Jäämistöoikeus

1. Jäämistöoikeus Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2012 Tapani Lohi

2. Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin • Oikeudessamme pääsääntönä varallisuussuhteiden jatkuvuuden periaate. • Kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta varallisuussuhteita eikä siirrä varallisuusoikeuksia omistajattomaan tilaan. - Se vain saa aikaan muutoksen henkilösuhteissa. • Kuolleen henkilön tilalle tulee kuolinpesä (tai vainajan oikeudenomistajat).

3. Jäämistöoikeuden pääongelmat • Lakimääräinen perimys • Materiaalinen perintöoikeus • Kuolinpesän hallinto • Pesänselvitys ja velkavastuu • Perinnönjako • Testamenttioikeus

4. Lakimääräinen perimys • Materiaalinen perintöoikeus • Perimysjärjestys • Ennakkoperintö • Lakiosa • Lesken suoja • Avustukset • Perintöoikeuden menettäminen • Kuolinpesän hallinto • Osakkaiden yhteishallinto • Pesänselvittäjähallinto

5. Pesänselvitys ja velkavastuu • Velkojen maksaminen • Vastuu velkojia kohtaan • Muut pesänselvitystä koskevat kysymykset • Perinnönjako • Perintöosan määräytyminen • Perinnönjakomenettely • Sopimusjako • Toimitusjako

6. Testamenttioikeus • Testamentin pätevyyden edellytykset • Testamentin peruutus • Testamentin oikeusvaikutukset • Testamenttiluokitukset • Testamentin täydentäminen ja tulkinta • Testamentin selvitysprosessi

7. Perimysjärjestys I Parenteeli Rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä - rajaton sijaantulo-oikeus. • Leski (lykkäävä perintöoikeus) II Parenteeli Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset ja puolisisarukset). - rajaton sijaantulo-oikeus III Parenteeli Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä - sijaantulo-oikeus vain isovanhempien lapsilla (perittävän tädeillä, sedillä, enoilla) - serkut eivät peri.

8. Perillispiiri

9. Sijaantuloperiaate • Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tulevat sijaan hänen jälkeläisensä. • Esimerkki: P:llä ollut kolme lasta (A, B ja C). Heistä B ja C ovat kuolleet ennen P:tä. B:ltä jäänyt kaksi lasta (Ba ja Bb) ja C:ltä kolme lasta (Ca, Cb ja Cc). • Suhteelliset perintöosat • A = 1/3 • Ba = 1/6 ja Bb = 1/6 • Ca = 1/9, Cb = 1/9 ja Cc = 1/9.

10. Sijaantuloperilliset – perillisen oikeudenomistajat Muutetaan edellistä esimerkkiä niin, että B onkin kuollut vasta P:n jälkeen. B:ltä olkoon jäänyt kahden lapsen lisäksi leski L. - Perillisasemassa ovat nyt: A, B sekä Ca, Cb ja Cc. - B:n puhevaltaa jäämistöasioissa käyttävät B:n omat oikeudenomistajat (B:n kuolinpesän osakkaat) Siis: Ba, Bb ja tietyin edellytyksin L.

11. Kuolinpesän osakkuus • Useiden jäämistöomaisuuden hallintoa ja pesänselvitystä koskevien kysymysten kannalta olennaista, onko henkilö pesän osakas vai ei. • Osakkaita ovat: 1) Lakimääräiset perilliset 2) Yleisjälkisäädöksen saaja 3) Eloonjäänyt puoliso, mikäli jokin seuraavista toteutuu a) puolisoilla on ainakin osittainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen b) leski on perillisasemassa (PK 3:1) c) lesken hyväksi on tehty yleisjälkisäädös.

12. Yleistestamentti – legaatti A) Yleistestamentti [osakkuus] - Jollekin määrätty: • koko jäämistö • murto-osa • ”jäännös” B) Erityisjälkisäädös eli legaatti[saaja ei osakas!] - Jollekin määrätty: • tietty omaisuus • rahamäärä • omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

13. Kuolinpesän yhteishallinto • Pääsääntö: Jäämistöomaisuutta koskevista oikeustoimista ja toimenpiteistä päättävät osakkaat. • Yhteishallintoperiaate: Oikeustoimiin ja toimenpiteisiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. • Poikkeuksia a) Ns. kiiretoimet (PK 18:2) • Toimea ei voida lykätä, mutta kaikkien suostumusta ei ennätetä saada. b) Yhdelläkin osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi.

14. Pesänselvittäjän hallinto • Kuolinpesän omaisuus voidaan erottaa osakkaiden yhteishallinnosta ja siirtää ulkopuolisen henkilön hallittavaksi. • Pesänselvittäjän määrää tuomioistuin. • Laissa yksityiskohtaiset säännökset siitä, kuka voi tehdä hakemuksen, esimerkiksi: • Osakas • Perittävän velkoja • Legaatinsaaja.

15. Pesänselvittäjän tehtävät • Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito • Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus • Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). • Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen • Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. • Legaattien täyttäminen. • Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille.

16. Jäämistöoikeudellisen velkavastuun perusteita • Velkojen voimassa pysymisen ja velkojien etusijan periaate. • Pääsääntö: Osakkaat vastaavat perittävän veloista kuolinpesän varoilla. • Vastuuta täydentää: • Vahingonkorvausvastuu velkojia kohtaan. • Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu. • Velkojien lisäturvana osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu.

17. Velkavastuu-uudistus 2004 1) Osakkaiden henkilökohtaista velkavastuuta supistettiin. 2) Velkojien mahdollisuutta saada jäämistö pesänselvittäjän hallintoon parannettiin. 3) Pesänselvittäjän toimivaltuuksia lisättiin. 4) Pesän velkoja koskevaa sääntelyä selkeytettiin ja uudistettiin. 5) Osakkaiden palautusvastuuta koskevia säännöksiä selkeytettiin ja uudistettiin.

18. Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu • Ainoa peruste: perunkirjoitukseen liittyvät rikkomukset. • Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti • Olennaisesti väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa • Osakkaalla hyvät mahdollisuudet välttyä vastuulta: a) osoittamalla, että hänen huolimattomista toimistaan ei ole aiheutunut lainkaan vahinkoa maksua vaativalle velkojalle (vastuuvapaus) b) osoittamalla, että hänen toimistaan velkojalle aiheutuneet vahingot ovat jääneet velan määrää pienemmäksi (vahingon määrään rajoittuva vastuu).

19. Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu Syntyy, kun a) jäämistö on perinnönjaon ja/tai osituksen toimittamisen jälkeen luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin JA b) havaitaan, että osa perittävän tai pesän veloista on jäänyt maksamatta. • Osakkaiden on palautettava pesänselvittäjän vaatimuksesta pesään se määrä, joka tarvitaan velkojen maksuun ja pesänselvityskuluihin.

20. Osakkaan vastuun laajuus • Palautusvastuu solidaarista vastuuta. • Kunkin osakkaan vastuu rajoittuu siihen määrään, minkä hän on jaossa saanut. • Osakkaiden keskinäinen vastuunjako; sen mukaan, mitä kukin on saanut jaossa ”liikaa”. Ositus ja jako tavallaan korjataan vastaamaan sitä, millainen se olisi ollut, jos ko. velka olisi otettu huomioon.

21. Perinnönjaosta 1) Osakkaiden toimittama sopimusjako. • Muotovaatimus: asiakirja, allekirjoitukset + kaksi esteetöntä todistajaa • Sisältövapaus 2) Pesänjakajan toimittama jako • Pesänjakajan määrää tuomioistuin. Osakkaalla ehdoton oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. • Ei kuitenkaan, jos jäämistössä on jo toimitettu muotomääräykset täyttävä, lopulliseksi tarkoitettu jako. • Pj:n suoritettava jako lain mukaan, jos osakkaat eivät muusta sovi • Jakoa voidaan moittia tuomioistuimessa nostettavalla kanteella 6 kk:n määräajassa (PK 23:10).

22. Pesänjakajan toimenkuva • Päättää perinnönjaon lopputuloksesta - “yksijäseninen tuomioistuin”. • Ratkaisee useimmat jaon tulokseen vaikuttavat ennakkokysymykset: • - Esim. oikeustoimien pätevyys ja tulkinta, ennakkoperintöväitteet, jäämistön laajuus, omaisuuden arvonmääritys. • Keskittämisperiaate: jos pesänjakaja on määrätty, em. kysymyksiä ei yleensä voida jaon kestäessä saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. - Vasta jaon moitteen yhteydessä.

23. Toimivallan rajoituksia • Ei hallintovaltuuksia (vrt. pesänselvittäjä). - Samalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjän että –jakajan määräys. • Ei valtaa ratkaista testamentin moitetta koskevia kysymyksiä.

24. Vertailukohdaksi: Pesänselvittäjäntehtävät • Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito • Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus • Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). • Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen • Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. • Legaattien täyttäminen. • Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille. • Huom: henkilö voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjä että –jakaja.

25. Esineellinen jako (PK 23:8) Pj:n ensisijaisesti toimitettava jako osakkaiden sopimalla tavalla. - Jos sopimukseen ei päästä: 1) Vaihtoehto: Kullekin osa kaikenlaatuista omaisuutta. Vaihtoehdosta 1 joudutaan usein poikkeamaan: 2) Omaisuus, jota ei voida jakaa, koetettava panna yhden osakkaan jako-osuuteen. 3) Jos pesän varoihin kuuluu osakasta kohtaan oleva saaminen, se on pantava velallisosakkaan osuuteen (sikäli kuin osuus tähän riittää).

26. 4) Jos jakoa ei muuten saada toimitetuksi, on jakajan haettava tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa: - Ensisijaisesti myytävä tietty omaisuus tai tietyt (hankalat) objektit . - Jos ei muu auta, muutettava rahaksi kaikki jäämistön varat. Kiellettyjä jakotapoja Ilman kaikkien osakkaiden suostumusta pesänjakaja EI saa tehdä: • Lunastusjakoa • Kiinteistön määräaloittaista jakoa.

27. PK 23:11 - Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. - Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan. Milloin joku on kuitenkin suurin kustannuksin osaansa parantanut taikka se on laillisesti tullut toisen omaksi, saa hän puolestaan antaa vastikkeen sen sijaan.

28. Ennakkoperintö ja aviovarallisuussuhteet Asetelma P = ensin kuollut puoliso L = jälkeen elävä P:n puoliso (P:n leski) Oletus 1: On annettu ennakkoperintö, joko a ) puolisoiden P ja L yhteiselle rintaperilliselle, tai b) ensin kuolleen puolison (P) ei-yhteiselle rintaperilliselle (siis L:n lapsipuolelle). Oletus 2: Ennakkoperintö on annettu avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Oletus 3: P:n perilliset ja leski L haluavat toteuttaa täysimääräisesti oikeutensa ja siten vedota kyseiseen ennakkoperintöön.

29. Edellä kuvatun AO-ennakon erityispiirteitä 1) Ennakkoperintö tulee ottaa huomioon jo ensin kuolleen P:n perillisten ja leski L:n välisessä osituksessa (AL 94 a §). 2) Ennakkoperintö tulee ottaa huomioon jo P:n jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa, olipa sen antanut kumpi tahansa puolisoista (PK 6:1.2). 3) Jos ennakkoperintöä ei voida koko arvostaan vähentää P:n jälkeen toimitettavassa jaossa, loput siitä vähennetään jaettaessa leski L:n jäämistöä (PK 6:1.2).

30. Ennakkoperintö osituksessa AL 94 a §:n pääsisältö: Jommankumman puolison AO-omaisuudestaan antama ennakkoperintö otetaan huomioon lesken ja perillistahon välisessä osituksessa. Huom! AL 94 a §:ää ei voida soveltaa puolisoiden välisessä avioero-osituksessa AL 94a § koskee vain ennakkoperintöjä – ei esimerkiksi suosiolahjoja. Ennakkoperintö vähennetään aina perillisten osuudesta. Tarkoituksena on saattaa osituspuolet (ja erityisesti leski L) samaan asemaan kuin missä he olisivat olleet ilman ennakkoperintöä.

31. AL 94a §:n laskennallinen soveltaminen • Ennakkoperinnön arvo lisätään osituslaskelmassa antajansa AO-omaisuuteen. • Tämän jälkeen määritetään normaaliin tapaan osituspuolten avio-osat. • Lopuksi vähennetään ennakkoperinnön arvo perillisille reaalisesti jäävästä avio-osasta.

32. Esimerkki 1 Ensin kuolleelta P:ltä jää omaisuutta 50 000 euroa. Leski L:llä on omaisuutta 20 000 euroa. Puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. - P:ltä jää kaksi rintaperillistä (A ja B) - P on antanut B:lle ennakkoperintöä 10 000 euroa. Toimita a) ositus ja b) perinnönjako.

33. Osituslaskelma P L AO-säästö 50 t 20 t ep 10 t säästöt yht 80 t L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = 30 000 euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa 20 000 €.

34. Perinnönjako Reaalinen jäämistö = 30 000 euroa Perintöosat = (30 000 + 10 000) : 2 = 20 000 euroa. A saa jaossa 20 000 euroa B saa 10 000 euroa (20 000 – 10 000).

35. Ennakonantajana leski L Esimerkki 2: Muutetaan tapausta 1 niin, että siinä mainitun 10 000 euron ennakkoperinnön onkin antanut leski L. Puolisoilta jääneet omaisuusmäärät ovat näin ollen P = 60 000 euroa L = 10 000 euroa. Miten ositus nyt toimitettaisiin?

36. Osituslaskelma 2 P L AO-säästö 60 t 10 t ep 10 t säästöt yht 80 t L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = 30 000 euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa 30 000 €. Havainto: Lopputulos täysin sama kuin ensin tarkastellussa tilanteessa. - Aivan samoin meneteltäisiin, jos puolisot olisivat antaneet kyseisen ennakkoperinnön yhdessä (P = 5000 € ja L = 5000 €). Perinnönjako: Kuten esimerkissä 1.

37. Lakiosan laskemista koskeva huomautus: • Kun lasketaan lakiosia ensin kuolleen P:n jälkeen, ei voida koskaan ottaa huomioon L:n antamia ennakkoperintöjä (ks. PK 7:3.3:n sanamuotoa). Ne otetaan huomioon vasta määrättäessä lakiosia L:n jälkeen.

38. Lakiosatehtävä: Edellä kuvattu tilanne. P:ltä jää omaisuutta 60 000 € ja L:llä sitä on 10 000 €. L oli antanut B:lle 10 000 euron ennakkoperinnön. P oli määrännyt kaiken omaisuutensa Suomalaiselle lakimiesyhdistykselle. P kuolee. Määritä A:n ja B:n lakiosat?

39. Lakiosatehtävän ratkaisu • Ositus toimitetaan edellä kuvattuun tapaan: L:n avio-osaksi tulee 40 000 euroa ja P:n perillisten 30 000 €. • A:n ja B:n lakiosat = ½ x ½ x 30 000 = 7 500 €. • Lopputulos: L saa tasinkoa 30 000. SLY saa testamentin nojalla 30 000 €, mikäli suostuu maksamaan A:n ja B:n lakiosat (= yht. 15 000 €) rahana. • HUOMIO: L:n antama ennakkoperintö otetaan nytkin huomioon osituksessa, mutta ei lakiosaa P:n jälkeen laskettaessa.

40. Lesken jäämistöoikeudellinen asema 1. Avio-oikeus - Mahdollisuus saada tasinkoa. - Ei voida sivuuttaa testamentilla - Mahdollisuus avio-osan täydennykseen lahjansaajalta (AL 40a §). - Lesken tasinkoprivilegi (AL 103.2 §) 2. Jakamattomuussuoja (koko jäämistö; PK 3:1a) - Rintaperillisen tai testamentinsaajan jakovaatimus lakkauttaa.

41. Lesken jäämistöoikeudellinen asema (jatkoa) 3. Asumissuoja - Toteutuu rintaperillisen oikeuden estämättä. - Ei voida sivuuttaa testamentilla. - Ei estä perillisiä tulemasta asunnon omistajiksi, mutta rajoittaa huomattavasti heidän valtaansa määrätä asunnosta (PK 12:6). 4. Puolison perintöoikeus - Täysi määräämisvalta inter vivos. - Leskellä ei lakiosasuojaa. 5. Oikeus avustukseen (PK 8:2) - Viimesijainen suojamuoto.

42. Vertailukohtana avopuolison asema • Pääsääntö: Avopuolisolta puuttuvat kaikki aviopuolisolle kuuluvat etuudet. • Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 14.1.2011/26 (AvolL), muuttanut hieman tilannetta. • Laki soveltuu, kun kaksi henkilöä elänyt parisuhteessa niin, että yhteistaloudessa asumista kestänyt vähintään viisi vuotta tai parisuhdekumppaneilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

43. AvolL:n mukaisille avopuolisoille kuuluvat etuudet 1) Oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta (AvolL 8 §). 2) Oikeus jäämistöoikeudelliseen avustukseen (PK 8:2). • Merkittävä uutuus: AvolL:n soveltuessa avopuoliso voi hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamista varten.

44. PK 3 luvun mukainen jako (”pesänjako”) Tilanne: • Puolisonsa P:n aikanaan perinyt leski L kuolee. • Huom: jos leski vain hallinnut jäämistöä PK 3:1a:n tai käyttöoikeustestamentin nojalla, ei mitään PK 3 luvun mukaista jakoa tule kysymykseen. • L:n pesää on jakamassa sekä P:n toissijaisia perillisiä että L:n omia oikeudenomistajia. P:n toissijaisia perillisiä ovat toiseen parenteeliin (vanhempien ryhmään) kuuluvat perilliset - kolmannen parenteelin perillisillä ei tätä oikeutta ole. • Ongelmana: Kuinka paljon P:n toissijaiset perilliset saavat L:ltä jääneestä omaisuudesta?

45. PK 3 luvun mukainen jako L P:n perilliset - L:n perilliset - L:n määräämät testamentinsaajat - L:n uusi aviopuoliso

46. PK 3 luvun mukainen jako: pääsäännöt Tasaosuusolettama - P:n perilliset saavat puolet (1/2) L:n pesästä - loput menevät L:n omille oikeudenomistajille. - Leski ei voi testamentillaan pienentää P:n perillisten osuutta. P:n perillisiä loukkaava testamentti tehoton.

47. Puolittamisperiaatteen idea • Lesken hyväksi tapahtuva perimys vain lykkää P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteutumista, eikä siis siirrä omaisuutta L:n sukuun. • Jos P:n toissijaisten perillisten perintöoikeus olisi toteutettu jo P:n kuolinhetkellä, P:n perilliset olisivat osituksessa saaneet puolet (1/2) koko pesän omaisuudesta (pesä = P:n varat + L:n varat). • Tämä sama murto-osa heille annetaan L:n kuoltua L:n jättämästä pesästä.

48. Tasaosuusolettasta (½-½) poikkeamisen perusteet: 1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: - Jos P:n kuolinhetkellä olisi toimitettu ositus, P:n perillisten ja leski L:n ja osuudet olisivat jakaantuneet muuten kuin ½ - ½. a) L:llä tai P:llä ei ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. b) AL:n vastikesäännöksistä tai velkojen kattamissäännöksistä johtuvat poikkeukset.

49. 2) P oli tehnyt omistusoikeustestamentin muun kuin L:n hyväksi • Testamentti pienentää P:n toissijaisten perillisten suhteellista pesäosuutta. Jos tasaosuusolettamasta poiketaan: P:n perillisten pesäosuus = P:n jäämistö puolisoiden P ja L omaisuus • ”P:n jäämistön” suuruus saadaan toimittamalla laskennallinen ositus P:n perillisten ja L:n kesken P:n kuolinhetken varallisuustilanteen pohjalta.

50. Arvomääräisen pesäosuuden laskeminen Pääsääntö: laskelman pohjaksi otetaan leskeltä jääneen netto-omaisuuden arvo (velat vähennettävä). Jaossa otetaan huomioon kaikki L:ltä jäänyt netto-omaisuus. - Ei siis tehdä eroa AO-omaisuuden ja VO-omaisuuden kesken. - Ei myöskään L:n ”oman” ja P:lle aikanaan kuuluneen omaisuuden kesken. Kaikki omaisuushan on nyt L:n omaa.