Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

1. Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mankiw & Taylor, luku 3

2. Edelliskerralta - 10 perusperiaatetta: • Niukkuus • Vaihtoehtoiskustannus Päätöksenteko • Rationaalisuus/”raja”-käsite • Kannustimiin reagointi • Vaihdanta Kanssakäyminen • Markkinat • Julkisen vallan interventio • Elintaso syntyy tuotannosta • Rahan liikatarjonta inflaation syy • Lyhyellä aikavälillä valittava inflaation ja työttömyyden välillä Koko talous

3. Isä ja poika rakentavat leikkimökkiä – kannattaako pojan auttaa?

4. Pitäisikö David Beckhamin leikata oman pihan nurmikko?

5. Kiina-ilmiö • Jos kerran Kiinassa kaikki tuotetaan halvemmalla, niin siirtyykö kaikki tuotanto sinne? Kiina-ilmiö - Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin. http://www.etla.fi/files/1166_SUH_04_3_kiina_ilmio.pdf

6. Luennon oppimistavoitteet • Tällä luennolla opit • mitä termit absoluuttinen etu ja suhteellinen etu tarkoittavat • miten suhteellisen edun käsitteellä voidaan selittää erikoistumista ja vaihdantaa • miten vaihdanta ihmisten tai maiden välillä voi kasvattaa kaikkien kulutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia • miksi maiden tasolla suhteelliseen etuun perustuva vaihdanta voi haittaa joitakin ryhmiä

7. Vaihdannan ja erikoistumisen merkitys arkielämässä • Vaihdanta = tavaroiden ja palveluiden kauppa • Vaihdannan ja erikoistumisen merkitys arkielämässä: Kuinka paljon kuluttamistasi hyödykkeistä on valmistettu Suomessa? Mitä tapahtuisi, jos joutuisit tuottamaan kaikki kuluttamasi hyödykkeet ja palvelut itse?

8. Periaate 5. Vaihdanta voi hyödyttää kaikkia • Vaihdanta ei välttämättä ole nollasummapeliä, jossa yksi voittaa ja toinen häviää, vaan vaihdannasta voivat hyötyä molemmat osapuolet. • Molempien hyöty syntyy siitä, että vaihdannan kautta osapuolet voivat erikoistua tuottamaan sitä, mitä parhaiten osaavat. • Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations: ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy.”

9. Absoluuttinen etu • Absoluuttinen etu: vertailu joka perustuu suoriin kustannuksiin. Kuinka paljon panoksia tarvitaan tuotoksen aikaansaamiseksi? • Tarkastellaan kirjan esimerkkiä (Mankiw & Taylor 2006, 48), jossa on kaksi tuottajaa, puutarhuri ja viljelijä, jotka tuottavat perunoita ja lihaa • Tuotantokustannuksia kuvataan ajalla, joka kuluu yhden kilon tuottamiseen Tuotantokustannukset

10. Absoluuttinen etu Tuotantokustannukset • Näemme, että viljelijällä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu, sillä hänen tuotantokustannuksensa ovat molemmissa pienemmät kuin puutarhurilla

11. Tuotantomahdollisuuksien käyrä • Oletetaan, että molemmat tekevät töitä 8 tuntia päivässä, kuutena päivää viikossa, eli työtuntien määrä on 48h/viikko • Alla oleva taulukko esittää ne vaihtoehtoiset määrät molemmista tuotteista, jotka silloin saadaan aikaan tuotantokustannukset tuotanto/48 tunnissa* • *kun tuotetaan vain jompaakumpaa tuotetta

12. Tuotantomahdollisuuksien käyrä • Kun molemmat tuottajat, viljelijä ja puutarhuri, toimivat omavaraisessa taloudessa, niin he pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan taulukon mukaiset vaihtoehtoiset määrät tai minkä tahansa niiden lineaarisen yhdistelmän. • Seuraavat kuviot (M&T kirjasta) havainnollistavat molempien osapuolien tuotantomahdollisuuksien käyrät

13. Oletetaan, että puutarhurin preferenssit ovat sellaiset, että ilman vaihdantaa hän kuluttaa 4 kiloa lihaa ja16 kiloa perunoita Liha(kg) Tuotantopiste ilman kaupankäyntiä 8 A 4 16 32 Perunoita(kg) Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

14. Oletetaan, että viljelijän preferenssit ovat sellaiset, että ilman vaihdantaa hän kuluttaa 12 kiloa lihaa ja 24 kiloa perunoita Liha(kg) 32 Tuotantopiste ilman kaupankäyntiä A 12 24 48 Perunoita(kg) Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 b)

15. Erikoistuminen ja kaupankäynti • Opimme edellä, että viljelijällä on molempien tuotannossa absoluuttinen etu. • Miten viljelijän käy, jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? • Pitäisikö viljelijän tuottaa yksin ja puutarhurin olla toimettomana? • Jos kerran viljelijä pystyy tuottamaan kaikki halvemmalla, tuottaako hän kaiken ja puutarhuri ei tuota mitään? • Maiden välisessä vaihdannassa, tarkoittaako absoluuttinen etu sitä, että maalle, jolla on absoluuttinen etu siirtyy kaikki tuotanto? Esim. Kiina tuottaa kaiken.

16. Suhteellinen etu ja vaihtoehtoiskustannus • Suhteellinen etu: vertailu, joka perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin. Kuinka paljon pitää luopua muusta tuotannosta tuotoksen aikaansaamiseksi? • Puutarhuri tuottaa perunoita suhteellisesti edullisemmin (0.25 < 0.5) • Viljelijä tuottaa lihaa suhteellisesti edullisemmin (2 < 4)

17. Suhteellisen edun periaate • Suhteellisen edun periaate määrittelee, mihin erikoistutaan. • Vaikka joku olisi muita parempi kaikessa, niin silti ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan erikoistua siihen, missä hänen etunsa on suhteellisesti suurin. • David Ricardo (1816), Principles of Political Economy and Taxation

18. Suhteellinen etu ja vaihtoehtoiskustannus • Perunan tuotannossa pienin vaihtoehtoiskustannus on puutarhurilla, kun hän tuottaa kilon perunoita joutuu luopumaan 1,5/6= 0,25 kg lihaa (verrattuna viljelijään 1/2= 0,5 kg lihaa) • => puutarhuri erikoistuu perunan viljelyyn • Lihan valmistuksessa pienin vaihtoehtoiskustannus on viljelijällä, kun hän tuottaa kilon lihaa joutuu luopumaan 2/1= 2 kg perunoita (verrattuna puutarhuriin 6/1,5= 4 kg perunoita) • => viljelijä erikoistuu lihan valmistukseen

19. Erikoistuminen ja kokonaistuotanto • Yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat erikoistumisen seurauksena, kun resurssien (eli tässä ajan) käyttö tehostuu. • Esimerkiksi jos puutarhuri erikoistuu kokonaan perunan viljelyyn ja viljelijä lihan valmistukseen lihan kokonaistuotanto kasvaa 2 kiloa ja perunantuotanto 4 kiloa (katso seuraava taulukko) • Kuinka paljon kukin osapuoli kuluttaa riippuu myös osapuolten preferensseistä, Mankiwin tulokset ovat esimerkinomaisia • Tärkein pointti: vaihdannan kautta tapahtuvaa erikoistuminen voi kasvattaa kokonaistuotantoa ja sitä kautta potentiaalisesti kaikkien osapuolten kulutusta

20. Kannattaako puutarhurin ja viljelijän käydä kauppaa? • Puutarhuri: • OC(liha) = 4 • OC(peruna) = 0.25 • Viljelijä • OC(liha) = 2 • OC(peruna) = 0.5 • Missä tilanteessa kannattaa ryhtyä vaihdantaan? • Jos hinta vaihdannasta on pienempi kuin oma vaihtoehtoiskustannus

21. Seuraavassa esimerkki, jossa viljelijä ehdottaa puutarhurille kaupankäyntiä: • Viljelijä erikoistuu lihan tuottamiseen ja ostaa 15 kg perunoita hinnalla 5 kg lihaa eli perunan kilohinta 1/3 kg lihaa < OCviljelijä(peruna) = ½ • Puutarhuri erikoistuu perunoiden tuottamiseen ja ostaa 5 kg lihaa hintaan 15 kg perunoita eli lihan kilohinta on 3 kg perunoita < OCpuutarhuri(liha) = 4 • Kauppa hyödyttää molempia, koska saavat tuotteita halvemmalla, kuin itse tuottamalla. Vrt. ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy.”

22. Taulukko 3.2 The Gains from Trade: A Summary (M&T 2006, 50)

23. Puutarhurin kulutus ja tuotanto - kaupankäynti Liha(kg) Tuotanto- ja kulutuspiste ilman kaupankäyntiä Kulutuspiste kun käydään kauppaa 8 A* 5 A 4 Tuotantopiste kun käydään kauppaa Ostaa 5kg lihaa B 16 17 32 Perunoita(kg) Myy 15kg perunoita Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

24. Viljelijän kulutus ja tuotanto – kaupankäynti Liha(kg) Tuotantopiste kun käydään kauppaa Tuotanto- ja kulutuspiste ilman kaupankäyntiä 24 B 18 Kulutuspiste kun käydään kauppaa Myy 5kg lihaa A* 13 A 12 12 24 27 48 Perunoita(kg) Ostaa 15kg perunoita Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

25. Pohdintaa • Tuleeko mieleen tapausta, jossa ei ole väliä erikoistutaanko vai ei? • Silloin kun kahdella osapuolilla on samat vaihtoehtoiskustannukset (M&T 2006, 52)

26. 3. Opetukset: vaihdannan ja erikoistumisen hyödyt • Esimerkki on yksinkertainen, mutta sen opetukset pätevät yleisesti. • Kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen, missä hänellä on suhteellinen etu, niin kokonaistuotanto kasvaa. Tästä voivat periaatteessa hyötyä kaikki kulutuksen kasvun kautta. • Nämä johtopäätökset pätevät myös kansainväliseen kauppaan: vapaakauppa on periaatteessa hyvä asia, sillä kukin maa voi erikoistua niiden tavaroiden ja palvelujen valmistamiseen, jossa sillä on suhteellinen etu. • Maailman kokonaistuotanto kasvaa, mikä lisää kulutusmahdollisuuksia. • WTO, GATT, NAFTA, EU

27. 3. Opetukset: vapaakauppa voi haitata erikoisryhmiä – he häviävät kaupan vapautumisesta • Maat eivät sinänsä valmista mitään. • Maiden sisällä on perunantuottajia ja karjankasvattajia • Esimerkissämme jos kauppa vapautetaan ja vapaan kaupan tuloksena maa P erikoistuu kokonaan perunanviljelyyn, niin todennäköisesti maan P karjankasvattajat vastustavat vapaata kauppaa. • Syy: kaupan hyödyt eivät jakaudu tasaisesti maiden sisällä.

28. 3. Opetukset: vapaakauppa voi haitata erikoisryhmiä: he häviävät kaupan vapautumisesta • Maassa P kaupan vapautumisesta seuraa, että ulkomailta V tulee maahan P halpaa lihaa. • Karjakasvattajat eivät pystyy kilpailemaan sen kanssa (olettaen, että ulkomainen ja kotimainen liha ovat identtisiä) • Täten karjankasvatus loppuu kannattamattomana ja karjankasvattajat jäävät työttömiksi. • Toisin sanoen erikoistumisesta aiheutuu joillekin ryhmille sopeutumiskustannuksia . • Jotta kaikki hyötyisivät vaihdannasta, vaihdannan hyötyjä tulisi jakaa myös kärsijöille.

29. 3. Opetukset: Instituutiot • Kaupan hyödyt eivät myöskään voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan • Kaupan esteitä: puuttuva omistusoikeus, verotus, tullit, säädökset, kauppasopimusten puute… • Ronald Coase: Mikäli vaihdannalle ei ole esteitä, kaupankäynti jatkuu niin kauan, kun siitä on mahdollista saada hyötyä. • Adam Smith: Näkymätön käsi ohjaa vaihdantaa - markkinat

30. Beckham uudestaan • Isän kannattaa rakentaa, mutta poika voi auttaa lautojen kantamisessa -> mökki valmistuu nopeammin • Vaikka Beckhamilla olisi absoluuttinen etu nurmikon leikkaamisessa, ottaen huomioon hänen ajan vaihtoehtoiskustannuksensa on erittäin todennäköistä, että jollain muulla on suhteellinen etu nurmikon leikkaamisessa • Kiina-ilmiöstä: Kiina houkutteleva maa, mutta kaikki tuotanto ei siirry Kiinaan. • Tällaisesta erikoistumisesta kaikki hyötyisivät

31. Ensi maanantaina klo 16.00-> • mitä ovat täydellisesti kilpailulliset markkinat • miten tuotteen kysyntä ja tarjonta määrittyvät täydellisesti kilpailullisilla markkinoilla • miten kysyntä ja tarjonta määrittyvät tuotteen hinnan ja myydyn määrän mukaan • hintojen avainroolin resurssien allokaatiossa markkinataloudessa