Bikva-arviointimallin soveltaminen käytännössä

1. ”Jos menisin toimistoon ja se ihminen tietää mitä tarvitsen, ei ehdota mitä tekisin, se odottaa mitä kysyn” Bikva-arviointimallin soveltaminen käytännössä

2. Seutukehittäjähankkeen tavoitteina maahanmuuttajatyön osalta • Maahanmuuttajatyön palvelujärjestelmän kartoittaminen ja vaihtoehtoisten toimintamallien etsiminen Tampereella ja kaupunkiseudulla -> nykyisten palvelujen vahvuudet ja osaaminen sekä tärkeimmät kehittämisen kohteet • Seutuyhteistyön edellytysten ja palvelutarpeen selvittäminen – tähtäimessä alueellinen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisyksikkö HELPPO NAKKI?!? MITEN? KETÄ HAASTATELLAAN? MIKSI? JA VIELÄ SUHT LYHYESSÄ AJASSA…

3. Siksi Bikva: • Strukturoituja lomakekyselyjä oli jo tehty, mutta nyt haluttiin esille asioita jotka maahanmuuttajat itse kokivat tärkeiksi • Bikvan eri vaiheet ja ryhmissä toteutetut haastattelut mahdollistaisivat moniäänisesti tuotetun ja yhteisesti jaetun käsityksen palveluista • Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen -> kohderyhmän oman asiantuntijuuden hyödyntäminen • Työntekijöille ja johtotasolle välittyy asiakkaiden kokemuksellinen kuva palvelujen laadusta Asiakkaista lähtevä haastattelu käynnistää arviointi- ja oppimisprosessin eri tasoilla -> nykyisten toimintatapojen ja käytäntöjen tarkastelu ja kyseenalaistaminen NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ TEORIASSA, MUTTA MISTÄ HAASTATELTAVAT?

4. Asiakkaiden haastattelurunko 1. ENNEN Millainen oli muutto/tulo Tampereelle? Kuinka kauan siitä on? Kun muutit tänne, mikä oli silloin vaikeaa, hankalaa ja/tai monimutkaista? Mitkä asiat silloin sujuivat hyvin, mikä oli helppoa? Mistä sait apua ja tukea vaikeisiin asioihin ja tilanteisiin? Millaista se apu oli? 2. NYT Mitkä asiat ovat nykyään sinulle vaikeita tai hankalia, mikä on huonosti? Ovatko ne samoja vai eri asioita kuin aluksi (vai sekä että)? Mikä on helppoa, mitkä asiat sujuvat nyt hyvin? Jos ajattelet elämää Tampereelle/Suomeen muuton aikaan ja tällä hetkellä, mikä tai mitkä asiat ovat muuttuneet? Miksi? Mikä on vaikuttanut siihen, että elämänmuutoksia parempaan tai huonompaan on tapahtunut? Mistä nyt saat tukea? 3. HAASTATTELUN LOPUKSI Millaisia ajatuksia keskustelu herätti, mikä jäi eniten mieleen? Kenelle (tässä kaupungissa/kunnassa) erityisesti haluaisit kertoa kokemuksistasi tai lähettää jotain terveisiä? Mihin haluaisit vaikuttaa tässä kaupungissa/sillä paikkakunnalla, missä asut?

5. Maahanmuuttajien ryhmähaastatteluista esille nousseet teemat • Vuorovaikutus/kohtaaminen/asiointi erilaisissa palveluissa • Tuki • Minäkuva/itsetunto • Työ ja koulutus • Kieli • Yhteiskunta/vaikuttaminen/kulttuuriset erot ja yhtäläisyydet • Toiveet / mitä pitäisi huomioida

6. Työntekijäkeskustelujen pohjalta tehty teemoittelu • Tieto / sen puuttuminen • Taidot / mitä pitäisi oppia ja/tai osata • Kokemukset ja niiden jakaminen/vertailu • Ongelmat ja/tai niiden ratkaisukeinot • Mahdollisuudet / mitä pitäisi olla (enemmän)

7. Ja prosessi eteni… • Kaupungin maahanmuuttajapalvelujen esimiehet ja koordinaattorit sekä TEK/mamuyksikkö kutsuttiin keskusteluihin • Esillä teemoitellut koonnit asiakas- ja työntekijähaastatteluista • Kaikista aineistoista tehtiin omat SWOTit jotka esiteltiin hankkeen ohjausryhmälle -> arviointiprosessin viimeinen keskustelu MITÄ JÄI KÄTEEN? JA SEURASI?

8. Maahanmuuttajatyön projektiryhmät 8-12/2006

9. ”Meidän tehtävämme on näyttää ne kohdat joita täytyy muuttaa tai ottaa pois” • Haastatteluihin osallistuneet maahanmuuttajat antoivat positiivista palautetta siitä, että vihdoinkin heiltä kysytään heidän mielipiteitään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan • Työntekijät pitivät toteutustapaa antoisana ja tuoreena -> ryhmäkeskustelut avartavia, asiakkaiden ääni kuului, erilaisten ja yhteisten kokemusten jakaminen tärkeää • Asiakaslähtöisyys konkretisoitui myös johtotasolle