1 / 12

Prof. Pekka Ahtila Teknillinen korkeakoulu Teollisuuden energiatekniikka

Energiaseminaari eduskunnassa 6.6.2008 Helsinki. Prof. Pekka Ahtila Teknillinen korkeakoulu Teollisuuden energiatekniikka. Esityksen sisältö. Energiakatselmuksien tuloksista Energiatehokkuus ja CHP Energiatehokkuuden tutkimuksesta Johtopäätökset. Prosessiteollisuuden energia-analyysi.

jens
Download Presentation

Prof. Pekka Ahtila Teknillinen korkeakoulu Teollisuuden energiatekniikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Energiaseminaari eduskunnassa 6.6.2008 Helsinki Prof. Pekka Ahtila Teknillinen korkeakoulu Teollisuuden energiatekniikka

  2. Esityksen sisältö • Energiakatselmuksien tuloksista • Energiatehokkuus ja CHP • Energiatehokkuuden tutkimuksesta • Johtopäätökset

  3. Prosessiteollisuudenenergia-analyysi ATS = Alustava tehostamissuunnitelma TS = Tehostamissuunnitelma Lähde:

  4. Energiansäästötoimien kumulatiivinen vaikutus • Teollisuuden osuus kokonaissäästöstä (yht. 7,7 TWh/a) on 81% ja voimalaitosalan 15%. • - Toimenpiteet vaatineet yht. yli 360 milj. euron energiansäästöinvestoinnit • Kustannussäästö noin 150 milj. euroa vuodessa • Sähkön osuus kokonaissäästöstä on noin 22 %. • Hiilidioksidipäästöjen vähenemä noin 2,5 milj. tonnia vuodessa Lähde:

  5. Integroidun sellu- ja paperitehtaan energiavirrat

  6. Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) Lähde: EPO

  7. TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tutkimusryhmä TKK Energiatekniikan laitos/ Energiatalous ja voimalaitostekniikka TKK Energiatekniikan Instituutti TTY Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos / Liikenne- ja kuljetustekniikka VTT Energia ja metsäteollisuus / Energiajärjestelmät VTT Materiaalit ja Rakentaminen / Energiatehokkaat järjestelmäratkaisut VTT Materiaalit ja Rakentaminen / Rakennustuotteiden ja -järjestelmien elinkaaren hallinta Finpro ry. (mukana hankkeen valmistelussa) Lähde: EPO

  8. Tutkijoiden yhteistyötahot Johtoryhmä Motiva Ministeriöt TEM, LVM, YM EK Ohjausryhmät 3 kpl Teollisuus Rakennukset ja yhdyskunta Liikenne ja logistiikka Kootaan tapauskohtaisesti ministeriöistä, teollisuudesta, edunvalvontajärjestöistä, kuntasektorilta jne. Lähde: EPO

  9. Hankkeen tavoitteet Kehittää yhdenmukainen, koko energiaketjun kattava energiatehokkuuden käsitteistö ja mittaristo. Tutkimus kattaa toimialat: teollisuus, logistiikka, liikenne, energiantuotanto, rakentaminen ja yhdyskunnat. Laskea kehitetyn laskentatavan avulla saavutettavissa oleva energiatehokkuuden tehostamispotentiaali. Tämän avulla voidaan tunnistaa energiatehokkuutta tukevat uudet keinot ja teknologiat (tutkimus- tai tuotekehitysvaiheessa olevat). Tuottaa ehdotus tulevaisuuden kansallisiksi energiatehokkuuden painopistealueiksi ja luoda perusta uusille koko energiaketjua palveleville liiketoimintamalleille.

  10. Tavoiteltavat tulokset Uudet energiatehokkuuden mittarit energiatehokkuuden arviointiin Toimialakohtaisesti: kansallista kokonaisuutta tukevat energiatehokkuuspotentiaalit Ehdotus tulevaisuuden kansallisista energiatehokkuuden painopistealueista Kotimaisten yritysten uudet energiatehokkuuteen liittyvät liiketoiminta-mahdollisuudet (tuotteet ja palvelut) huomioiden koti- ja vientimarkkinat. Lähde: EPO

  11. Aikataulu 2008 kevät – kirjallisuuskatsaukset, case –tutkimusten suunnittelu 2008 syksy – sektorikohtaiset mallit, case –tutkimukset 2009 kevät – potentiaalien laskenta 2009 syksy – yhteenveto Lähde: EPO

  12. Johtopäätökset • Suomen oltava valituilla aloilla muita edellä; keskeistä panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen • Suomen teollisuuden energiatehokkuus perustuu integroituihin tehtaisiin ja niukkuuteen • Teollisuudessa edelleen potentiaalia energitehokkuudessa • Puuraaka-aineen arvosisällön käyttö maksimoitava • Energiatehokkuuden tuotto parempi kuin pääliiketoiminnan • Energiaklusteri • Globalisaatio on mahdollisuus ja kvartaalitalous on riski (investoimattomuus)

More Related