Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen

1. Sosiologian johdantokurssi syksy 2006HY Sosiologian laitosprof. Pekka Sulkunen • ma 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1, ei luentoa 11.9.2006 • ke 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 • Loppukuulustelu ke 18.10.2006 klo 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 • Uusinta ke 8.11.2006 klo 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/ • - Bauman: Sosiologinen ajattelu

2. Luento 11: Valta • Mihin valta perustuu? • Mikä saa ihmiset tottelemaan valtaa? • Max Weber (Machiavelli): kyky saada ihmiset toimimaan halutulla tavalla vaikka vastoin heidän omaa tahtoaan. Valtion väkivaltamonopoli. • Talcott Parsons: Valta on vaihdon väline • Michel Foucault: Mikrovalta

3. Weber • Traditio, karismaattinen, rationaalinen • tahto • hallinnan näkökulma

4. Parsons: yhteiskunnan funktionaalinen eriytyminen (AGIL-malli) pitkä aikaväli välittömät tehtävät resurssien tuottaminen päätösten tekeminen (talous) A(daptaatio) (politiikka) G(oals) jatkuvuuden ylläpito kiinteydestä huolehtiminen (perhe, koulutus) (joukkotiedotus, järjestöt) L(atency) I(ntegration)

5. Talcott Parsons: yhteiskunnan funktionallien eriytymien (AGIL-malli)

6. Parsons: valta vaihdon välineenä • yhteiskunnan funktionaalinen eriytyminen • yhteinen etu • hallinnan näkökulma • neutraali valta

7. Foucault • mukautumisen näkökulma • valta ilman subjektia • tuottava valta

8. Panopticon Jeremy Bentham, plan of Panopticon, 1791 Stateville prison, USA, 20th Century

12. Vallan tyypit

13. Sopimusvallan piirteitä 1: abstraktio • kantaaottamattomuuden etiikka (negatiivinen ja positiivinen vapaus, selitettävä hyvinvointivaltion yhteydessä) • autonomia on velvollisuus (vrt. Gilles Lipovetsky: post-deontic society) • oikeus: samanarvoisuudesta toisen negatiivisen vapauteen • pyhä yksityisyys, hygieenisyyden vimma  yksityinen hyvä vastaan yhteisön oikeudet

14. Sopimusvallan piirteitä 2: valikoiva vaste • osapuolten yhteensopimattomat toimintaperiaatteet (yritykset, NGO’t, ammattikunnat, julkinen sektori) • julkinen valta: edustavat vs toimeenpanevat osat • ministeriöiden valtuudet (kehysbudjetointi) • korkeat verkostokustannukset •  hyperdifferentiaatio

15. Sopimusvallan piirteitä 3: vaikuttavuus • abstraktit määrälliset kriteerit (tekhne vs. sophos) • monia näkökulmia: vaikutus, tuotos, tulos, vaikuttavuus (hyperdifferentiation!) • indikaattorit • kokeelliset asetelmat • hierarkkiset tavoitteiden asetannan ja arvioinnin järjestelmät •  hyperbyrokratisoituminen

16. Sopimusvalta:yhteenveto • vastaa modernin yksilön autonomiavaatimuksia, mutta: • naamioi valtasuhteet tahdonvaraisiksi sopimuksiksi • odotusten ja todellisuuden ristiriidat kärjistyvät • syventää syrjäytymisen pahoja kehiä • unohtaa sosiaalisten siteiden esirationaaliset perusteet

17. Lopuksi • ”Society is not a thing, it is the name of an idea.” (Howard S. Becker) • katederitietoisuus ja arkitietoisuus

18. Mitä on sosiologia? (Opinto-opas) Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat. Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.