180 likes | 282 Views
Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen , Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille. Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö. Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä.
E N D
Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi- terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö
Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä • Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta” • Sitoutuminen ja luottamuspula • Kuntaliitoskysymykset • Kuntien kokoero • Olevien yhteistyörakenteiden puute • Erityisesti päättäjien tasolla kokoavaa yhteistyötä melko vähän – muodot puuttuvat
Länsi-Suomi, huoltosuhde 2004 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (lasta, opiskelijaa, eläkeläistä) ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Huoltosuhde ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella.
Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kaupunkiseutusuunnitelma onnistunut lähes joka osa-alueeltaan + Esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka myös resurssoitu ja organisoitu - Yhteisten seudullisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, kun edetään kuntien omien tavoitteiden kautta - Yhteiset maapoliittiset tavoitteet puuttuvat eikä hajarakentamisen hallintaa ole erikseen käsitelty
Tampereen seudun kaupunkiseutusuunnitelman arviointi Olli Maijala / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008
Tampereen kaupunkiseudun taajamarakenne ja työssäkäyntialue
Tampereen seudun kaupunkiseutusuunnitelmasuunnitelman jaarvioinnin lähtökohtia • Seudulla on useamman vuoden perinne seutuyhteistyöstä, seutustrategia 2005 ja kaupunkiseudun kuntayhtymä. Kaupunkiseutusuunnitelmassa yhteistyö näkyy – arvio on kokonaisuutena hyvin myönteinen • Seudun erityisinä haasteina yhdyskuntarakenteen hallinta sekä kulkemistarpeen vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen tilanteessa, jossa seudun väestö kasvaa voimakkaasti etenkin kehyskunnissa ja sen seurauksena myös liikenne kasvaa nopeasti. • Haasteisiin vastaamiseen esitetty suunnitelmassa hyvät keinot. • Arvioinnissa on painotettu erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittamista ja yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa. Näillä on erityistä merkitystä seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinnassa.
MALP yhteensovittaminen (1) • Suunnitelmassa esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista seudullista yhteistyötä. • Seudulle aiotaan laatia samanaikaisesti - seudullinen rakennemalli - asunto-ohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma - palveluverkkoselvitys - ilmastostrategia - elinkeinostrategia • Vahvuutena on, että eri suunnitelmien ja ohjelmien laadinta kytketään toisiinsa. Kokoavana tekijänä toimii rakennemallityö. • Keskinäisvaikutussuhteet ja tältä kannalta keskeiset työvaiheet on myös aikataulullisesti mietitty; esim: - rakennemallivaihtoehtojen vaihtoehtoiset liikennejärjestelmät - rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutukset - palveluverkkoselvityksen esitysten vaikutusten arviointi rakennemallivaihtoehdoissa
MALP yhteensovittaminen (2)kehittämistarpeita • Rakennemallin heikkoutena on, että yhteisiin suunnitelmiin edetään kuntakohtaisten kehityskuvien laadinnan kautta. Yhteisen näkemyksen saavuttaminen voi tällöin olla vaikeaa. • Kriittinen kohta haasteisiin vastaamisessa on rakennemallityön vaikutusten arviointivaiheen onnistuminen: - tässä viimeistään kaikkia eri suunnitelmia ja ohjelmia tarkastellaan kootusti - tehdään keskeiset linjaukset yhdyskuntarakenteen, asumisen, liikennejärjestelmän ja kaupan sijoituksen sekä osittain myös palveluyhteistyön osalta.Seudun joukkoliikenteen järjestämisen kannalta seudullisen joukkoliikenneorganisaation muodostaminen on tärkeää. • Hajarakentamisen hallintaa ei ole suunnitelmassa erikseen käsitelty. • Yhteisiä maapoliittisia linjauksia ei ole esitetty tavoitteeksi.
Haja-asutusalueille vuosina 2001-2005 valmistuneiden asuntojen määrä ja osuus kaikista 5 vuoden aikana valmistuneista asunnoista
Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa • Asunto-ohjelmassa myönteistä, että siinä tullaan paitsi määrittelemään - asuntojen kunnittaiset ja asuntotyypittäiset tuotantotavoitteet sekä tonttitarjonta, myös - huomioimaan erityisryhmien asumispalvelujen järjestäminen • Vuokrataloyhteistyötä ei kuitenkaan esitetä. Se voisi auttaa yhteisten asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. • Myös asunto-ohjelman heikkoutena on, että yhteisiin suunnitelmiin edetään kuntien omien tavoitteiden kautta. Yhteisen näkemyksen saavuttaminen voi olla vaikeaa.
Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen • Tällä hetkellä seudulla on yksittäisiä sopimuksia päivähoito- ja koulupalvelujen rajat ylittävästä käytöstä. • Käyttömahdollisuuksien lisäämistä jatkossa selvitetään kattavasti keskeisimpien peruspalvelujen osalta. • Palveluverkkoselvityksessä määritellään toimenpide-esitykset tätä koskien perusopetuksen, päivähoidon ja perusterveydenhuollon osalta. • Koska vasta suunnitellaan, ei päätöksiä käytön mahdollistamisesta ole vielä olemassa. • Asiaa hankaloittaa se, että suunnitelmakunnat tulevat ilmeisesti kuulumaan kolmeen eri yhteistoiminta-alueeseen, kaksi kuntaa aikoo järjestää palvelunsa itse ja yhden osalta tilanne on vielä avoin. Nykymuodossaan ratkaisut eivät tue puitelain tavoitetta palvelujen paremmasta kuntarajat ylittävästä käytöstä.
Sitoutuneisuus yhteistyöhön • Suunnitelmien toteutumista edistää se, että niihin liitetään seudulliset toteuttamisohjelmat ja/tai aiesopimukset, joissa toimenpiteet (myös palvelut ja infrastruktuuri) aikataulutetaan ja vastuutetaan. • Kaikkien suunnitelmien toteuttaminen on jo käynnistynyt ja aikataulu on ripeä, määrä valmistua kevääseen 2009 mennessä. • Toteuttamista tukee resurssointi(ns. hanke-/seuturaha) ja yhteistyön organisointi seutuhallinnon kautta. • Yhteistyön kehittäminen suunnitelma-alueen ulkopuolelle jääneiden seudun kuntien kanssa on perusteltua.
Pirkanmaa Virrat Kihniö Kaupunkiseutusuunnitelman tekoon osallistuneet kunnat Parkano Vilppula Yhdistyminen 2009, kv tai VN päätös Mänttä Yhdistyminen 2009 ja 2007 Ruovesi Kuru Yhdistyminen 2007 Ikaalinen Juupajoki Yhdistyminen 2005 Ylöjärvi Orivesi Hämeenkyrö Tampere Ylöjärvi ja Kuru yhdistyvät 1.1.2009, mutta liitos ei oleyhdyskuntarakenteenkannalta merkittävä. Mouhijärvi Kuhmalahti Nokia Kangasala Pirkkala Vammala Äetsä Pälkäne Lempäälä Vesilahti Valkeakoski Akaa Kylmäkoski Punkalaidun Urjala
Kaupunkiseutusuunnitelmien ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä Helsingin seutu 36 0 36 Väestö 200 000–500 000 Tampereen seutu 36 0 36 Lahden seutu 34 0 34 Oulun seutu 30 1 31 Turun seutu 28 1 29 Väestö alle 200 000 Joensuun seutu 35 3 38 Jyväskylän seutu 30 3 33 Kouvolan seutu 25 4 29 Kuopion seutu 22 0 22 Hämeenlinnan seutu 19 3 22 Lappeenrannan seutu 17 3 20 Länsi-Uusimaa 17 2 19 Kokkolan seutu 15 4 19 Seinäjoen seutu 15 3 18 Kotkan seutu 16 0 16 Mikkelin seutu 14 2 16 Porvoon seutu 11 1 12 Vaasan seutu 5 0 5