OPPIMISYMPÄRISTÖT YHTEISTYÖHÖN 4.09.2013 Kuopio Lasse Siurala, dosentti, Aalto-yliopisto

1. OPPIMISYMPÄRISTÖT YHTEISTYÖHÖN 4.09.2013 Kuopio Lasse Siurala, dosentti, Aalto-yliopisto

2. DISPOSITIO: • Oppimisympäristöt – mitä ihmettä? • Miksi non-formaalia oppimista pitää kehittää? • Mitä hyötyä oppimisympäristöjen yhteistyöstä on?

3. OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Formaali opetus: instituutiopohjainen ja rakenteistettu opettajakeskeinen opetus, joka korostaa tiedon objektiivisuutta, muistamista ja joka tähtää todistuksiin. Non-formaali oppiminen: opiskelija- ja käytäntökeskeinen oppimisprosessi, joka korostaa sisäsyntyistä motivaatiota, oppimisen sosiaalista kontekstia ja tiedon käytettävyyttä. Se pyrkii identiteetin kasvuun, yhteiskuntaan integroitumiseen ja sosiaaliseen muutokseen. Oppiminen perustuu vapaa-ehtoisuuteen, tietoisiin kasvatuksellisiin tavoitteisiin ja se voidaan kreditoida. Informaali oppiminen: tiedostettu tai tiedostamaton arkioppiminen, joka ei tähtää tutkintotodistuksiin. Lasse Siurala: Non-formal learning as an educational approach, in Dorin Festeu and Barbara Humberstone (eds.) Non-formal Education through Outdoor Activities Guide, UK, 2006

4. ”todistukset tappavat opiskelijan sielun” Nikolaj Grundtvig (1783 – 1872)

5. “On olennaista, että oppiminen kulkee rinnakkain toiminnan kanssa, joka tarkoituksellisesti muokkaa ympäristöä” Dewey, John (1916): Democracy and Education, Columbia University (s. 344)

6. Non-formaalin oppimisen (sosiaalisen kasvun) avainsanat: • OPPIJALÄHTÖISYYS: motivaatio oppimiseen syntyy vain kun opittava asia kytkeytyy oppijan omaan kokemus ja merkitysmaailmaan. (Konstruktivismi) • KÄYTÄNTÖLÄHTÖISYYS JA KÄYTÄNNÖN MUOKKAAMINEN: oppimisen/kasvun lähtökohta on yksilön biografia, ympäristöolosuhteet ja tulevaisuusstrategiat. (Pragmatismi) • OPPIMINEN SOSIAALISENA TAPAHTUMANA: ’Kasvun tukeminen’ ei tarkoita pelkästään, yksilön kasvua, vaan myös kasvua sosiaalisten yhteisöjen kautta. • JATKUVA TOIMIJUUS: Kasvulla ei ole päätepistettä. Nuoruus ei ole aikuisuuden esiaste eivätkä nuoret epätäydellisiä aikuisia (”aikuisuus inhimillisen kehityksen korkeimpana asteena”). Epäkypsyys on arvokkaampaa kuin kypsyys.

7. Non-formaalin oppimisen vahvuuksia: • geneeriset kyvyt; kriittinen ajattelu, (arjen) ongelman ratkaisu, kommunikaatiokyvyt, vuorovaikutustaidot, ilmaisutaidot, empatia, ryhmätyökyvyt • Arvojen ja normien sekä demokratian, yhdenver-taisuuden ja muiden ihmisoikeuksien työstäminen, sisäistäminen ja niiden mukainen toiminta • identiteettityö; oman elämän merkityksenanto • motivointi, voimaantuminen (empowerment) • Innovoinnin ja joustavan sopeutumisen kyvyt

9. ”Tulevaisuudessa sellaisia taitoja kuten oppimaan oppimista, sosiaalisia ja kansalaistaitoja, luovuutta, lateraalista ajattelua, muutokseen sopeutumisen kykyä, aloitteellisuutta, yrittäjyyttä, kulttuurista ilmaisukykyä sekä digitaalisia taitoja, tullaan arvostamaan enemmän kuin koulussa perinteisesti opittua erityistietoa”

10. NON-FORMAALI OPPIMINEN INFORMAALI OPPIMINEN KOULUOPPIMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KESKINÄISET SUHTEET

11. NON-FORMAALI OPPIMINEN VAIHTOEHTONA NON-FORMAALI OPPIMINEN TÄYDENTÄVÄNÄ KOULUOPPIMINEN NON-FORMAALI OPPIMINEN AUTONOMISENA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KESKINÄISET SUHTEET

12. Relating non-formal education to formal education “It is time to move beyond regarding formal and non-formal learning as a binary opposition, in which non-formal represents all that is ‘good’ and formal represents all that is ‘bad’. In reality, the boundaries between the two are not firmly fixed. Their respective features fade into one another towards the centre of what is ultimately a continuum of learning contexts, contents and methods.” Lynne Chisholm, Council of Europe, Youth Directorate, 2000

13. ”Non-formal learning is very different from, even opposite to, formal education as to its conception of knowledge, understanding of identity, approach to education and design of learning context’ (Juha Suoranta, Nuorisotutkimuslehti [Journal of Youth Research] 2000/3) Non-formal education as an alternative Formal education Non-formal education as complementary learning

14. “It is more important to learn Latin well than to make a class journey to Rome” Theodore Adorno “School and youth – a normative relationship of difference” Thomas Ziehe

15. “Lasten ja nuorten kouluelämä ja muu elämä eivät kohtaa (riittävästi)?”Professori Lasse Lipponen 4.9.2012Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos “Tärkeämpää kuin takertua edustamansa oppimisympäristön ylivertaisuuteen, on tunnistaa erilaisten oppimisympäristöjen merkitys nuorelle ja arvostaa niiden muodostamaa kokonaisuutta.”Dosentti Lasse Siurala 4.9.2013

16. Miksi non-formaalia oppimista pitää kehittää?

17. ”Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä” Hallitusohjelma 17.6.2011 (s. 31)

18. Koulun ja nuorisotyön oppimisympäristöjen yhteistyötä tarvitaan, koska se tuottaa seuraavia hyötyjä (EU ja OECD): • Taloudellinen hyöty; formaaliin opetukseen pääsy ja sen läpikäynti nopeutuu, koulun keskeyttäminen vähenee, työvoiman liikkuvuus paranee, työhön siirtyminen nopeutuu, työttömyys vähenee… • Koulutuksellinen hyöty; vahvistaa LLL asennoitumista • Sosiaaliset hyödyt; parantaa vähemmistöjen, syrjäytyneiden nuorten ja iäkkäiden työntekijöiden aikuiskoulutukseen ja työelämään integroitumista

19. KIRJASTO: Vuorovaikutteisuus Kansalaisosallisuus: ”Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.” Helsingin kaupunginkirjaston visio 2017

20. MUSEO: ”Museon pitää olla osallistava, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen” Susanna Pettersson, Suomen Lontoon Instituutin johtaja, Museologian dosentti (Helsingin Sanomat 1.9.20134) Kaupunginmuseo (’Hulluna Helsinkiin’ näyttely) Uuden median ja nuorten haltuunotto (Louvre ja konsolipelien historianäyttely)

21. NUORISOTYÖ: Laaja kansalaisosallistuminen (Ruuti, osallistuva budjetointi, aluedemokratia,) Ryhmien kanssa työskentely Nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien tukeminen

22. KOULU: Oppiminen laajasti ymmärrettynä (ilmiöoppiminen, työvaltainen oppiminen, har-rastaminen, kulttuurisuunnitelma, osallistuminen) Helsingin Opevin Pedagogisen kehittämisen painopistealueen keskiössä on ”monipuolinen oppimisympäristö”, jota tukee ”yhteisöllisyys ja osallistuminen” (Marjo Kyllönen)

23. Mitä hyötyä oppimisympäristöjen yhteistyöstä on?

24. Hyödyt koululle ja nuorisotoimelle: • Demokratiakasvatus: Kognitiivisen tiedon kääntyminen osaamiseksi ja toiminnaksi • Ryhmäyttäminen: nuorisotyölle kontaktikanava, koululle yhteisöllisyyden kehittämisen väline • Yhteiskasvattajuus – jaettu vastuu on parempi vastuu • Nuorten toiminnassa ja nuorisotyössä opitun kytkeytymien kouluoppimiseen. • Nuorten oma toimijuus näkökulmien avaajana nuorisotyöntekijöille ja opettajille • Nuorisotyöntekijän ja opettajan osaamisen kasautuminen

25. Hyöty nuorelle: • Nuoret tunnistavat oman osaamisensa ja saavat siitä psykologista vahvistumista • Koulutukseen ja työelämään mennään monenlaisin vahvuuksin • Kokonaisuuden sisällä pysyminen

26. Nuorisotyö oppimisympäristönä – puhetavan muutos? Sen sijaan, että nuorisotyön palveluja olisivat ”nuorisotalot, harrastukset, kerhot, retket, leirit, ryhmäyttäminen jne”, ydinpalveluja olisivatkin sellaista ja sellaista osaamista tuottavat oppimisympäristöt?

27. ”Hakkeroiduin koulun tietokoneeseen ja muutin arvosanojani. Sitten koulu hakkeroitui minun koneeseeni ja tuhosi kaikki tietokonepelini”

28. KIITOS!