1 / 10

MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen 9.10.2014

MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen 9.10.2014. Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä. Helsingin seudun aluerakenne ja alakeskukset (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava). Ote MASU:n kehittämisvyöhyke 2016-2050 -luonnoksesta. Vantaan kaupunkirakenne.

lis
Download Presentation

MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen 9.10.2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen 9.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

  2. Helsingin seudun aluerakenne ja alakeskukset(Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) Osasto

  3. Ote MASU:n kehittämisvyöhyke 2016-2050 -luonnoksesta Osasto

  4. Vantaan kaupunkirakenne Osasto

  5. Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, ”kotikaupungit” (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.

  6. Yksikeskuksinen kaupunki • Virtaukset yksisuuntaisia. • Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset • Hierarkinen rakenne. • Monikeskuksinen kaupunki • Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia • Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen Osasto

  7. Monikeskuksisuutta kohti Lähde: Pohjoiset suurkaupungit (SYKEn julkaisuja 2/2014) Osasto

  8. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Metropolihallinto: 14-16 kuntaa, suppeat tehtävät Uudenmaan liitto / maakuntakaava, aluekehitys HSY (HSL) Sote-palveluiden tuottaminen Talous, hallinto, johtaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka • Saavutettavuus joukkoliikenteellä • käyttöfrekvenssi: päivittäin – viikoittain - vuosittain Sosiaalinen koheesio 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Neuvolat, kunnallinen päivähoito Varhaiskasvatus, perusopetus Nuorisotilat, lähikirjastot • Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä • päivittäinen käyttö Lähiliikuntapaikat Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut Osasto

  9. Kiitos!Seuraa metropoliselvitystä:Metropoliselvitys.fiMetropolutredningen.fi Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit

More Related