TM, tutkija Kristiina Holm

1. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojen välinen sensitiivisyysComenius –projektin seminaari 14.5.2007 TM, tutkija Kristiina Holm Käytännöllisen teologian laitos Helsingin yliopisto

2. Erilaisuus: haaste kouluille • Kulttuurienvälinen kasvatus ja uskontojen väliseen dialogiin pyrkiminen ovat merkittävässä asemassa nyky-yhteiskunnassa niin globaalisti kuin lokaalistikin. • Suomessa maahanmuuttajien määrä nousee jatkuvasti: vuonna 1990 maahanmuuttajia oli 26 255, kun vuonna 2006 heitä oli jo 113 852. • Eri etnisistä taustoista tulevien, vieraita kieliä puhuvien oppilaiden määrä suomalaisissa kouluissa kasvaa. • Esim. vuonna 2005 Helsingin peruskouluissa opiskelleista 50 000 oppilaasta maahanmuuttajataustaisia oli 4000 ja opetusta annettiin 40 eri kielellä. • Dasen (2002): jotta vältettäisiin esteiden syntyminen eri ryhmien välillä ja päästäisiin kohti kulttuurienvälistä koulua, tarvitaan toisten kunnioitusta, suvaitsevaisuutta ja oikeaa dialogia enemmistön ja vähemmistöjen välillä. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

3. Erilaisuus: haaste uskonnonopetukselle • Breidlid & Nicolaisen (2004): modernin uskonnonopetuksen suuri haaste on auttaa oppilaita käsittelemään kulttuurista ja uskonnollista erilaisuutta ja pluralismia. • Oppilaiden pitäisi oppia arvostamaan luokkatovereidensa erilaisia maailmankatsomuksia ja ”taistella tasa-arvon puolesta”. • Nuorten kulttuurien- ja uskontojenvälisen herkkyyden tutkiminen on tärkeää, koska tulokset voivat tukea myös opettajaa kohtaamaan erilaisia oppilaita ja löytämään sopivia opetusmetodeita. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

4. Uskonnonopetuksen tavoitteet • POPS (2004): ”Uskontoa käsitelläänyhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.” • Uskonnonopetuksen tavoitteena on tutustuttaa nuori muihin uskontoihin sekä auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä. • Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen tavoitteita: • oppilas ”tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään” • ”osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä”. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

5. Teoreettinen tausta: Kulttuurienvälinen herkkyys • Taustateoriana on Milton Bennettin kulttuurienvälisen herkkyyden kehittymismalli. • Kulttuurienvälinen herkkyys tarkoittaa sensitiivisyyttä huomata ja kokea kulttuurisia eroja ja erilaisuutta. • Bennett olettaa, että kulttuurisen herkkyyden kasvaessa myös yksilön kulttuurienvälinen kompetenssi eli kognitiiviset ja toiminnalliset taidot kasvavat. • Kulttuurienvälinen herkkyys on luonteeltaan etnosentristä tai etnorelativistista. • Etnosentrisyys: oman kulttuurin paremmuuden korostamista suhteessa muihin kulttuureihin, jotka lähtökohtaisesti nähdään kielteisinä. • Etnorelativistisuus: erilaisuus hahmotetaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

6. Kulttuurisen herkkyyden kehitysmalli (Bennett, 1993; Bennett & Bennett, 2004) Etnosentriset orientaatiot Etnorelativistiset orientaatiot ----------------------------------------------------------------------------------------------------- Kieltäminen Puolustautuminen Minimointi Hyväksyminen Sopeutuminen Yhteensovittaminen (Denial) (Defense) (Minimization) (Acceptance) (Adaptation) (Integration) Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

7. Etnosentrinen kulttuurienvälinen herkkyys: kulttuurienväliset erot nähdään uhkina ja ongelmina • Kieltäminen (Denial): • tila, jossa yksilö ei hahmota kulttuurisia eroja ollenkaan tai pyrkii sulkemaan ne pois. • Puolustautuminen (Defence): • Erilaisuuden kohtaamisessa käytetään puolustautumiskeinoja, joita ovat mustamaalaaminen ja kulttuurinen ylemmyydentunne. • ”Me” – ”Ne” –ajattelu ja stereotypioiden luominen. • Puolustautumiseen kuuluu myös kulttuurinen käännynnäisyys, jossa yksilö liittyy uuteen kulttuuriin ja alkaa halveksia omaansa. • Minimointi (Minimization): • Tila, jossa korostetaan ihmisten samanlaisuutta ja yleismaailmallisia perusarvoja. • Palvelee lopulta oman kulttuurin ylivertaisuutta, koska toiseus nähdään omasta kulttuurista käsin. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

8. Etnorelativistinen kulttuurienvälinen herkkyys:kulttuurienväliset erot nähdään myönteisenä • Hyväksyminen (Acceptance): • Henkilö huomaa ja hyväksyy kulttuurien väliset erot arvoissa ja käyttäytymisessä, vaikka ei välttämättä olisikaan niistä samaa mieltä. • Omaa maailmankatsomusta pidetään yhtenä vaihtoehtona moninaisten maailmankatsomusten joukossa. • Sopeutuminen (Adaptation): • Henkilö kykenee vaihtamaan perspektiiviä riippuen siitä, millaisessa kulttuurisessa kontekstissa toimii. • Kehittyneet kulttuurienväliset viestintätaidot ja empatiakyky. • Yhteensovittaminen (Integration): • Yksilön monikulttuurinen identiteetin eriasteista muotoutumista. • Yksilö kykenee jatkuvasti luovalla tavalla integroimaan omaksi kokemaansa kulttuurista moninaisuutta myönteisellä tavalla osaksi omaa identiteettiään. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

9. Uskontojenvälinen herkkyys • Kulttuurienväliset teoriat huomioivat vain harvoin uskontoon liittyvät asetelmat. • Mohammed Abu-Nimer (2001): Developmental Model of Interreligious Sensitivity • Uskontojenvälisen herkkyyden kehitysmalli pohjaa Bennettin teoriaan sekä Abu-Nimerin suorittamiin haastatteluihin ja work shoppeihin rauhanrakennustyön kontekstissa. • Uskontojenvälisen herkkyyden kehitysmalli ottaa huomioon uskonnollisuuden ja uskonnollisten asenteiden ainutlaatuisuuden kulttuurienvälisyyden tutkimuksessa. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

10. Tutkimuksen tavoite • Comenius –kouluissa toteutettu tutkimus on osa väitöstutkimustani. • Väitöstutkimukseni tavoitteena on tutkia 1) yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä, 2) eettistä sensitiivisyyttä sekä 3) niiden välisiä yhteyksiä. • Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään mm. tyttöjen ja poikien välisiä eroja sekä uskonnonopetuksen mahdollista vaikutusta eri sensitiivisyyksien kehittymiseen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

11. Tutkimuskysymykset • Onko rippikoulun käyneiden (9. lk) ja ei-rippikoulun käyneiden (7.- 8. lk), luterilaista uskontoa opiskelevien oppilaiden kulttuurien- ja uskontojenvälisessä sensitiivisyydessä eroja? • Onko tyttöjen ja poikien välillä eroa kulttuurien- ja uskontojenvälisessä sensitiivisyydessä? Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

12. Tutkimusaineisto • Aineisto kerättiin Helsingin Normaalilyseosta ja Jyväskylän Huhtaharjusta syyslukukauden 2006 aikana. • 7. – 9. –luokkien oppilaat, jotka opiskelevat evankelisluterilaista uskontoa koulussa (N=249). • 53% tyttöjä, 47% poikia • 7. –luokkalaisia 34% • 8. –luokkalaisia 33% • 9. –luokkalaisia 33% • Aineiston keruumenetelmänä kyselylomake, jossa 29 väittämää. • Oppilaat arvioivat itse kyselyssä esitettyjä väittämiä Likert –asteikolla (1 Täysin eri mieltä… …5 Täysin samaa mieltä) • Data analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

13. Tuloksia: Uskontokasvatuksen vaikutus kulttuuriseen ja uskonnolliseen sensitiivisyyteen • Rippikoulun käyneet ja eniten uskontokasvatusta saaneet 9. luokkalaiset erosivat nuoremmistaan siten, että he valitsivat korkeampia arvoja etnorelativistista orientaatiota eli Hyväksyntää mittaavissa väittämissä. • Toisaalta he valitsivat korkeampia arvoja myös etnosentrisiä orientaatioita eli Puolustautumista ja Minimointia mittaavien väittämien kohdalla. • Ristiriitaisten tulosten vuoksi tarvitaan lisää dataa, jotta voidaan saada tilastollista tukea teoreettisesti oletetulle väittämälle uskontokasvatuksen vaikutuksesta kulttuurien- ja uskontojenväliseen sensitiivisyyteen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

14. Tuloksia: Tyttöjen ja poikien väliset erot • Poikien asenteet erilaisuutta kohtaan olivat selvästi negatiivisemmat, kuin tyttöjen. • Pojilla havaittiin vahvempi pyrkimys välttää toisia kulttuureja, kuin tytöillä. He eivät olleet yhtä kiinnostuneita muista kulttuureista ja uskonnoista, kuin tytöt. • Pojat olivat tyttöjä taipuvaisempia ilmaisemaan aggressiivisia asenteita eri kulttuureja ja uskontoja kohtaan. • Pojat myös puolustivat tyttöjä enemmän suomalaista kulttuuria ja pitivät sitä ylivertaisena verrattuna muihin kulttuureihin. • Poikien vastauksissa korostui etnosentrismille tyypillinen kaksitahoinen jaottelu “meihin” ja “niihin”. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

15. Tuloksia: Tyttöjen ja poikien väliset erot • Tytöt arvioivat itsensä empaattisemmiksi ja moniarvoisemmiksi, kuin pojat. • Kulttuurienvälisten taitojen oppimisessa empatia on keskeisessä asemassa, koska se mahdollistaa erilaisuuden ja moninaisuuden arvostamisen. • Tyttöjen vastauksissa korostui taito asettua toisen ihmisen asemaan. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

16. Jatkotutkimus • Mittarin muokkaaminen tutkimustulosten pohjalta. • Suuremman aineiston hankkiminen, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä. • Kansainvälisten vertailuaineistojen hankkiminen; yhteistyö Israelissa sijaitsevien juutalaisten ja muslimikoulujen kanssa. • Kulttuurienvälisen ja uskontojenvälisen sensitiivisyyden suhde eettiseen ja spirituaaliseen sensitiivisyyteen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

17. Kiitos mielenkiinnostanne! Kristiina Holm, projektitutkija kristiina.holm@helsinki.fi 050 - 402 5257