Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo.stranius@uta.fi

1. Tutkimusongelmana yhteiskunnalliset liikkeetYMPOA8 – Ympäristöpolitiikan tutkimusongelmia5.3.2009 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo.stranius@uta.fi

2. "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. Source: HS 25.3.2008

3. Esityksen sisältö • Yhteiskunnallisten liikkeiden teoreettinen tausta • Kansalaistoiminnasta • Ympäristöliikkeet • Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta • Haasteita ja mahdollisuuksia

4. Teoreettinen tausta Yhteiskunnallisten liikkeiden teoria • Poliittinen mahdollisuusrakenne (Tarrow) • Mobilisaatio (Melucci, Della Porta & Diani) • Kehykset (Benford & Snow, Väliverronen) • ks. esimerkiksi McAdam, McCarthy & Zald 1996; Melucci 1996; Tarrow 1998; Della Porta & Diani 2006.

5. Poliittinen mahdollisuusrakenne • Mahdollisuusrakenteita luovat; • lisääntyvät osallistumismahdollisuudet • poliittisessa järjestelmässä vallitseva epävarmuus • vaikutusvaltaiset liittolaiset • valtaapitävien väliset ristiriidat • julkisuus

6. Mobilisaatio • Tapahtuma tai prosessi, jonka myötä joukosta yksilöitä muodostuu yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivä joukko. • Yhteiskunnallisia liikkeitä voidaan tarkastella syklisten nousujen ja laskujen kautta. • Kollektiivisen toiminnan muoto.

7. Yhteiskunnallisten liikkeiden kehykset • Diagnostinen (ongelman määrittely) • Prognostinen (ratkaisun esittäminen) • Motivoiva kehystäminen

8. Kansalaistoiminnasta

9. Kansalaistoiminnasta • Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) • läheinen kytkentä valtioon • yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus • Uusien osallistumismuotojen luonteena • eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta • vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

10. Muodollinen ja epämuodollinen kansalaistoiminsta • Epämuodollisella (unconventional) kansalaistoiminnalla tarkoitetaan yhteiskunnallista toimintaa, joka ei kanavoidu virallisten puolueiden tai vaalien eikä rekisteröityneiden järjestöjen nimissä tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi. • Riippumatonta poliittisista puolueista tai rekisteröityneistä yhdistyksistä. • Kansalaistoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat ovat tulleet huokoisemmiksi

11. Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä? • Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa. • Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

12. Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

13. Neljäs kalapuikko • Vantaalainen 13-vuotias koululainen otti lautaselleen ylimääräisen kalapuikon. • Koulu kutsui paikalle poliisin selvittämään tapahtumaa. • Helsingin Sanomien verkkosivuille tuli muutamassa päivässä uutisesta yli 900 kommenttia. • Facebook-ryhmään (neljäs kalapuikko) liittyi hetkessä yli 11 000 käyttäjää • “Ylimääräisen kalapalan ottamisesta puhjennut kriisi kärjistyi mellakan partaalle Vantaankosken yläasteella” Iltasanomat 14.1.2009

14. Verkkovoimaa • IRC-Galleria: 506 000 jäsentä • Facebookissa noin 469 000 – 920 000 suomalaista • Suomalaisia blogeja noin 265 000 • www.adressit.com -sivuston 25 suosituinta adressia: 735 000 allekirjoitusta • Lähteet: IRC-Galleria, Facebook, Tilastokeskus, www.adressit.com

15. Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan • Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista • Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa • Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet • Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä • Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

16. Arkielämän politiikka • Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan: • ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

17. Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman) • Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta. • Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään. • ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

18. Ympäristöliikkeet

19. Ympäristöliikkeen aallot Suomessa • modernin ympäristötietoisuuden synty ja yhteiskunnallinen radikalismi (1967–1970) • ympäristöliikehdinnän kukoistuskausi - vaihtoehtoinen elämäntapa ja vihreä liike (1979–1982) • metsäaktivismi ja ympäristöliikehdinnän biologisoituminen (1987–1990) • eläinoikeusaktivismi ja oikeudenmukaisuuskysymysten paluu (1995–1998) • globalisaatiokriittinen liikehdintä ja aktivismin kansainvälistyminen (1999–2001).

20. Vakiintuneet vaikuttajat, kampanjajärjestöt, epämuodolliset verkostot

21. Haasteita

22. Mahdollisuuksia

23. Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta

24. Talonvaltaus Kuva: Helsingin Sanomat 2.4.2008 / Jyväskylän talonvaltaus päättyi rauhallisesti

26. www.porkkanamafia.fi • Organisoituminen verkossa • Takana ei virallisia yhdistyksiä tai järjestöjä • Hauskaa, innostavaa, performatiivista ja julkisuushakuista • Mukaan helppo tulla ja vielä helpompi irrottautua • Tavoitteena moraaliprotestin ja yhteiskunnallisen vallankumouksen sijaan pienet muutokset nykytodellisuudessa ja ajattelutavoissa

27. Roska Päivässä -liike Kuva: http://www.roskapaivassa.net/

28. 7 johtopäätöstä

29. Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen

30. Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen

31. Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon

32. Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen

33. Rakenteista verkostoihin

34. Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen

35. Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

36. Aktivismin ulottuvuudet

37. Haasteita • Ihmisten osallistumista vaikea kiinnittää • Hallinto järjestökeskeinen • Valta ja vastuu eivät kohtaa • Saavutuksia vaikea mitata • Vaikea saada tavoitteita läpi

38. Mahdollisuuksia • Yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat • Tarvitaan vain vähän (taloudellisia- tai asiantuntija-) resursseja • Ihmisillä enemmän matalan kynnyksen tarttumapintoja • Verkkoyhteisöissä valtava mobilisaatiopotentiaali • Edistää avoimmuutta ja läpinäkyvyyttä (”jokuvelivalvoo”)

39. KIITOS ! • Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@uta.fi puh. 040-754 7371