150 likes | 247 Views
Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen. pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674
E N D
Sosiologian johdantokurssi syksy 2007HY Sosiologian laitosprof. Pekka Sulkunen • pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 • ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 • Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 • Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674 • Ilmoittautuminen WebOodissa • - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/
Sosiologian johdantokurssi syksy 2007HY Sosiologian laitosprof. Pekka Sulkunen • pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 • ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 • Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 • Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674 • Ilmoittautuminen WebOodissa • - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/
Uusi yhteiskuntasopimus • markkinat vai valtio? (”valtio-riks!”) • sukupuolisopimus, ikäsopimus (sosiaalipoliittiset neuvottelutulokset) (Raija Julkunen) • uusi julkishallintoajattelu (New Public Management) -> ministeriö-"konsernit", kumppanuus, kehysbudjetointi • alamaisesta kansalaiseksi, kansalaisesta asiakkaaksi (esim verovirasto, poliisi, työvoimavirasto, lastentarha) • kansalaisten keskinäiset suhteet
Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -1 Hobbes (1561): Luonnolliset lait: • 1. Ihmiset pyrkivät rauhaan • 2. luonnollinen oikeus omistaa ja hyödyntää luonnon esineitä, • 3. Kaikki pitävät kiinni tekemistään sopimuksista kaikkien sota kaikkia vastaan ellei sovita, että hallitsija saa ehdottoman vallan ratkaista kiistat. Tästä ei voi neuvotella, sillä jos hallitsija luopuu vallastaan yhden hyväksi ei muillakaan ole intressiä hyväksyä sitä. • Yhteiskunnan järjestys edellyttää (yksinvaltaista) valtiota
Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -2 • Yhteiskunnan alkutilassa ihmiset ovat erillisiä yksilöitä, heitä ei yhdistä edes perhe • Rousseau (1755, 1762): kehittyneemmällä asteella ihmisten yhteistoiminnasta syntyy yleistahto • yhteiskuntasopimus kansalaisten ja hallitisijan välillä yleistahdon toteuttamiseksi • hallitsija on kansan palvelija
Sosiologiset kritiikit -1 • Adam Smith: ”Kuvitelma, että kuninkaat ovat kansan palvelijoita, joita ihaillaan ja totellaan tai vastustetaan, erotetaan virasta ja rangaistaan sen mukaan kuin yleisölle sopii, on järjen ja filosofian mutta ei luonnon mukainen oppi.” • VALTIO ON LUONNOLLINEN OSA (MYÖS MODERNIA) YHTEISKUNTAA • YHTEISKUNNAN JÄRJESTYS PERUSTUU YHTEISEEN MORAALITUNTEESEN
Liberalistinen yhteiskuntasopimusteoria • Herbert Spencer: • organismien eriytyminen on luonnon laki • Yhteiskunta on super-organismi • Eriytyminen vaihto, keskinäinen riippuvuus • Yksilön oma etu edellyttää toisen oikeuksien kunnioittamista • yhteiskunta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin; valtion puuttuminen niihin on vahingollista
Sosiologiset kritiikit -2 • Emile Durkheim "Yhteiskunnallisesta työnjaosta": • Yksikään yhteiskunta ei ole saanut alkuaan sopimuksesta; eikä minkään yhteiskunnan rakenteessa ilmene häivääkään sopimuksen kaltaisesta järjestyksestä. Sopimus ei ole sen enempää historiallisen kehityksen lähtökohta kuin sen lopputulos. • Yhteiskunnan alkutilassa yksilöt eivät erotu toisistaan eivätkä tiedä olevansa yksilöitä Vapaa tahto, yksilö, valinta ja sopimus ovat yhteiskunnan aikaansaannoksia, eivät sen edellytys
Yhteiskunnan integraatio valtiosta riippumaton • Valtion rakenne ja toimintatapa riippuvat yhteiskunnan integraatiosta • Yksilöiden keskinäinen sopimusoikeus on pitkän historiallisen kehityksen tulos: poliittinen, taloudellinen, oikeudellinen, yksityinen
Työsopimus • Ranskan vallankumous 1789: kansalaisilla on luonnollinen oikeus työhön, jota ruhtinaat ja korporaatiot (esim. ammattikunnat) eivät saa rajoittaa. Valtiossa on vain yksityisen kansalaisen etu ja yleinen (koko yhteiskunnan) etu. Kukaan ei saa rajoittaa yksityisen etua eikä erottaa sitä yleisestä edusta estämällä ihmisiä tekemästä työtä. On yksilöiden välinen asia sopia kunkin työläisen velvollisuuksista, ja on työläisen asia pitää kiinni siitä mitä on työnantajansa kanssa sopinut.
Hyvinvointivaltio • Katastrofaaliset seuraukset: talonpoikaisväestöstä teollisuusproletariaatiksi; kurjuus ja nälkä • Marxin kritiikki: ”vapaa” työsopimusoikeus on näköharha, joka kätkee taakseen riiston • Riippuvuus työnantajasta astuu perinteisten riippuvuuksien sijaan valtio puolustamaan palkkatyöläisten poliittista, taloudellista ja oikeudellista itsenäisyyttä
Sivilisoiva valtio • Raittiusliikkeet • Työväenliikkeet • Yleinen äänioikeus (1871-1945) • Yhdenmukaistava moraalipolitiikka (väestö, perhe, kulutus) hyvinvointivaltio edistää yksilöiden autonomisuutta enemmän kuin rajoittaa sitä
Uusi yhteiskuntasopimus • markkinat vai valtio? (”valtio-riks!”) • sukupuolisopimus, ikäsopimus (sosiaalipoliittiset neuvottelutulokset) (Raija Julkunen) • uusi julkishallintoajattelu (New Public Management) • alamaisesta kansalaiseksi, kansalaisesta asiakkaaksi (esim verovirasto, poliisi, työvoimavirasto, lastentarha) • kansalaisten keskinäiset suhteet
Intiimi yhteiskunta • sopimusajattelu • johtuu yksilöiden kuluttaja-identiteetin syvenemisestä • ilmentää intiimin sfäärin tunnustamisen tarvetta • ulottaa subjektin oikeudet yhä laajemmalle • MUTTA ON KUITENKIN HARHAKUVA • PEITTÄÄ NÄKYVISTÄ SOSIAALISUUDEN PERUSMEKANISMIT • LUO TASA-ARVOISUUDEN VAIKUTELMAN