310 likes | 671 Views
. L a p s i- ja p e r h e p o l i t ii k k a kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointi riskiolojen vhentminen . Lastensuojelupolitiikka riskioloissa kasvavien lasten ja nuorten hyvinvointi. RIITTVNSUOJAAVISSA KASVUOLOISSAKASVAVAT LAPSET. LIIAN HAAVOITTAVISSA KASVUOLOISSAKASVAVA
E N D
1. VARPU & VARHAINEN TUKI- lasten ja perheiden palveluprosessit ja niiden ohjaus-ja johtamisrakenteet muutoksessa27.4.2007www.kunnat.net/lapset > Varhainen puuttuminen sirkka.rousu@kuntaliitto.fi
3.
5. Lastensuojelun kokonaisuus
6. Lasten kasvuolot, hyvinvointi, ehkäisevä työ, tuki koulunkäyntiin, lapsi huomioitava aikuisten palveluissa … sisältyvät lastensuojelulakiin velvoittaen eri tahoja ja toimijoita- myös laki lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä (1991) Suomessa- samoin perustuslaki (2000), erityisesti 19 §nämäkin koskevat ja velvoittavat kaikkia L 417 / 13.4.2007 Lastensuojelulaki
7 § lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen
8 § palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi
9 § tuki koulunkäyntiin
10 § lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa
11 § lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen: ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
12 § suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä
7. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä 14 § Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen
Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla
sosiaalityöntekijällä on käytettävissään
lapsen kasvun ja kehityksen,
terveydenhuollon,
oikeudellista sekä
Muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon
edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista
Lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun
asiantuntijaryhmä.
Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen
huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa
lastensuojelun toteuttamisessa.
Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä
koskevan päätöksenteon tueksi.
8. Ilmoitus (25§) on aloite lapsi- ja perhekohtaiseen VARTUyhteistyöhön
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan
salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
… lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoitettava
poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään
kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty
enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
9. LASTENSUOJELUN ASIAKASPROSESSIN ALKUVAIHE LASTENSUOJELUTARPEEN
SELVITYS AVOHUOLTO
11. Lastensuojelua ja siinä muodostuvia monitoimijaisia ja moniammatillisia palveluketjuja on tarkasteltava ainakin osana lasten ja perheiden hyvinvoinnin kokonaisuutta. Vahvat työn tekemisen tukirakenteet, oman työn tutkimisen mahdollistuminen, oman työn jatkuvan kehittämisen mahdollistuminen.Lastensuojelua ja siinä muodostuvia monitoimijaisia ja moniammatillisia palveluketjuja on tarkasteltava ainakin osana lasten ja perheiden hyvinvoinnin kokonaisuutta. Vahvat työn tekemisen tukirakenteet, oman työn tutkimisen mahdollistuminen, oman työn jatkuvan kehittämisen mahdollistuminen.
12. Lisätään tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, kumppanuutta ja yhteistoimintaa! Tavoite 1. Pitkäjänteinen, tavoitteellinen ja ohjattu lapsi- ja perhepolitiikka/ lastensuojelupolitiikka: kansalliset ja alueelliset & paikalliset linjaukset > lasten tasavertaisuus palvelujen ja tuen saamisessa. Hyvinvoivat lapset – tulevat hyvinvoivat aikuiset ja vanhemmat. – kunnan/ kuntien yhteistoimintaelinten päätöksentekijät
Tavoite 2. Suunnitelmallinen ja johdettu lasten, nuorten ja lastensuojelun palvelujärjestelmä: kunnan ja kuntien yhteistyöhön ja kumppanuuksiin perustuva toimiva ja kustannusvaikuttava palvelukokonaisuus.
- lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä lastensuojelusta vastaajat johtajat
Tavoite 3. Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja johdettu asiakaslähtöinen palveluprosessi: jokaisen lapsen turvallinen kehitys ja kasvu > lapsi ja perhe hyötyvät > myönteiset vaikutukset näkyvät lapsen ja perheen elämänlaadun kohenemisena ja voimavaraistumisena – asiakastyöntekijät ja yhteistyötoimijat & asiakas
13. Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä12 § L 417/13.4.2007 (ks.myös lakityöryhmän ehdotus, STM selvityksiä 2006:25 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa
koskeva suunnitelma,
joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja
tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.
Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot:
1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;
2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun
palvelujärjestelmästä;
6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien
yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.
Uudistettu lastensuojelulaki tulee voimaan 1.1.2008.
Kansallisen tason ohjelmavelvoitetta ei lakiin sisälly. Kansalliset lasu-linjaukset teon alla.
Hallitusohjelman mukaan käynnistetään iso kansallinen lasten, nuorten ja perheiden politiikka-
Ohjelma (15.4.2007, s.60)
14. Hyvillä työn rakenteilla tuetaan asiakastyössä onnistumista Uhka ei ole rahan puute, vaan se että ”ei tehdä oikeita asioita oikealla intensiteetillä asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla” ja tähän on saatava muutos > jolloin lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ on vaikuttavaa ja kustannustehokasta (mutta sekin on jotenkin tuotettava näkyväksi tiedoksi)
suurin uhka lasu-työlle on osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys alalla >erityisesti lähisosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö, mutta myös kaikista muistakin erityisosaamista edellyttävistä lasu-työntekijöistä on tai tulee olemaan kasvava puute ellei rakenteelliset muutokset lähde puremaan
15. Lasten hyvinvointi / pahoinvointi < kehitys ?
Palvelujen ja rahoituksen painopisteet ns. korjaavissa palveluissa < riittävän varhain, oikea intensiteetti ?
Vanhemmuus voimavaraksi < kasvatuskumppanuus
Strategiset kumppanuudet lyhytjänteisiä eikä riittävän samaan suuntaa toimivia < monitoimijuuden voima ?
Palvelujärjestelmän ja palveluprosessien kokonaistoimivuus > vaikutukset, hyödyt lapselle ja perheelle < lapsi- ja perhelähtöisyys ?
Syvien palvelualaputkien rinnalle/sijaan myös horisontaalisia rakenteita < palvelusynergiat, elämänkaari- palveluprosessit, osaaminen, johtaminen ?
Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät; tavoitteet & vaikutukset & kustannukset < kokonaistoimivuuden seurantajärjestelmät ?
Miten arvioimme lapsi- ja perhepolitiikan ja palvelujen vaikutuksia lasten ja perheiden elämään < tietotuotanto ja tiedon tulkinta ?
16. Voimakkaasti kehittymässä olevat lasten ja perheiden palvelut Neuvolatoiminta koko perheen neuvolaksi ja ’resurssikeskukseksi’ (neuvolaopas 2005)
Varhaiskasvatus ja päivähoito; kasvatuskumppanuus (Varsu)
Koulu yhteisönä, mm. tutkimuskokeilu ’eheytetty koulupäivä (Pulkkinen&Launonen 2005), myös oppilashuolto (OPM: kouluhyvinvointi-strategia)
Matalan kynnyksen perhekeskukset; kumppanuus, vertaisuus, perhetyö jne. (Perhe-ohjelma)
Lastensuojelutyö kokonaisuudessaan
Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut; mm. lasten ja nuorisopsykiatria
17. PERHEKESKUSVISIO
18.
22. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki L 169/9.2.2007 tulee muuttamaan kuntien palvelujen järjestämistä ja tuottamista myös lasten ja perheiden palvelujen osalta 6 § Laajan väestöpohjan alueellinen kuntayhtymä
moni esimeriksi sosiaalihuollon tehtävistä edellyttää jo nykyisinkin laajempaa väestöpohjaa kuin 20 000 asukasta < rakenteet tälle ovat puuttuneet, päädytty yksittäisiin ratkaisuihin ja sopimuksiin (kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi, kustannusvaikuttavuus?)
esimerkiksi
perustyön kehittämisen tuki, täydennyskoulutus, työnohjaus, konsultaatiot, lain edellyttämät asiantuntijaryhmät, oman työn tutkimisen tuki jne.
sosiaali- ja kriisipäivystys,
lastensuojelun sosiaalityö,
sijaishuolto ja muut lasten ja perheiden vaativan tason kuntouttavat palvelut,
perheneuvola,
sosiaaliasiamiestoiminta,
päihdehuollon kuntoutuspalvelut,
vammaispalvelut
jne…
23. Palvelujen järjestäminen
24. Uutta ajattelua tehtävien ja toiminnan organisointiin: ESIMERKKI elämänkaarimallin mukaisesta palvelukokonaisuudesta - lasten ja perheiden palvelut Lähipalvelut/osin myös liikkuvia palveluja:
äitiys- ja lastenneuvola
päivähoito
perhetyö
lapsiperheiden kotipalvelu
lapsiperheiden lähisosiaalityö
kouluterveydenhuolto
oppilashuolto
nuorisotyö
Perusopetus ?
Jne.
Seutu/aluepalvelut
lastensuojelun sosiaalityö & sijaishuolto
kasv.ja perheneuvola
perhekuntoutus
erit.päivähoito
oppilashuoll.erityistuki-palvelut
erityisnuorisotyö
seudulliset perhekeskukset
lasten ja nuorisopsykiatria
2. asteen ja korkea-asteen koulutus ?
PALVELUJEN HANKINTAtyö
25. Elämänkaarimallin mukainen palvelujen organisointi merkitsee …
Kokonaisvaltaisempien palveluprosessien ja -ketjujen mukaisesti koottuja päätöksentekoelimiä - kuntademokratian uudenlaiset luottamustoimielimet
”Elämänkaari” johtajat - johtamisen organisointi kokoavasti
Budjetointia
Romutetaan perinteiset ”sektorit” – palvelut kootaan kuntalais/asiakaslähtöisiksi
Johdetaan palvelukokonaisuuksia/linjoja, joihin on koottu juuri ne palvelut, joissa eri toimijoiden synergiahyödyt toistensa työstä on parhaimmat
Tehokkuus, vaikuttavuus – syntyy vasta hyvin toimivista asiakaslähtöisistä palveluprosesseista ja niiden johtamisesta
www.kunnat.net/hyvinvointikunta > elämänkaari
26. Toiminnassa onnistumista pitää seurata ja arvioida Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 www.kunnat.net > arviointi ja laatu
Yleiskirje (17/ 80/ 2006) suosituksesta 26.10.2006 kunnan- ja kaupunginvaltuustoille, kunnan- ja kaupunginhallituksille, kuntayhtymien valtuustoille ja hallituksille sekä tarkastuslautakunnille (aiempi suositus vuodelta 2000).
Suositus tuotettu yhteistyössä kuntakentän kanssa
Suositus tukee suunnitelmallista ja tavoitteellista kunnan toiminnan kokonaisarviointia
27. Arviointiprosessi kuntalain mukaan
28. Lasten hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kehittymisen ennakoiminen on välttämätöntä - ainakin 10 vuoden perspektiivi- mitä kehitystrendejä voidaan menneen ja nykyisyyden perusteella ENNAKOIDA (ennakointityökalut ja niiden käyttö!) (Riittävän) suojaavissa olosuhteissa kasvavat lapset
Mitkä ovat niitä yhteiskunnallisia ja yksilötason tekijöitä, jotka edesauttavat
lapsuutta suojaavien tekijöiden vahvistumista?
mitä ovat lapsuutta suojaavat tekijät kunnassamme/alueellamme (lasten kasvuolosuhteiden turvallisuus)
miten olemme onnistuneet niiden vahvistamisessa, miten on syytä jatkossakin toimia (‘sitä lisää mikä toimii’)
kuinka moni lapsista elää (riittävän) suojaavissa olosuhteissa
(Liian) haavoittavissa olosuhteissa kasvavat lapset
Mitkä ovat niitä yhteiskunnallisia ja yksilötason tekijöitä, jotka edesauttavat
lapsuutta haavoittavien tekijöiden lisääntymistä (ja siten lisäävät myös
lastensuojelun ja erityispalvelujen tarpeessa olevien lasten ja perheiden määrää)
mitä ovat lapsuutta haavoittavat ns. riskitekijät kunnassamme/ alueellamme
kuinka moni lapsista elää (liian) haavoittavissa olosuhteissa
miten haavoittavat tekijät ilmenevät lasten ja nuorten elämässä (lasten kasvuolosuhteiden turvallisuus) ja
miten meidän kunnassa/ alueella näihin on reagoitu.
(Rousu& Holma 1999, 87)
29. Ilman relevanttia tietoa on vaikea ohjata ja resursoida oikein, johtaa tai kehittää lasten hyvinvointityötä – tarvitaan tietoa
palvelujen saatavuudesta, kohdentuvuudesta, riittävyydestä, laadusta
palveluprosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta (eri näkökulmista ja eri informanteilta, myös kustannusnäkökulma)
voimavaroista; henkilöstön määrä, osaaminen, palveluvarustus, muut voimavarat, kustannukset, kustannusvaikuttavuus
asiakastyössä onnistumisesta; asiakkaan kanssa arvioidut sekä muutoin vaikutuksista/hyödyistä kertova tieto
monipuolinen tieto lasten hyvinvoinnin kehittymisestä; aika ajoin sovitusti koottava moniammatillinen laadullinen tieto esimerkiksi huoliseulat, huomisbarometrin/alue- tai teemaseulan tuottama tieto, kouluterveyskyselyt yms., kvantitatiivinen tieto, joka näkyy mm. toimintatilastoista
tietojen tulkintaa laajassa moniammatillisessa dialogissa
kokonaisarviointi suhteessa lastensuojelun perustehtäviin (lasten kasvuolot ja hyvinvointi, lastensuojelun asiakkaiden tuen toteutuvuus ja hyvinvoinnin kehitys),
kokonaisarviointi suhteessa kunkin organisaation vuositavoitteisiin, strategisiin päämääriin esimerkiksi kahden vuoden väliajoin sekä visioihin esimerkiksi valtuustokausittain.
31. Lapsipolitiikan LapsiARVI (2) - kehittämisryhmä
Tavoitteena, että lasta ja nuorta koskeva hyvinvointitieto sekä tieto lasten ja nuorten hyvinvointia edistämään tarkoitetusta palvelujärjestelmän toimivuudesta ohjaa mahdollisimman hyvin lapsi (ml lastensuojelu)politiikan toteuttamista kunnassa.
Tätä kunnan tuottamaa arviointitietoa voivat hyödyntää myös valtion eri toimielimet; läänihallitus peruspalvelujen arvioinnissa, Stakes, STM /OPM / VN kansallisella tasolla arvioidessaan lapsipolitiikan onnistumista.
Työväline kunnalle valtuustotason lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin
LapsiARVI – suosituksen 2008, joka on erityisesti lasten ja nuorten väestöryhmän hyvinvointipolitiikan onnistumisen arviointiin räätälöity toimintamalli Kuntaliiton v.2006 uudistetusta ARVI –suosituksesta
Suosituksen toteuttamisessa tarvittavia käytännön työkaluja.
Kansalliset sitoumukset yhteisistä perustyövälineistä
– konsensusryhmä ja –foorumit > yhteiset linjaukset
25.10.2007 Kuntatalolla
Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006- 2008LapsiArvi –arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiinSirkka Rousu & Tupu Holma