Huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

1. Huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa Petri Nokelainenpetri.nokelainen@uta.fi FT, Erikoistutkija Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen seminaari 11. - 12.11.2008 Savonlinnassa

2. Johdanto • Vuosina 2007-2008 toteutettavan “Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen” –tutkimushankkeen (MoVE) rahoittajana toimii Opetusministeriö. • FT Petri Nokelainen, päätutkija; FT Kari Korpelainen, erikoistutkija; Markku Tasala, haastattelija; professori Pekka Ruohotie, projektin johtaja. • Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat ammatillista huippuosaamista ennustavia tekijöitä ja miten ammattitaitokilpailuissa menestyneiden kompetenssia hyödynnetään työelämässä. • Tutkimusasetelma sisältää kolme vaihetta, joilla etsitään vastauksia seitsemään täsmennettyyn tutkimusongelmaan.

3. Johdanto • Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin esitutkimus, jossa haastateltiin Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden (World Skills Competition) kotimaisia asiantuntijoita, mm. Heikki Saarista (HAMK) ja Immo Pylvästä (KSAO). • Esitutkimuksen tarjoamaa tietoa Taitaja- ja World Skills-kilpailuiden kansallisesta ja kansainvälisestä taustasta sekä nykytilanteesta hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä. I II III

4. II Johdanto • Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa haastateltiin kahdeksaa suomalaista Suomessa (2005, Helsinki) ja Japanissa (2007, Shizuoka) järjestettyihin World Skills –kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa sekä heidän valmentajiaan, työelämäyhteyshenkilöitään ja vanhempiaan (N=22). I III

5. III Johdanto • Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa kerättiin kyselylomakeaineisto Taitaja- ja World Skills-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta (N=23) ja heidän vanhemmiltaan (N=7). • Aineiston keruu on vielä kesken. I II

6. Shizuoka 2007 maajoukkue Säätytalolla Kuvalähde: Skills Finland ry

7. II Tutkimuskysymykset • Tutkimuksen toisen vaiheen puolistrukturoitu teemahaastattelu vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia?

8. III Tutkimuskysymykset • Tutkimuksen kolmannen vaiheen kyselylomakemittaus vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle?

9. Teoreettinen viitekehys • Nokelainen (2008) kuvaa ammatillista itsesäätelyä (Zimmerman, 1998, 2000) systeemikäsitteenä (Boekaerts & Niemivirta, 2000), jossa henkilön käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa riippuu motivaation, volition, tunteiden, huomion, metakognition ja toiminnan kontrollisysteemien vuorovaikutuksesta. • Itsesäätely ei siis ole pelkästään metakognitiota (Hannula, 2006). • Itsesäätelyssä tunnetilat (automaattinen, matalan tason kontrolli tai aktiivinen, korkean tason kontrolli) aktivoivat itsesäätelyprosesseja, mm. itsereflektiota (Malmivuori, 2006).

10. Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena (Nokelainen, 2008)

11. Teoreettinen viitekehys • Nykyinen käsitys lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä erottelee em. käsitteet selvästi toisistaan (Gagné, 2004). • Lahjakkuus (giftedness) tarkoittaa luontaisia kykyjä, esim. älylliset, luovat, sosiaaliset ja sensorimotoriset. • Kyvykkyys (talent) tarkoittaa järjestelmällisesti kehitettyjä taitoja, esim. akateemiset taidot, yrittäjyyteen liittyvät taidot, harrastuksiin liittyvät taidot, sosiaalisten tilanteiden hallintaan liittyvät taidot, harrastukset, urheilu, teknologia.

12. Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva malli (Gagné, 2004)

13. Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli TYÖELÄMÄ (Nokelainen, Ruohotie, & Korpelainen, 2004)

14. TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? TK2 Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? TK3Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? TK4 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK6Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK7 Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? TK5 TK2 TK1 TK3 TK6 TYÖELÄMÄ TK4 TK7 TK3

15. Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen mittausmalli

16. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset

17. Mittausinstrumentti • Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin vuonna 2007 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. • Kunkin yksilöhaastattelun kesto oli 30-60 minuuttia. • Haastattelut tallennettiin digitaalisessa ja analogisessa muodossa. • Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen ulottuvuuteen: • Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten ominaisuuksien merkitys ammatillisen huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998). • Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitys (1) kiinnostumisessa ammattialaa kohtaan, (2) pitkäjänteisyydessä valmennuksen aikana ja (3) ammatillisen huippuosaamisen saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008; Ruohotie, 1995).

18. Tutkimusaineisto • Kahdeksan World Skills-kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä (Mikä = 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta). • Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt ja vanhemmat (N = 22). • Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta ammattialoilta: • IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen). • Web Design (spatiaalinen, loogis-matemaattinen). • Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen). • Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-kinesteettinen, spatiaalinen).

19. Tutkimusasetelma • Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa: • Punaisella ympyräreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen toisen vaiheen laadullisia menetelmiä (Vocational Excellence Characteristics Interview, VECI; puolistrukturoitu teemahaastattelu), jotka operationalisoivat mallissa ammattialasta riippuvia ja riippumattomia henkilöitä ja artefakteja, sekä huippuosaajan affektiivisia ja konatiivisia ominaisuuksia ja sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.

20. Tutkimusasetelma

21. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? • Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) • Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus) • Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) • Kilpailunhalu (kunnianhimo) • Kiinnostus työhön • Sosiaalisuus • Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)

22. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?

23. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?

24. Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? • Itsereflektion keskeinen rooli on teoreettisesti perusteltavissa: Ekspertit erottuvat muista ammattilaisista, koska tunnistavat ja hallitsevat tunnetilojen muutoksia itsessään (Day, Arthur & Gettman, 2001; Pillay, 1998; Ruohotie, 2004). • Keskeisten ominaisuuksien lista on hämmästyttävän samankaltainen verrattuna yhdysvaltalaisiin yleisurheilun olympiamitalisteihin (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja kansainvälisiin matematiikan, fysiikan ja kemian olympisteihin (Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001). • Luontaisten lahjojen (giftedness) jalostaminen huippuosaamisen tasolle (talent) edellyttää pitkäjänteisyyttä! • Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli ennustettavissa, koska World Skills –kilpailu koostuu yksilölajeista (Informaatioteknologia, Web Design, Putkiasennus, Kauneudenhoito).

25. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Valmennus Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Sosiaalisuus Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus) Ajankäytön hallinta

26. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Kilpailutilanne Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Kilpailunhalu (kunnianhimo) Ajankäytön hallinta

27. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? Työelämä Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus) Sosiaalisuus Ajankäytön hallinta Kilpailunhalu (kunnianhimo) Kiinnostus työhön (uteliaisuus)

28. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?

29. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? VALMENNUS KILPAILUTILANNE TYÖELÄMÄ

30. Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä? • Volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) on tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen kehitysvaiheessa. • Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa. • Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään siirryttäessä. • Sisäisillä (“haluan oppia tämän asian, koska sen hallinta on itsessään palkitsevaa”) ja ulkoisilla (“haluan oppia tämän asian, koska sitten muutkin näkevät kuinka hyvä olen”) tavoiteorientaatioilla on pieni merkitys. • Edellä mainitut tekijät edeltävät itsesäätelyprosessissa volitiota (=tahtotilaa).

31. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

32. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset • 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

33. Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa? • Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa. • Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi kiinnostumisen kehittymisessä ammattialaa kohtaan, sekä valmentautumisen jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä. • Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää valmentautumisen aikana. • Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004). • Kummankin motivaatiotekijän merkitys vähenee lähestyttäessä korkeaa ammatillisen osaamisen tasoa. • Tulevan työnsaannin varmistaminen ja haastavat työmahdollisuudet ovat tässä vaiheessa tärkeitä. • Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.

34. Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset • 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? • Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta: • luottamus työnantajan ja työntekijän välillä • vapaus käyttää omaa luovuutta • vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen • Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä: • monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä • Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen: • arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus) • tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia • Käyttää hyviä johtamismenetelmiä: • hyvä työilmapiiri • antaa työntekijälle palautetta • ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan • Maksaa työstä kunnon korvauksen: • tarjoaa hyvät työolosuhteet • palkitsee energisyyttä, osaamista ja ennakkoluulottomuutta

35. Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia? • Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä. • Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation säilymiselle. • Hyvin johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli. • Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen ja palkita siitä. • Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien mainitsema kilpailutoiminnan arvostus. • Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä kunnon korvauksen.

36. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset

37. Tutkimusaineisto • Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC –mittausinstrumenteilla suomalaisilta ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta (2007 Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 88). • Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  30 nuorta. • Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA, SC ja IPI –kyselyihin (N 160). • Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  10 vanhempaa.

38. Esim. väittämä bodki_2 ”Minusta on mukava tehdä käsilläni jotain konkreettista (neulominen, puutyöt tms.)”. Mittausinstrumentit • Multiple Intelligences Profiling Questionnaire (MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen & Tirri, H., 2003; Tirri & Nokelainen, 2008) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella: • 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3) musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9) environmentaalinen.

39. Esim. väittämä m26 ”Jos epäonnistun opinnoissani, se johtuu siitä, että en yritä tarpeeksi lujasti”. Mittausinstrumentit • Abilities for Professional Learning Questionnaire (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös Nokelainen & Ruohotie, 2002) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden oppimismotivaatiota kuudella ulottuvuudella: • 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6) koehermostuneisuus.

40. Esim. väittämä saas_2 ”Voin saavuttaa mitä vain jos työskentelen kovasti haluamieni asioiden eteen”. Mittausinstrumentit • Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS, Campbell, 1996; Campbell, Tirri, Ruohotie & Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella: • 1) Menestyminen yrittämisen tähden, 2) menestyminen lahjakkuuden tähden.

41. Esim. väittämä fa_04 ”Tietyt kodissamme saatavilla olevat kirjat (tai lehdet) herättivät lapseni kiinnostuksen ammatillista huippuosaamista kohtaan”. Esim. väittämä sc_06 ”Haasteiden puuttuminen ammattiaineen opinnoissa”. Mittausinstrumentit • Family Influences Questionnaire (FA, Campbell, 1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle. • School Influences Questionnaire (SC, Campbell, 1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle.

42. Tutkimusasetelma • Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa: • Sinisellä neliöreunaviivallarajatut laatikot kuvaavat tutkimuksen kolmannen vaiheen määrällisiä menetelmiä (APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC -mittarit), jotka operationalisoivat mallissa affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia ja kognitiivisia rakenteita.

43. Tutkimusasetelma

44. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) • 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? • 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

45. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) • Vastaajat (n = 23) pitivät vahvimpina alueinaan käden taitoja (bodily-kinesthetic) ja sosiaalisia valmiuksia (interpersonal). • Myös ”matikkapää” (logical-mathematical) ja asenne ympäristöä ja luontoa kohtaan (environmental) koettiin vahvoiksi ominaisuuksiksi. • Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic) ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual) alueet heikoimmiksi ominaisuuksikseen.

46. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • Kilpailumenestykseen on • - Suoraan yhteydessä: intrapersoonallisuus, spirituaalisuus, environmentaalisuus, interpersoonallisuus ja kielellinen kyvykkyys. • - Välillisestiyhteydessä: loogis-matemaattisuus ja spatiaalisuus. • 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) n = 23

47. Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ) • Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus). • Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen (environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet. • Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole mallissa suuri, koska pääosa vastaajista on valmentautunut yksilölajeihin. Tähän voidaan liittää työelämän vaatimukset: ryhmätyö ja monikulttuurisuus? • Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat kyky matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys).

48. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • A –nuoret (sijoitukset 1-6): • intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin spirituaalinen ja kielellinen vahvuus. • 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? n = 23

49. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • B –nuoret (sijoitukset 7-11): • kielelliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) • intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä • 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? n = 23

50. Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset • C –nuoret (sijoitukset 12-17): • kielelliset ja spirituaaliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva) • environmentaaliset, intrapersoonalliset, spatiaaliset ja interpersoonalliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä • 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? n = 23