220 likes | 399 Views
Mitä varhainen puuttuminen on?. Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
E N D
Mitä varhainen puuttuminen on? • Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa • Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömydyen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä • Varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitaan hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä.
Miksi varhaista puuttumista?Kolme näkökulmaa: • Inhimillinen • Lapsen kehitys • Oikeudellinen • Yleiset ihmisoikeudet • Lapsen oikeudet • Taloudellinen • Kustannussäästöt merkittäviä
Varhain puututaan: • kun aikuisella/työntekijällä nousee huoli lapsesta/nuoresta tai -ryhmästä • kun halutaan estää lasten ongelmien kärjistyminen tai kasautuminen • kun halutaan ehkäistä tai pysäyttää syrjäytyminen • kun kriisitilanteen alkuvaiheessa on vielä paljon mahdollisuuksia tarjota tukea ja löytää ratkaisuja.
Milloin puutut? • Oma subjektiivinen huolesi riittää • Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve • Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa • Huolen vyöhykkeistö auttaa arvioimaan avun ja yhteistyön tarvetta.
Työntekijän/aikuisen kokeman, lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä
Subjektiivinen huoli • Subjektiivinen huoli lapsesta perustuu kontaktitietoon, jota on vain hänen kanssaan tekemisissä olevilla ihmisillä • Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista • Aikuisilla on työnsä/tilanteensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli lapsesta voi olla eriasteinen. • Huoli kasvaa sitä mukaa, kun aikuinen kokee omien auttamismahdollisuuksiensa vähenevän
Miten puutut? • Kun puutut, tarjoa tukea ja yhteistyötä • Pyri kunnioittavaan vuoropuheluun • Tue perheen voimavaroja, luo toivoa • Tarvittaessa hae yhteistoimintaa muiden työntekijöiden tai aikuisten kanssa • Puutu rakentavasti ja vastuullisesti: varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun.
Tapausesimerkki • Perheessä 12-vuotias Matti, äiti, isä ja koira • Vanhemmat yrittäjiä, työ vie pääosan ajasta, perheellä taloudellisia huolia isän sairastuttua reumaan • Koulupinnaus alkanut 10-vuotiaana, viimeisimmän todistuksen keskiarvo 6.5 • Vuoden ajan Matti liikkunut isompien poikien porukassa, jäänyt kiinni huumekokeiluista ja näpistelystä.
Tapausesimerkki • Mitä nyt tehdään? • Kuka/ketkä tekevät? • Miten puututaan niin, että puuttujat tietävät mitä kukin tekee? • Mikä on seuraava konkreettinen askel? • Miten jatkossa seurataan ja varmistetaan, että Matin asiat ovat kunnossa? • Mitä tapahtuisi, jos kukaan ei tekisi mitään?
Pohdittavaksi I • Mitkä tekijät omassa toiminnassasi mahdollistavat varhaisen puuttumisen lasten, nuorten ja lapsiperheiden pulmatilanteisiin? • Mitkä tekijät omassa toiminnassasi estävät/vaikeuttavat varhaista puuttumista? • Mitä tukea ja mistä tarvitset näiden esteiden/vaikeuksien poistamiseen ja mistä/keneltä saat sitä?
Pohdittavaksi II • Mitkä tekijät SEURAKUNNASSA tällä hetkellä tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia?
Keskustelu kulttuurisesta muutoksesta • Varhaisen puuttumisen toteutuminen edellyttää muutosta ajattelutavoissa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla • Tarvitaan laaja-alaista keskustelua asenteiden muuttamiseksi ja yhteisvastuun vahvistamiseksi -> Sanoista tekoihin!
Varhaista puuttumistatukee se, että • kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista • tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua • yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista niin julkisella kuin järjestösektorilla • käytössä on tasavertaista vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä
Huolen puheeksiottomenetelmä • Lomake, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun vanhempien kanssa • Puheeksi otetaan henkilökohtainen lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma • Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi • Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on vanhempia arvostava ja yhteistyötä rakentava
Huolikartoitus • Huolen vyöhykkeistön avulla kartoitetaan työn-tekijöiden subjektiivista huolta heidän työssään kohtaamistaan lapsista ja nuorista (ei-huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke, suuri huoli) • Viikon ajan tukkimiehen kirjanpidolla tehtävä kartoitus tuottaa tietoa siitä, paljonko ja minkä asteista huolta lapsista koetaan • Huolen harmaalla vyöhykkeellä saadaan näkyviin tiiviimpää yhteistyötä tarvitsevien lasten ja nuorten osuus • Voidaan toteuttaa työyksikössä, asuinalueella, kunnassa tai seutukunnassa.
Hyvien käytäntöjen kokoaminen • Huolen vyöhykkeistölle kootaan eri yksiköiden omat työkäytännöt sekä yhteistyökäytännöt • Hyvät käytännöt kootaan vyöhykekohtaisesti (ei-huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke, suuri huoli) • Tavoitteena on tuottaa eri yksiköiden oman työn sekä yhteistyön menetelmäpaletti • Työskentely auttaa tutustumaan omiin ja toisten työkäytäntöihin ja tarjoaa välineitä psykososiaalisen työn kehittämiseen.
Dialogiset yhteistyöpalaverit • Tavoitteena eri osapuolten (perhe ja ammattilaiset) vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen tukisuunnitelma perheelle • Erilaisia palaverimuotoja aiheen ja osallistujien mukaan • Ulkopuoliset verkostokonsultit ohjaavat palaverin kulkua • Vuoropuhelurakenne varmistaa moniäänisen, voimavarakeskeisen ja tasavertaisen keskustelun • Turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella
Lisätietoja ja yhteydenotot Menetelmät: • Julkaisussa: Arnkil T, Eriksson E & Arnkil R. Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakesin Raportteja 253/2000. • Netissä: www.stakes.fi/hyvinvointi/verk Koulutuskyselyt: • Stakes/Jukka Pyhäjoki, puh. 09-3967 2065, jukka.pyhajoki@stakes.fi Oppaat: • Stakes/Eeva Vänttinen, puh. 09-3967 2219, eeva.vanttinen@stakes.fi
Pohdittavaksi III • Mitä varhaisen puuttumisen työmuotoja sinulla on tällä hetkellä käytössäsi? • Mitkä edellä kuvatuista varhaisen puuttumisen menetelmistä voisit ottaa melko helposti käyttöön? • Mitkä menetelmät ovat sellaisia, että tarvitsisit tukea niiden käyttöön? Millaista tukea ja mistä?
Kirkkohallitus Yleistä: • Kirkon lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöntekijöiden ammatillisten peruskoulutusten sisällöissä varhaisen puuttumisen näkökulma • Työntekijöiden perustyö mahdollistaa nuoren havaitsemisen ajoissa • lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä seurakunnissa yli 4 000 • diakoniatyöntekijöitä seurakunnissa 1 200 • Kirkon perheasiain neuvottelukeskusten (41) palvelut • pienten lasten perheiden kriisitilanteet priorisoitu
Kirkkohallitus Toimintoja ja hankkeita: • Koti – kasvun paikka -Kirkon lapsi ja nuorisotyön painopiste 2003 – 2005 • Väkivallasta sovintoon –hanke • Sopuavain 2003 – 2005, yhteisvastuukeräyksen tuella toteutuva hanke lasten ja nuorten väkivaltaa vastaan • Palveluoperaatio Saapas • Hiippakunnissa järjestettävät varhaisen puuttumisen päivät 2004 – 2005 • Riemuvuosiprojektit • Vanhempainkoulut, eroryhmät, sururyhmät yms. paikallisseurakunnissa itsenäisesti toteutettavat hankkeet