Prof. Seppo Hentilä

1. Prof. Seppo Hentilä Federalismi ja viisipuoluejärjestelmä – avaimia Saksan nykypolitiikan ymmärtämiseksi Lauttasaaren Rotaryklubilla 24.8.2011 klo 12

2. Federalismi – Saksan hallinnon ja politiikan riemu ja riesa Saksalle ominainen järjestelmä - tuhatvuotiset historialliset perinteet Toisen maailmansodan tuloksena jaettu Saksa säilyi Saksan liittotasavallan osalta federalistisena voittajavaltojen nimenomaisesta tahdosta: Saksaan ei saanut syntyä yhtä valtakeskusta; Länsi-Saksaan muodostettiin 11 osavaltiota, jotka saivat laajat sisäpoliittiset valtaoikeudet Pääkaupungiksi määrättiin Saksan oloissa pikkuruinen Bonn ”Maista” (Länder) eli osavaltioista tuli kaiken sisäpoliittisen toiminnan moottoreita – niillä edelleen edustustot pääkaupungissa

3. Saksan osavaltiot - Länder • Baden-Württemberg • Baijeri • Berliini • Brandenburg • Bremen • Hampuri • Hessen • Mecklenburg-Vorpommern • Niedersachsen • Nordrhein-Westfalen • Rheinland-Pfalz • Saarland • Sachsen • Sachsen-Anhalt • Schleswig-Holstein • Thüringen

4. Bundesrat - Liittoneuvosto Bundestag - Liittopäivät

5. Bundesrat on Saksanliittotasavallanparlamentinylähuone, jonkatehtävänä on liittopäivienhyväksymienlakienvahvistaminen Bundesratissa on 69 jäsentä Jedes Land hat mindestens drei Stimmen Länder mit mehr als zwei Millionen Einwohnern haben vier Stimmen Länder mit mehr als sechs Millionen Einwohnern haben fünf Stimmen Länder mit mehr als sieben Millionen Einwohnern haben sechs Stimmen Osavaltiotsaavatsiisedustajialiittoneuvostoonasukasluvunsuhteessa ja paikatjaetaanosavaltioidenhallituspuolueidenpaikkojenmukaan; siksiosavaltiovaalitmuuttavatliittoneuvostonvoimasuhteita

6. Vaikka osavaltioiden vaalikausi on nykyään viisi vuotta, osavaltioita on kuitenkin 16, ja aika ajoin niiden hallitukset menettävät luottamuksensa ja on järjestettävä uudet vaalit Esimerkiksi kuluvana vuonna on vaalit kuudessa eri osavaltiossa Takavuosina tilanne oli politiikan toimivuuden kannalta melko helppo, kun Saksassa oli vain kolme valtakunnallisen tason puoluetta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miehittivät myös osavaltioiden parlamentit Saksa oli tyypillinen kaksipuoluejärjestelmä, jossa vaalien voittaja muodosti hallituksen; kaksi suurta olivat kristillisdemokraatit CDU/CSU ja sosiaalidemokraatit SPD; vapailla demokraateilla FDP:llä oli vaa‘ankielen asema

7. Christlich-Demokratische Union CDU (Baijerissa sisarpuolue Christlich-Soziale Union CSU), per. Toisen maailmansodan jälkeen perinteisten katolisten (Zentrum) puolueiden tradition pohjalta Sozialdemokratische Partei Deutschlands SPD per. 1863 Freie Demokratische Partei FDP, vapaat demokraatit per. toisen maailmansodan jälkeen perinteiste liberaalipuolueiden tradition pohjalta Sakssan vaalijärjestelmässä olevan viiden (5) prosentin äänikynnyksen uskottiin estävän puoluekentän sirpaloitumista

8. Tilanne muuttui: 1980-luvulla syntyi Länsi-Saksan ympäristöliikkeestä vihreä puolue, Die Grünen, joka sai vähitellen muutamia edustajiaan eri osavaltioiden parlamentteihin Vihreiden läpimurto liittopäiville tapahtui 1983; Joschka Fischer ministerinä Hessenissä Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1990 Vihreät solmivat liiton DDR:n demokraattisen vallankumouksen aktivistien kanssa – liittopäivillä ryhmä otti viralliseksi nimekseen Bündnis90/ Die Grünen Entisen DDR:n alueelle muodostetuissa ns. viidessä uudessa osavaltiossa vanhoista puolueista menestyi selvästi parhaiten CDU; sosialidemokraattien menestys jäi yllättäen selvästi heikommaksi Berliiniä ja Brandenburgia lukuun ottamatta FDP ja Vihreät eivät vieläkään ole saaneet jalansijaa idästä

9. Entisen DDR:n alueella, erityisesti Itä-Berliinissä ja muissa idän kaupungeissa suurimman puolueen aseman saavutti vuoden 1990 jälkeen Partei des Demokratischen Sozialismus PDS, joka oli perustettu DDR:n entisen valtapuolueen SED:n raunioille, puolueen johtava hahmo Gregor Gysi 2000-luvun alussa PDS sai yllättäen lännestä liittolaisen, kun osa SPD:n politiikkaan kyllästynyttä ay-väkeä jätti SPD:n entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen johdolla sosialidemokraatit ja perusti vasemmistopuolueen nimeltä Wahlalternative fur Soziale Gerechtigkeit WASG Vuonna 2007 PDS ja WASG yhdistyivät puolueeksi nimeltä Die Linke – sen jälkeen puolue rynni valtakunnan politiikkaan 10-12 prosenttiyksikön kannatuksella ja ylitti myös useissa lännen osavaltioissa viiden prosentin äänikynnyksen (poikkeuksia Baijeri, Baden-Württemberg, Rheinland-Pfalz) Linkeä ovat kiusanneet jatkuvat Stasi-skandaalit

10. Saksan poliittinen ”värioppi” – nykyinen viisipuoluejärjestelmä Schwarz/ CDU/CSU Rot/ SPD Gelb/ FDP ”Rot”/ Die Linke Grün/ B90 - Die Grünen

11. Baden-Württemberg 28.3.2011 Winfried Kretschmannista tuli Saksan ensimmäinen ”vihreä” pääministeri; hallituskumppaniksi SPD

12. Rheinland-Pfalz 29.3.2011 Menetyksistä huolimatta SPD:n Kurt Beck jatkoi pääministerinä jo viidennelle kaudelle; vihreät nousivat hallituskumppaniksi

13. Baden-Württemberg Vihreät - SPD • Baijeri CSU/CDU - FDP • Berliini SPD - Linke • Brandenburg SPD - Linke • Bremen SPD - Vihreät • Hampuri SPD (yksin) • Hessen CDU - FDP • Mecklenburg-Vorpommern SPD - CDU • Niedersachsen CDU - FDP • Nordrhein-Westfalen SPD - Vihreät • Rheinland-Pfalz SPD - Vihreät • Saarland CDU - FDP - Vihreät • Sachsen CDU - FDP • Sachsen-Anhalt CDU - SPD • Schleswig-Holstein CDU - FDP • Thüringen CDU - SPD • CDU (8) – SPD (10) - Vihreät (5) – FDP (6) - Linke (2)

14. Maaliskuun vaalien vaikutukset Saksan hallituspolitiikkaan • Ydinvoima joutui pitkäksi ajaksi jäähylle Saksan energiapolitiikan vaihtoehtona • Merkelin hallituksen tuki liittoneuvostossa kaventui • B-W:n pääministeri ja CDU-johtaja Stefan Meppus erosi heti, • Merkelin hallituksen talous- ja teknologiaministeri Rainer Brüderle toukokuussa, samoin kuin Guido Westerwelle , joka jätti FDP:n puheenjohtajan tehtävät ja joutui saman tien sivuun myös varakanslerin paikalta; ulkoministerinä hän kuitenkin jatkaa • FDP:n uudeksi puheejohtajaksi ja varakansleriksi nousi nuori vietnamilaissyntyinen Philipp Rösler, josta tuli Brüderlen seuraaja liittohallituksen talous- ja teknologiaministerinä

15. Syyskuussa on tulossa vielä kahdet osavaltiovaalit, Mecklenburg-Vorpommernissa (4.9.) ja Berliinissä (18.9.) ”Kaksintaistelu” Klaus Wowereit Renate Künast (Die Grünen) (SPD) Forsa 18.8. SPD 36 %, CDU 23 %, Die Grünen 22 %, Linke 8 %, FDP 2 %, Sonstige 9%

16. Saksa sulkee kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä Fukushiman katastrofi järkytti; yksi seuraus oli vihreiden ”iso jytky” maaliskuun lopulla pidetyissä Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin osavaltiovaaleissa Merkelin hallituksella ei ollut yksinkertaisesti muuta mahdollisuutta nahkansa pelastamiseksi Välittömästi suljettiin 7 ydinvoimalaa, tuotantoon jäi vielä 9 voimalaa Päätöksen yhteys Japanin maanjäristyksen takia yhtäkkiä kääntyneeseen poliittiseen suhdanteeseen on helppo nähdä: vain vuotta aikaisemminhan Merkelin hallitus oli päättänyt jatkaa vanhojen, siis nyt pikaisesti suljettujen vanhojenkin voimaloiden käyttöaikaa vuoteen 2040 (SIC!)

17. Saksan sähköntuotannon lähteet 2011 • (prosenttiosuudet) • Kivi- ja ruskohiili 42 • Ydinvoima 23 • Maakaasu 14 • Tuulivoima 6 • Bioenergia 5 • Vesivoima 3 • Aurinkosähkö 2 • Muut 5