Gerontologisen sosiaalityön paikka pääkaupunkiseudun vanhustyössä Vanhustyön sosiaaliset Tampereella 13.3.2008

1. Gerontologisen sosiaalityön paikka pääkaupunkiseudun vanhustyössäVanhustyön sosiaaliset Tampereella13.3.2008 VTT Assi Liikanen SOCCA www.socca.fi/gero

2. 11 kehittämisryhmää Helsingissä 4 alueel. Ruotsinkielisten Sosve Lähityöntekijät Asunnottomat Ehko Espoo Vantaa Kauniainen Gero –tiimi(projektipäällikkö, projektitutkija, projektisuunnittelija) Tutorit Ohjausryhmä (kunnat, Yliopisto, Diak, Stakes) Laaja koulutustarjonta GERO = Gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke pääkaupunkiseudulla, 2005-2007, 2008Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa

3. Gerontologisen sosiaalityön käsitteet määritelty Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa vanhusten toimintakykyä, hyvinvointia, elinympäristöä, sosiaalisia olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta.(Seppänen 2006) Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa muutostyötä.(Gero -käsiteryhmä 2006) Gerontologinen sosiaalityö on asiakastyötä, mutta työssä tarvittava tieto rakentuu yhteiskunnallisesti.(Salonen 2007). (Gerontologiseen sosiaalityöhön liittyvää käsitemäärittelyä löytyy lisää loppuraportin liitteestä 7.)

4. Vanhussosiaalityön asiakkaat • yli 65-vuotiaat, käytännössä yli 75-vuotiaat ikäihmiset; • fyysisesti huonokuntoiset • dementoituneet ja muistisairaat • mielenterveyden häiriöistä kärsivät • päihdeongelmaiset • kaltoinkohdellut • yksinäiset ja turvattomat • kriisitilanteissa olevat • iäkkäät pariskunnat, joilla on ongelmatilanteita • iäkkäät omaishoitajat • puutteellisesti asuvat

6. Vanhussosiaalityön menetelmiä GERO-hankkeessa • Toiminnalliset ryhmät ja luovat menetelmät (käytössä) • Voimavara - huolikartta työvälineenä (pilotoitu – käytössä) • Kuvastin - reflektiivinen arviointimenetelmä (pilotoitu - kehitetään edelleen) • Ehkäisevät kotikäynnit (pilotoitu - käyttöön 2008) • Asiakasneuvonpito verkostomenetelmänä (pilotoitu - kehitetään edelleen) • Parityöskentely (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja – käytössä ruotisinkielisen vanhussosiaalityön tiimissä) • Palveluohjaus (mallin kehittäminen menossa) • Muistelutyö osana sosiokulttuurista vanhustyötä • Elämäkerta eli sosiobiografinen haastattelumenetelmä • Läheisneuvonpito (Liikanen & Kaisla: Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä Socca ja Heikki Waris-instituutin työpaperi 3/2007)

7. VOIMAVARA- JA HUOLIKARTTA GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ,130807 Lännen gero-ryhmä, Kaisla (sovellus Tom Erik Arnkil ”Huolen vyöhykkeet” - ajattelusta)

8. Gerontologisen sosiaalityön asiakasprosessi Orientaatio Menetelmät/ Toimenpiteet Yhteisötyön orientaatio Rakenteellinen orientaatio Ennalta- Kuntouttava Kuntouttava ja Huolenpidollinen/ ehkäisyn ja orientaatio huolenpidollinen/ huollollinen varhaisen tuen huollollinen orientaatio orientaatio orientaatio sosiaaliohjaus Avo- ja laitos-palvelujen rajapinta Laitos-palvelut sosiaalityö Etsivä ja ennaltaehkäisevä työ ja varhainentukeminen Palveluohjaus Ehko-käynnit Asukastyö ja alueellinen kumppanuus Seniorineuvola Toiminnalliset ryhmät Päiväkeskustoiminta Ohjaus- ja neuvonta Palvelutarpeen arviointi = tilannearvio ja suunnitelma Palveluohjaus Ohjaus ja neuvonta Kotikäynnit RAI Palvelujen suunnittelu ja toimeenpanon koordinointi Palveluohjaus Kotihoidon tiimit, casework, asiakasneuvonpito, elämäkertatyö, parityö päivätoiminta ja LAH-paikat SAP-toiminta Asiakastilanteen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Palveluohjaus Uusi tilannearvio, Asiakasneuvonpito SAP-toiminta SAS-työ Palveluohjaus SAS-neuvottelut, lausunto, sijoitus, kotouttamisen valmistelu Laitos- tai palvelu-asuminen Palveluohjaus, uusi tilannearvio, hoito-suunnitelma, neuvottelut, kotouttaminen Asiakkuus päättyy Kotiuttaminen Dokumentaatio GERO: Liikanen & Kaisla, 24.4.07

9. Vanhussosiaalityön sisältö ja työnjako ovat selkiytyneet: Kysely keväällä 2007 hankkeeseen osallistuneille

10. Osallistujien arviointi GERO-hankkeesta

11. Arviointia vanhussosiaalityön asemasta yms. omassa kunnassani,vertailu 2005-2007

12. Tärkeimmät tulokset -yhteenveto • Gerontologisen sosiaalityön sisältö ja ammattikäytännöt selkiytyivät • Vanhussosiaalityön asema vahvistui • Käsitteet määriteltiin • Asiakasprosessi kuvattiin • Työmenetelmät monipuolistuivat • Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjako selkiytyi • Työskentelytapa muuttui yksin toimimisesta yhdessä tekemisen suuntaan • Ammatillinen identiteetti vahvistui.

13. Tietoa tuotettu myös valtakunnalliseen käyttöön • Seppänen Marjaana (2006) Gerontologinen sosiaalityö - katsaus lähtökohtiin, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Yliopistopaino. • Liikanen Hanna-Liisa (2007) Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä. Teoksessa Seppänen & Karisto & Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. PS-kustannus. • Liikanen Hanna-Liisa & Kaisla Susanna & Viljaranta Liisa (2007) Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. SOCCA & Heikki Waris- julkaisusarja 12. Yliopistopaino. • Liikanen Hanna-Liisa & Kaisla Susanna (2007) Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä. SOCCA & Heikki Waris-instituutin työpapereita 3/2007.

14. Gerontologinen sosiaalityö on mahdollisuusIkäihmisten palvelujen laatusuositus STM 2008:3 • Ikääntyvien lähipalvelut ovat esim. ehkäisevät palvelut, palvelutarpeen arviointi, kotihoito, omaishoidon tuki ja gerontologinen sosiaalityö. • Gerontologisen, mukaanlukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen. • Kotihoidon asiakkaiden palveluiden laatua vahvistetaan niin, että käytettävissä on riittävä gerontologisen hoito- ja sosiaalityön sekä geriatrian asiantuntemus. • Henkilöstön määrän, koulutusrakenteen sekä osaamisen kehittämisen lähtökohta on laaja gerontologinen näkemys vanhenevasta ihmisestä. • Osa ikäihmisistä tarvitsee erityispalveluja, kuten gerontologista sosiaalityötä.

15. Antoisia lukuhetkiä toivotellen