esitellä ja perustella. • Jos käytät esim. aineistoa, haastatteluja tai koejärjestelyjä, ne on selostettava läpinäkyvästi. • Perustele menetelmän ratkaisut: • Miksi aineistoa, haastatteluja, kokeita tms.? • Aineiston koko ja laatu: selosta keruu, pohdi edustavuutta. Lähde: Kielijelppi
Peruselementit ”Discussion” 4/5 • Tiivistä tulokset. • Tee päätelmiä tuloksista: • yleistyksiä, varauksia • sovelluksia. • Keskustelua edeltävän tutkimuksen kanssa: • täydennä • esitä kritiikkiä. • Hahmottele tulevaa tutkimusta tulosten pohjalta. • Arvioi lähtöoletuksia ja tutkimusmenetelmää. Lähde: Kielijelppi
Peruselementit ”Results” 5/5 • Tulokset ovat tutkielman tärkein anti: koko työ tähtää uuteen tietoon. • Tulokset syntyvät jakamalla tutkimusongelma osiin ja etsimällä näihin ratkaisuja. • Usein tulokset syntyvät aineistoa analysoimalla. • Tulokset on aina perusteltava. Lähde: Kielijelppi
Otsikot • Funktionaaliset otsikot • kertovat luvun tehtävän kokonaisuudessa • eivät kerro kovin paljon työn sisällöstä • esimerkkejä Johdanto, Aineisto ja metodi, Tulokset ja päätelmät jne. • Sisällöstä nousevat otsikot • rajaavat aiheen ja näkökulman • ilmaisevat näkökulmien vaihtelun • täsmällisiä, kattavia, tarkkoja • asiatyylisiä • myös sanaleikkejä, sitaatteja yms. Lähde: Kielijelppi
Millainen on hyvä teksti? • Riittääkö, että pilkut ovat paikoillaan? • Tärkeämpää on tarkastella tekstiä kokonaisuutena. 1. Hyvä teksti täyttää tehtävänsä. 2. Lukija oivaltaa sen funktion. 3. Teksti on tekstilajinsa mukaista. 4. Kirjoittajan pyrkimys tulee esille. Hyvässä tekstissä on punainen lanka ja selkeä rakenne.
Revising Revisingilla tarkoitetaan taaksepäin katsomista ja eteenpäin suuntautumista Kirjoituksen tarkastelu ei ole lineaarista vaan kirjoitusta on tutkittava kokonaisuutena MITEN? Siten, että kiinnität huomion: * aiheen rajaamiseen (näe metsä puilta) * kohokohtien miettimiseen (fokusointiin) * olennaisten kohtien korostamiseen * alun ja lopun parantamiseen * jaksottelun hiontaan.
Hyvä teksti on ymmärrettävää A) teksti muodostaa loogisesti etenevän kokonaisuuden käsitellyt asiat liittyvät toisiinsa = koherenssi (vrt. Hallidayn 3 tasoa)ideationaalinen interpersoonainen tekstuaalinen B) teksti on sidosteista (koheesio) metateksti kytkentäsanat selkeät viittaukset luonteva sanajärjestys Esimerkki sujuvasta tekstistä
Tekstin viimeistely Mihin kiinnitettävä huomiota? • Kappaleiden pituus • Virkkeiden ja lauseiden pituus ja rakenne (lauseenvastikkeet, infinitiivit ja partisiipit) • Substantiivirakenteet • Passiivityyli • Semanttisesti kalpeat ilmaukset • Muoti-ilmaukset, maneerit • Rektiot • Kielitekniikka
Tekstin loogisuus informaatiorakenne TEEMA = NP finiittiverbin edellä REEMA = kaikki finiittiverbin jäljessä Luonteva informaatiorakenne: tuttu asia teemassa uusi asia reemassa
Tekstin informaatiorakenne teeman kuljetus Pysyvä teema Leena on opettaja. Hän asuu Hyvinkäällä. Hänellä on kaksi lasta ja kissa. Viime viikolla hän osti auton. Lineaarinen teema Kalevala on hyvä esimerkki eeppisestä runoelmasta. Eeppiset runoelmat sisältävät tavallisesti pitkän kertomuksen. Kertomus on yleensä muodoltaan tietynlainen.
Tekstin loogisuussidostuskeinoja ovat • tiettyyn aihepiiriin, merkityskenttään ja käsitehierarkiaan perustuva sanasto • tyyliväri • lauseiden väliset viittaussuhteet: informaation kulku tutusta uuteen, pronominit, toistot, poistot, synonyymit, ilmausten kiteytykset • kytkentäsanat eli konnektorit • vertailu, vastakkainasettelu • aikamuotojen käytön yhtenäisyys • ajan ja paikan viittausten käyttö.
Metateksti Kirjoittaja kommentoi omaa tekstiään ja antaa lukemis- ja tulkintavihjeitä lukijalle. • Kirjoittaja erottelee oman tekstinsä tasoja ja ottaa tekstin näkyvästi hallintaan. • Metateksti voi koskea tekstin jäsentelyä, jolloin kirjoittaja toteaa esimerkiksi, mitä asioita on käsitelty ja mitä vielä käsitellään. • Lukijan tulkintaa ohjaavat vihjeet kertovat mm. kirjoittajan valinnoista ja painotuksista tekstin laatimisessa.
Asiantuntija ja termit(Lähde: Marketta Majapuro) Termien ja käsitteiden käyttö, kun asiantuntija (A) kirjoittaa maallikolle (M) tai toiselle asiantuntijalle. Käsitteen mää- ritelmä, kuvaus, esimerkki ym. Käsitteen mää- ritelmä, kuvaus, esimerkki ym. Käsitteen mää- ritelmä, kuvaus, esimerkki ym. A M Termi Termi Termi A A Tekstin eteneminen
Käsitteiden määrittely Käsite + nimitys = termi Määrittele käyttämäsi termit silloin, kun ne ensimmäisen kerran esiintyvät. Kerro, missä merkityksessä niitä käytät. Ole looginen. ”Kulutus on oikullinen käsite. Kaikki kuluttavat, kaikki puhuvat siitä, mutta sitä on mahdotonta täsmällisesti määritellä.” (Sulkunen 1990a, 81.) ”Myytti on käsitteenä moniselitteinen ja useiden eri tieteiden tutkimuksen kohde” (Lepistö 1990, 127). Lähde: Marketta Majapuro
Kirjoittamisprosessi 1/4 • LISTA • MIELLEKARTTA • KUUTIOINTIKuution tahot: • Kuvaile! • Vertaile! • Yhdistele! • Sovella! • Analysoi! • Valitse hyviä/huonoja puolia! Perustele valintasi!
Kirjoittamisprosessi 2/4 • Valmistautuminen: • muistin ja ajattelun virittely • ongelman alustava pohtiminen lyhyiden kirjoitelmien avulla • keskustelu, lukeminen. • Luonnostelu: • palautteen hankkiminen • omien ja toisten tekstien tarkastelu • vertaispalautteen hyödyntäminen • lukijan huomioon ottaminen.
Kirjoittamisprosessi 3/4 • Tekstin tuottaminen: • sisällön muokkaaminen kokonaisuutena, palautteen hyödyntäminen • ongelman muuntuminen, rajautuminen ja lopullinen muotoutuminen • lukijan asemaan asettuminen • luettavuuden huomioiminen • asiasisällön annostelu • yksi asia yhdessä virkkeessä • yksi asiakokonaisuus yhdessä kappaleessa • havainnollistaminen • ilmaisujen muokkaaminen.
Kirjoittamisprosessi 4/4 • Toimittaminen ja viimeistely: • rakenteen ja ilmaisun johdonmukaistaminen • erilaisten tekniikoiden tarkistaminen • kieliasun tarkistaminen • palautteen hyödyntäminen • tarvittava uudelleen kirjoittaminen • viimeistely. • Arviointi
Kirjoittajan työkaluja ovat • lukeminen ja kirjoittaminen prosessina • kirjoittajan apuvälineet ja ohjeet • arviointiperusteet • vertaispalaute • ohjaajan palaute • tekstipaja • tekstin muokkaus. Neuvottele aina vaikka omien polviesi kanssa. – japanilainen sananparsi
KIRJOITTAMINEN TYÖPROSESSINALinnakylä - Mattinen - Olkinuora
Palautteen antaminen 1/3 • Selvitä tehtävänanto ja tavoitteet. • Kysy, haluaako kirjoittaja palautetta • sisällöstä • ilmaisusta • kieliasusta • kaikista edellä mainituista. • Arvioi tekstiä osissa: • Lue ensin koko teksti ja kirjaa vaikutelmat. • Miten teksti täyttää tehtävänsä? • Löytyykö tekstin punainen lanka? • Onko tekstin tyyli onnistunut? • Onko argumentaatio täsmällistä?
Palautteen antaminen 2/3 • Onko tekstin rakenne selvä? • Ovatko kappaleet loogisia? • Soveltuvatko käsitteet tekstin tarkoitukseen? • Onko käsitteitä käytetty johdonmukaisesti? • Onko ilmaisu täsmällistä ja ymmärrettävää? • Vastaako teksti otsikointia? • Toimivatko havainnollistamiskeinot? • Onko teksti kielellisesti ja kieliteknisesti kelvollista ja viimeisteltyä.
Palautteen antaminen 3/3 • Anna palautetta vasta perehdyttyäsi tekstiin. • Anna palautetta kirjallisesti. • Kiinnitä huomiota konkreettisiin seikkoihin. • Esitä vaihtoehtoja. • Ole hienotunteinen ja rakentava. • Älä näytä keskeneräistä tekstiä muille, ellei siitä ole etukäteen sovittu. • Älä loukkaannu, vaikkei kirjoittaja ottaisikaan kaikkia kommenttejasi huomioon.
Ohjeita palautteen antajalle • Kohdista palaute käyttäytymiseen, ei henkilöön. • Puhu havainnoista mieluummin kuin tulkinnoista. • Käytä kuvausta arvostelun asemesta. • Muista myös myönteisen palautteen antaminen. • Pohdi vaihtoehtoja neuvojen antamisesta. • Arvioi, minkä verran palautetta saaja voi yhdellä kertaa ottaa tehokkaasti vastaan. • Liitä palautteesi tilanteeseen ”tässä ja nyt”, älä yleistä. • Muista, että palautteen tulisi olla arvokasta myös vastaanottajan kannalta.
PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN Palaute onnistuu parhaiten jos - saaja on valmis ottamaan sitä vastaan - palaute on kuvailevaa eikä syyttelevää - palaute kohdistuu toimintaan, jolle voi tehdä jotakin - palaute ei koske saajan persoonallisuutta - palaute annetaan turvallisessa ilmapiirissä - palautetta saadaan monilta henkilöiltä.
Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu, on erittäin vaarallista. – Taolainen filosofi
Kirjallisuutta 1/3 Tieteellinen kirjoittaminen - Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula 2000. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki. - Jyrkiäinen, Jyrki – Luostarinen, Heikki – Nieminen, Hannu 1991:Opasta, kärsi ja unhoita: avuksi tutkielman laatijoille. Tampereen yliopisto, Tampere. - Kangasharju, Helena – Majapuro, Marketta 2005. Tutkimusraportin kirjoittaminen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja, Helsinki. - Kinnunen, Merja – Löytty, Olli (toim.) 2002 Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere. - Luukka, Minna-Riitta 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere. - Karisto, Antti & Seppälä, Ullamaija Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino, Tampere.
Kirjallisuutta 2/3 Tekstin viimeistely - Iisa, Katariina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino 2002. Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. - Iisa, Katriina – Kankaanpää, Salli – Piehl, Aino 1997.Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. • Itkonen, Terho 2000. Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Tammi, Helsinki. - Luukkonen, Marsa 2006: Hauskaa kielenhuoltoa! Kielenhuollon opas. Helsinki: WSOY. - Miestamo, Riitta 1999. Kielineuvo. WSOY, Helsinki. - Muikku-Werner, Pirkko (toim.) 2005 Kielipoliisin käsikirja. Tammi, Helsinki. • Niemelä, Pirkko & Lagerspetz, Kirsti & Lagerspetz, Kari & Näätänen, Risto (toim.) 1991. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin: tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. WSOY, Porvoo.
Kirjallisuutta 3/3 Muu kirjallisuus - Bereiter, C., Scardamalia, M. 1987. The psychology of written composition. Erlbaum, Hillsdale, NJ. - Heikkinen, Vesa 1999. Ideologinen merkitys. SKS, Helsinki. - Lonka ym. 2000. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Helsinki. • Pääkkönen, Irmeli – Varis, Markku 2000. Kriittinen lukutaito. Oy Finn Lectura, Helsinki. - Svinhufvud, Kimmo 2007: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi.
Linkkejä • Yliopiston Kielijelppi:http://www.kielijelppi.fi/ ruotsiksi: http://www.sprakhjalpen.fi • Verkko-Kielikello:http://www.kielikello.fi/ • Kotus: http://www.kotus.fi/ • Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi • Mikrobiologian harjoituskertomus: http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/MIKRO/Opetus/ohjeita/Harjoittelukertomus.htm • Metsäekonomian laitoksen graduohjeet:http://www.mm.helsinki.fi/mmekn/opiskelu/graduohjeet_FPM.htm • Kirjoittajan työkalupakki: http://www.kielijelppi.fi/tyokalupakki
Linkkejä • Kielijelppi Akateemisen kirjoitusviestinnän opas • Språkhjälpen Akateemisen kirjoitusviestinnän opas ruotsiksi • Kielitoimisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus • Kirjoittajan ABC-kortti Kirjoittamisen sekä kielen- ja tekstinhuollon verkko-oppimateriaali • Infoavain Sisältää yliopisto-opiskelijalle hyödyllistä materiaalia kuten tieteellisen tiedonhankinnan ja tuottamisen oppaita. • Kirjoittajan työkalupakki Kirjoittajan ja palautteenantajan apuväline • Verkko-Kielikello Sisältää artikkeleita kielestä ja kielenhuollosta • Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kirjoitusoppaita: Kandidaatintutkielma Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta • Mikrobiologian harjoituskertomus • Mikrbiologian aineen kirjoitusohje