470 likes | 802 Views
YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET. Kotimainen bioenergia/ Puuhake Virpi Piippo Savonia ammattikorkeakoulu AMU08. PUU. Tärkeä polttoaine Suomessa Käytetään yli 6 miljoonaa kuutiometriä vuosittain lämmitykseen kotitalouksissa
E N D
YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET Kotimainen bioenergia/ Puuhake Virpi Piippo Savonia ammattikorkeakoulu AMU08
PUU • Tärkeä polttoaine Suomessa • Käytetään yli 6 miljoonaa kuutiometriä vuosittain lämmitykseen kotitalouksissa • 360 – 500 kg vettä yhdessä kiintokuutiometrissä tuoretta puutavaraa • Oikeaoppisesti ja kauan kuivatussa puussa on vettä 100 – 170 kg kuutiometrissä
PUU • Puun energiasisältö: • Juuret 10 – 20 % • Kannot 5 – 10 % • Runko 60 – 65 % • Oksat 10 – 15 % • Latva 5 %
Puun lämpöarvo • Puun lämpöarvo kertoo kuinka tehokkaasti poltettava puu lämmittää • Lämpöarvoon vaikuttaa poltettavan puun kosteus • Kuivalla puulla korkeampi lämpöarvo • Eri puulajien lämpöarvolla ei ole suuria eroja verrattaessa kuiva-ainetta painoyksikköä kohden • Tiheimpänä koivun lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden suurin
Puun lämpöarvo • Yksi kiinto-m3 vastaa • 1,5 p-m3 halkoja tai • 2,5 i-m3 haketta • Yhdestä hakekuutiosta saadaan energiaa 0,8 MWh • Yhdestä k-m3 saadaan n. 2 MWh energiaa • Yksi i-m3 haketta vastaa n. 100 l kevyttä polttoöljyä • Nuoren metsän kunnostuksessa saadaan rankaa noin 30 k-m3 hehtaarilta, tästä määrästä haketta n. 75m3 ja energiaa n. 60 MWh voidaan korvata kevyttä polttoöljyä lähes 6000 litraa
SUOMALAISIA PUUPERÄISIÄ BIOPOLTTOAINEITA • PILKE • kotitalouksien polttopuu • 25 cm, 35 cm tai 55 cm • vuoden ulkokuivatuksella 20 % kosteus • PUUPELLETIT • Sylinterinmuotoisia puristeita • Valmistetaan sahanpuruista tai höylälastuista • Halkaisijaltaan 5 – 15 mm, 10 – 30 mm pitkää • Lämpöarvo 4,7 – 4,9 kWh/kg • Pelletti takoissa ja -kamiinoissa
Suomalaisia puuperäisiä biopolttoaineita • SAHANPURUT, SAHAHAKKEET, KUTTERINLASTUT HIONTAPÖLY JNE. • Puhdasta, käsittelemätöntä biopolttoainetta • Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden prosesseissa syntyvä puutähde • Sellaisenaan, seulottuna tai pelleteiksi puristettuna • Edullinen • Aluelämpölaitoksissa ja erillisissä voimaloissa
Suomalaisia puuperäisiä biopolttoaineita • PUUÖLJY, PYROLYYSIÖLJY • Saadaan +500 – +600 asteeseen lämmitetystä puusta kaasuuntumisen ja lauhduttamisen kautta • Pienissä kaukolämpökattiloissa ja moottorivoimaloissa • Tutkimus ja demonstraatio vaiheessa • KUORI • Syntyy ainespuun teollisessa kuorinnassa • Märkä kuori kuivataan puristamalla ja murskataan murskeeksi • Suurkattiloissa • Metsäteollisuudelle tärkeä
METSÄHAKE • TAVOITTEENA METSÄHAKKEEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN • Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä • Edellyttää puuperäisen energian käytön voimakasta lisäämistä • Metsähakkeen käyttöä tullaan lisäämään 2 – 3-kertaiseksi nykyisestä
METSÄHAKKEEN MERKITYS YMMÄRRETTY • Metsähakkeen hyödyntäminen myötätuulessa • Vakavasti otettava metsätalouden sivutuote • Metsäteollisuudelle metsähakkeen tuotanto on imagokysymys • Metsähakkeen talteenotto integroidun korjuun myötä tehostunut • Metsähakkeen käytön lisääntymiselle voi olla esteenä alan heikosta kannattavuudesta johtuen pula metsäkone- ja kuljetusyrittäjistä
Metsähakkeen merkitys ymmärretty • VALTIO TUKEE METSÄHAKKEEN KÄYTTÖÄ • veroratkaisuilla • investointi- ja tuotantotuilla • PAIKALLISELLA TASOLLA • lämpöyrittäjätoiminnan käynnistäminen ja tukeminen lisää metsähakkeen korjuuta lähialueiden metsistä
Metsähake • Yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta • Koneellisesti haketettua puuta • Valmistetaan harvennushakkuukohteilta tulevasta ranka- ja kokopuusta tai uudistushakkuukohteilta hakkuutähteestä • Käytetään • Nykyaikaisissa kiinteistöjen automaattisissa puulämmityslaitteissa • Aluelämpölaitoksissa • Voimaloissa
Energiapuusta tehdyn hakkeen käyttökohteet • RANKAPUUN KÄYTTÖKOHTEET • pienimmät käyttökohteet 20 – 150 kW • Yksityistaloudet • Maatilat • Muut pienkiinteistöt • Kyseisissä kohteissa kattilatekniikka vaatii hyvin tasalaatuista ja riittävän kuivaa haketta, jota saadaan varmimmin rankahakkeesta
Energiapuusta tehdyn hakkeen käyttökohteet • KOKOPUUN KÄYTTÖKOHTEET • Käytetään keskimäärin 150 – 1000 kW pienverkot, pienet aluelämpölaitokset, kasvihuoneyrittäjät ja muut keskikokoiset lämpölaitokset • Hakkeen laatuvaatimuksiin kuuluu alle 40 % kosteus • Hakkeen palakoossa voi olla suurempia vaihteluita kuin aivan pienissä lämpölaitoksissa
Energiapuusta tehdyn hakkeen käyttökohteet • HAKKUUTÄHDE • Käytetään suuremman kokoluokan bioenergialämpölaitoksissa • Pienimmät hakkuutähdehaketta käyttävät lämpölaitokset ovat n. 800 kW ja suurimmat 200 – 300 MW laitoksia • Uudistusaloilta kerättävää hakkuutähteestä saatava hake on kosteudeltaan ja palakooltaan vaihtelevaa • Kosteus vaihtelee 25 – 65 % välillä • Epähomogeenisen koostumuksen takia ei sovellu kuin kehittyneisiin ja suuriin lämpölaitoksiin
Muut hakkeet • POLTTOHAKE • Valmistettu koneellisesti leikkaamalla tai hakkaamalla puusta tai sen osista • Palakoko vaihtelee 5 – 40 mm välillä • POLTTOMURSKE • Valmistettu iskemällä tai puristamalla hienontaen • Koostuu polttohaketta pienemmistä muodoltaan vaihtelevista paloista • TUOREHAKE • Valmistettu tuoreesta vasta, kaadetusta puuaineksesta. • Voi sisältää myös viherainetta
Muut hakkeet • RAAKAHAKE • Hienoa ja karkeaa ainesta ei ole eroteltu • KUIVAHAKE • Kuivurissa kuivattu • Kosteus % 25 – 30 • SAHAHAKE • Valmistettu sahalla sahauksen sivutuotteena syntyvästä puuraaka-aineesta • PELTOHAKE • Pelloilla viljellyistä energiantuotantoon tarkoitetuista puista
Muut hakkeet • KUORIHAKE • Valmistettu puunjalostuksessa tähteeksi jäävästä puunkuoresta • OSAPUUHAKE • Valmistukseen kelpaa vain jokin osa puusta • HAVUPUUHAKE • Havupuusta valmistettu hake • HARVENNUSPUUHAKE • Valmistettu metsänharvennustöiden yhteydessä korjattavasta puusta
Energiapuun korjuu • Voidaan korjata erilliskorjuuna tai liittämällä se osaksi ainespuun korjuuta • Erilliskorjuussa kohteelta otetaan talteen ainoastaan energiapuuta • Aines- ja energiapuun integroidussa korjuussa puutavaralajit korjataan yhtäaikaisesti • Energiapuu ja ainespuukokoa pienemmät puut erotetaan ainespuusta jo hakkuuvaiheessa valmistamalla ositteet omiin kasoihin • Energiapuu otetaan talteen erilliskorjuuna yleensä silloin, kun ainespuun kertymä on pieni
Energiapuun korjuu • Pääosa kerätään uudistusalojen hakkuutähteistä • Parhaita korjuu kohteita ovat rehevät kuusivaltaiset päätehakkuu-alueet, männyn osuus hakkuutähteiden korjuussa melko pieni, koivun uudistusaloilta ei yleensä hakkuutähteitä korjata • Kannattavaa n. 200 m3/ha ainespuukertymän saadaan hakkuutähdettä n. 40 – 60 m3 hehtaarille • Toiseksi eniten energiapuuta kerätään ensiharvennus ja nuoren metsän kunnostuskohteilta • Keskiajomatkan tulisi jäädä alle 300 m:n
Energiapuun korjuu • Jotta olisi kannattavaa on leimikon kertymän oltava vähintään 40 m3/ha ja yhdestä korjuu kohteesta saatava energiapuuta n. 40 m3 • Usein on kannattavaa korjata koko hakattava puuerä energiapuuksi, jos hakattavan kohteen kuitupuukertymä on alle 20 m3/ha • Ensiharvennuskohteisiin ja nuoren metsän kunnostuskohteisiin on saatavilla metsänparannustukea
Energiapuun korjuutuki (2007) • Energiapuun korjuun tuki on 7 € / k-m3 • Kasaus 3,50 €/k-m3 ja kuljetus 3,50 €/k-m3 • Työllisyystyönä tehtyyn korjuuseen myönnetään lisätukea 1,70 € k-m3 • Haketustuki on 1,70 €/haketettu i-m3. • Tuki maksetaan haketta toimittavalle sen jälkeen, kun hakkeen käyttäjä on vastaanottanut energiakäyttöön ostamansa hakkeen
Välivarastohaketus • Suomessa yleisin energiapuun haketusmuoto • Haketettava energiapuu kuivataan sekä metsässä että varastopaikalla • Vaatii huolellisen organisoinnin, jossa mahdolliset hakkurin tai hakeauton toimintahäiriöt heijastuvat koko ketjun toimintaan • Käytössä joko traktorisovitteisia tai kuorma-auton alustalle rakennettuja rumpuhakkureita • Tuottavuus 40 – 80 i-m3 / tehotunti, edullisempaa mitä suurempi haketettava erä on • Hankintakustannus 7 – 9 € / MWh, 50 km:n kaukokuljetuksella
Palstahaketus • Haketettava puu kasataan hakkuun yhteydessä kasoihin, josta se haketetaan suoraan konttiin • Ei tarvita erillistä metsäkuljetusta vaan se suoritetaan samalla koneella kuin haketuskin • Etuna: samalla koneella tehdään useampi työvaihe eikä vaadi varastointitilaa hakepuulle • Työn tuottavuus palstahaketuksessa 12 – 20 i-m3 / käyttötunti 200 metrin kuljetusmatkalla
Terminaalihaketus • Haketettava puu, yleensä hakkuutähde kuljetetaan suoraan välivarastolta tai suoraan palstalta terminaaliin • Terminaalissa hakkuutähteet puretaan varastoaumaan, jossa ne kuivuvat seuraavan kesän ylitse • Aumat voidaan peittää puut säilyvät kuivina • Kuivuneet hakkuutähteet haketetaan terminaalissa ja kuljetetaan lämpölaitokselle • Vaatii suuret välivarastot
Käyttöpaikkahaketus (lähde: Timberjack Oy) • Hakkuutähteiden haketus tehdään vasta hakkeen käyttöpaikalla • Uusi ja nopeasti kehittyvä menetelmä • Tekniikka perustuu kuormaa tiivistäviin kaukokuljetusautoihin tai risutukkimenetelmän käyttöön • Käyttöpaikalla järeä kiinteä hakkuri tai murskain • Etuna alhainen kustannustehokkuus suuria puumääriä käsiteltäessä • Ongelmana hakkuutähteiden kaukokuljetus, sillä kuorma jää liian pieneksi ilman hakkuutähteen tiivistystä tai paalausta
Laikkahakkuri • Yleisin pienhakkurityyppi • Kiinnitetty 2 – 4 terää säteen suuntaisesti teräpyörän sivupinnalle • Puut syötetään vinosti teräpyörän sivupintaa kohden • Terärakenne melko arka kiville ja maa-ainekselle • Iso massapyörä, joka lisää hitausmomenttia vaatii tehoja • Hyvä puhallusteho • Hinnaltaan suhteellisen edullinen
Rumpuhakkuri • Käytetyin hakkurityyppi suuressa kokoluokassa sekä hakkuutähteen haketuksessa • Rakenteeltaan kalliimpi kuin laikkahakkuri • 2 – 6 terää lieriömäisen terärummun ulkokehällä, syöttörullat lähellä terätyynyä, jotka helpottavat syöttöä • Ei ole herkkä epäpuhtauksille erinomainen hakkuutähteiden haketukseen • Etuna laikkahakkuriin verrattuna palakooltaan tasaisempi hake • Pienikokoinen tehoon nähden
Ruuvihakkuri • Pienikokoisia ja edullisempia kuin rumpuhakkurit • Ruuvihakkurin terä (ruuvi) on kiinnitetty vaaka-asentoon pyörivään akseliin • Puut syötetään kartion terää kohden • Hakettaa hyvin oksatonta rankaa ja pintalautaa • Vaatii paljon vääntömomenttia • Isotöinen terän vaihto
LATVAENERGIA OY • Perustettu 2003 Pyhännälle, liikevaihto 0,5 milj. € • Erikoistunut kaukolämmöntuotantoon ja –siirtoon • Kaukolämpöputkien asennus • Kaksi lämpölaitosta Pyhännällä • Yksi lämpölaitos Muhoksella • Toimitusjohtaja Pekka Kemppainen • Varsinaiset jäsenet: • Pekka Kemppainen (Maatalousyrittäjä Tavastkengältä) • Teijo Makkonen (Pyhännän TeeHoo Oy:n Tj. Kiinteistöhuoltoyritys), • Samuli Yrjänä (Pyhännän yläasteen luokanopettaja) • Markku Tuuli (HHj, Hallitusammattilainen)
LATVAENERGIA OY • Tuottaa tukkulämpöä kaukolämpöverkkoon • Pyhännällä kunnan omistamaan kaukolämpö- verkkoon • Kunnan omistamiin kiinteistöihin kuntakeskuksessa • Kunnan omistamiin rivitaloyhtiöihin • Muutamille yksityisille rivitaloyhtiöille • Muutamille yksityisille omakotitaloille • Muutamalle yksityisille liikekiinteistölle • Muhoksella Ameta Oy:n (www.ameta.fi) omistamaan kaukolämpöverkkoon, joka jakelee sen Muhoksen kunnan Leppiniemen kylän alueen kiinteistöihin. (www.ameta.fi/asemakaavakartta.pdf)
LATVAENERGIA OY • Lämpölaitosten laitetoimitukset Vaasan Kuljetuskanavat Oy:ltä • Kaukolämpökeskuksissa tarvittava puu ostetaan hankintakauppana tienvarteen ja jonkin verran myös pystykauppaa (www.latvaenergia.fi/energiapuun-osto) • Kaukolämpö hinnan muodostus • Kiinteä hinta, joka sovitaan vuosittain • Energiamaksu, joka laskutetaan kulutuksen mukaan
Pyhännän kunnan koulukeskuksen lämpölaitos • 0,4 MWh ARITERM-kattila • Vuosituotanto 1000 MWh • 1300 kuutio metriä haketta/vuosi • Tuottaa lämpöä koulukeskuksen tarpeisiin • Lämpökeskus otettu käyttöön 2003 • Tarvittava puu haketetaan lähialueelta. Pääasiassa Pyhännän kunnan alueelta • Haketuksen ja hakkeen kuljetuksen suorittavat aliurakoitsijoina Pekka Kemppainen ja Eero Kemppainen
Ouluntien lämpölaitos • 0,8 MWh LAKA-kattila, otettu käyttöön 2007 • Vuosituotanto 4500 MWh • N. 5850 m3 haketta/vuosi • Tuottaa tukkulämpöä kaukolämpöverkkoon Pyhännän kunnan taajama-alueelle *) dia 37 • Puu ostetaan hankintakauppana tien varteen tai pysty-kauppana Pyhännän kunnan ja Siikalatvan kunnan alueelta • Haketuksen ja hakkeen kuljetuksen suorittavat aliurakoitsijoina Pekka ja Eero Kemppainen
Leppiniemen lämpölaitos (Muhos) • 1,0 MWh LAKA-kattila, otettu käyttöön 2009 • Vuosituotanto 2800 MWh • Kulutus n. 3640 m3 haketta/vuosi • Tarvittava puu ostetaan hankinta- tai pystykauppana Muhoksen kunnan ja Siikalatvan kunnan alueilta • Haketuksen ja hakkeen kuljetuksen suorittavat aliurakoitsijoina Pekka Kemppainen ja Eero Kemppainen • Tuottaa tukkulämpöä kaukolämpöverkkoon Leppiniemen kylän tarpeisiin *) dia 37
LÄHTEET Kirjalliset lähteet: • Tapion taskukirja Sähköiset lähteet: • Metsäkeskus.fi • Motiva.fi • Finbioenergy.fi • Bioenergiaa.fi