Allah arabiankielellä symboloi islamin uskoa

1. Allah arabiankielellä symboloi islamin uskoa

3. Islam • Kristinuskon jälkeen islam on toiseksi levinnein uskonto. Muslimeja on 1,5 miljardia eli neljännes maailman väestöstä (21%). • Islam on monimuotoinen uskonto • ”Islam ei ole organisoitunut samalla tavoin hierarkkisesti kuin kristinusko. Islamin piirissä ei ole seurakuntia, kirkkolaitosta eikä kaiken ylittävää korkeinta auktoriteettia tai elintä, jonka vallassa olisi tulkita uskontoa tai antaa säädöksiä” (Hallenberg 2008: 77). • Arabia on islamin uskonnollinen kieli kaikkialla.

4. Islam ja sen peruskäsitteet • Islam eli ”Jumalalle antautuminen”. Tulee samasta sanajuuresta kuin sana salam ’rauha’ (Hajjar 98). • Muslim eli ”Jumalalle antautunut”, ”sielunsa Jumalalle luovuttanut” • Allah: ”Jumala”. Arabian sana Allah ei ole erisnimi vaa koostuu määräisestä artikkelista al- ja sanasta ilah (jumala): al´+ ilah = allah. • al-Qur’an: ”lukemisto, Koraani, muslimien arabiankielinen pyhä kirja, joka koostuu 114 luvusta eli suurasta, kanonisoitiin 656. Tulkinnat eli Koraanin selitysoppi (tafsir). • Hadithit: Perimätieto: kertomukset mitä Muhammad teki, 800-luvulla koottu. Koraanin jälkeen tärkeimmät tekstit. (Hallenberg 2008: 79.)

5. Islam ja sen peruskäsitteet • Sunna: Perimätietoon nojaava Muhammadia jäljittelevä oikea, suositeltava menettelytapa, esim. Muhammad peseytyi yhdynnän jälkeen. • Shari’a eli islamin laki, oik. Jumalan laki: Ei ole olemassa yhtenäistä lakia, koska täydellisen lain tietää vain Jumala. Shari’aa tulkisevat oppinet fiqhin avulla. • Fiqh: eli lain tulkinta ja lakitekstit, eivät muodosta yhtenäistä islamilaista lakia vaan eri koulukuntien tekstejä tulkitaan eri tavoin eri aikointa • Fatwa eli oppineiden ratkaisu tai lausunto, kysytään oppineelta muftilta eri tapauksia varten, eivät välttämättä sido kysyjää. (Hallenberg 2008: 79.)

6. Islam: Mitä Islam tarkoittaa? • Islam on arabiankielinen sana, joka tarkoittaa alistumista ja tottelevaisuutta, eli täydellistä antautumista Jumalan johdatuksen varaan. • Islam (arab. ‏الإسلام‎, al-islām, joskus myös muhamettilaisuus) on monoteistinen abrahamilainen uskonto. • Islam sai alkunsa Arabian niemimaalla profeetta Muhammadin ilmestyksien pohjalta vuonna 610. • Vain joka viides islamia tunnustava eli muslimi on etniseltä taustaltaan arabi. Muslimeista joka viides puhuu arabiaa äidinkielenään. Islamin tulkinta pohjaa arabiankieliseen maailmaan (poikkeuksena siialainen Iran).

7. Islam • Pääsuunnat ovat sunnalaisuus ja shialaisuus. • Islamin pyhä kirja on Koraani. Islamissa puhutaan kirjanuskonnoista – juutalaisuus, kristinusko ja islam – joista islamia pidetään kehittyneimpänä muotona. • Islam on kristinuskon jälkeen maailman suurin uskonto. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista uskonnoista. • Islamilaisia on maailmassa vuonna 2005 noin 1,3 miljardia, lukumääräisesti eniten Indonesiassa. • Vuonna 2005 Euroopassa muslimeja oli 30 miljoonaa ja Suomessa noin 30 000.

8. Islam on uskoa ja lakia Islam uskontona jaetaan kahteen osaan. • Yksi osa on usko, johon sisältyy usko Jumalaan, Hänen profeettoihinsa, Hänen kirjoihinsa, enkeleihin, Tuomiopäivään, ja Jumalan "Qadariin", sallimukseen. b) Toinen osa on sharia (islamin laki), joka käsittää kolme elementtiä: • Palvonta ja kuinka se tulee tehdä. • Moraali ja hyvät menettelytavat. • Ihmisten välisiä suhteita ohjaavat säännöt: perhenormit, sosiaalinen turvallisuus, perintölaki, taloudelliset periaatteet, rikoslait ja kansainväliset suhteet.

9. Islam on uskoa ja lakia • Ollakseen muslimi, täytyy omaksua sekä usko että sharia, mutta shariaa tulkitaan eri tavoin. • Sharia perustuu Koraanin lisäksi perimätietoon (hadith) siitä, kuinka Profeetta eri tilanteissa oli toiminut. • Kun katuu ja pyytää Jumalan anteeksiantoa, antaa Jumala kaikki synnit anteeksi. • Jumalan kieltäminen tai jonkun/jonkin palvominen Hänen rinnallaan ovat ainoat synnit, joita Jumala ei anna anteeksi Tuomiopäivänä, jos ihminen ei luopunut näistä synneistä eläessään (Koraani 4:48, 4:116).

10. Islamiin kuuluu kuusi perususkomusta • Usko Jumalaan • Usko enkeleihin • Usko Jumalan lähettämiin kirjoihin • Usko profeettoihin ja sanansaattajiin • Usko tuomionpäivään ja ylösnousemukseen • Usko kohtaloon

11. Islam: Koraani ja sunna • Muhammad syntyi vuoden 570 tienoilla Mekassa, nykyisen Saudi-Arabian alueella. • Koraani jakautuu 114 suuraan eli lukuun. Suurat jakautuvat vastaavasti jakeisiin. Koraanin mukaan oikein uskovat pääsevät kuoltuaan paratiisiin (arab.‏جنّة‎, janna) ja vääräuskoiset joutuvat helvettiin (arab.‏جهنم‎, jahannam). • Koraanin jälkeen seuraavaksi tärkein auktoriteetin lähde on sunna. Sunnalla tarkoitetaan profeetta Muhammadin elämäntapaa ja sen esikuvallisuutta muslimeille. Tässä myöhemmin syntyneessä opissa Muhammadin katsotaan toimineen synniltä suojattuna ja menetelleen elämässään oikein. Šiialaisessa opissa tämä käsittää myös šiialaiset imaamit.

12. Islamin historia: Profeetta Muhammad • Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla profeetta Muhammadin toiminnan tuloksena. • Muhammad syntyi Mekan kaupungissa noin vuonna 570. Hän avioitui varakkaan lesken Khadijan kanssa ja toimi menestyksellisesti kauppiaana. Kutsumuksen saatuaan Muhammad alkoi esiintyä saarnaajana ja Jumalan lähettiläänä. Muhammad sai pian vihamiehiä ja häntä alettiin pilkata ja solvata. Vuonna 622 Muhammad muutti Mekasta Medinaan. Tästä muutosta, hijrasta, alkaa islamilainen ajanlasku. Medinan kaudella Muhammadista kehittyi arvossapidetty yhteiskunnallinen ja uskonnollinen johtaja. Medinalaiset muodostivat itsenäisten heimojen liiton, jonka ongelmat ratkaistiin profeetan ilmoitusten perusteella. Näin syntyi ensimmäinen muslimivaltio.

13. Islamin historia: Profeetta Muhammad • Muhammad seuraajineen otti useita kertoja yhteen mekkalaisten kanssa. Vuonna 630 Muhammad ratsasti kymmenen tuhannen miehen kanssa Mekkaan kohtaamatta vastarintaa, koska mekkalaiset olivat luvannet poistua kaupungista siksi aikaa. Hän hävitti Kaaban pyhäköstä jumalankuvat, mutta armahti kaikki asukkaat. Medinaan hän palasi koko keskisen Arabian hallitsijana. Vuonna 632 Muhammad suoritti jäähyväispyhiinvaelluksensa Mekkaan ja hänen siellä noudattamansa tavat muodostivat sunnan, profeetan tavan, jota muslimit edelleen noudattavat. Muhammad kuoli samana vuonna Medinassa, jonne hänet myös haudattiin.

14. Islamin suuntaukset • Muhammadin kuoltua hänelle kokoonnuttiin valitsemaan seuraajaa yhteisön, umman, johtajana. • Kysymys umman johtajuudesta jakoi islamin kolmeen pääsuuntaukseen, joita olivat sunnalaisuus, shiialaisuus ja kharijilaisuus. A) Sunnalaisuus: Vaikutusvaltaisimmat miehet kannattivat varhaista Muhammadin kannattajaa Abu Bakria. B) Shiialaisuus: Toisten mielestä johtajuus kuuluu Muhammadin suvulle ja koskei Muhammadilta jäänyt poikaa, he´kannattivat seuraajaksi Muhammadin sedän poikaa Alia ja näin syntyi "Alin puolue" (shi'at Ali).

15. Islamin suuntaukset C) Kharijilaisuus: C) Toiset (Syyrian Umaiya-suku) vastustivat Alia (väitettiin olevan osallinen edellisen kalifin murhaan) ja Alin kuoltua Syyrian kuvernööri Mu'awiya julistautui kalifiksi Jerusalemissa ja Damaskuksesta tuli islamilaisen valtion poliittinen keskus. Alin poika al-Husain kaatui umaijadien vastaisessa kapinassa Irakin Kerbelassa. Umaijadidynastia hallitsi aina vuoteen 750 saakka Damaskuksesta käsin.

16. Islamin suuntaukset • Useimmat muslimit hyväksyivät Mu'awiyan ja umaijadidynastian. A) Sunnalaisen näkemyksen mukaan johtajuus kuului sille, jolla oli todellinen valta ja joka ei luopunut islamista. B) Shiialaiset katsoivat puolestaan johtajuuden kuuluvan profeetan jälkeläisille. Shiialaisten keskuudessa syntyi 680-luvulla messiaaninen ajatus "oikeaan johdetusta" johtajasta, joka kukistaisi vääryyden. C) Kharijidit eli "uloslähtijät" katsoivat, että johtajuus kuuluu parhaalle muslimille, karismaattiselle ja nuhteettomalle miehelle. Kharijideja on nykyisin vähän.

17. Islamin suuntaukset Kun shiialaisten yhdestoista johtaja eli imaami kuoli, hänen poikansa katosi salaperäisellä tavalla. Hänen ajateltiin olevan "kätkössä" ja palaavan kerran oikeaan johdettuna imaamina. A) Shiialaisten johtajina hänen poissaollessaan toimisivat yhteisön oppineet, mujtahidit. Tätä shiialaisuuden haaraa sanotaan 12-shiialaisuudeksi. B) Toinen haara, 7-shiialaisuus hyväksyy vain kuusi ensimmäistä imaamia. Heidän mukaansa kuudennen imaamin poika Ismail on tuo kätketty imaami. Heitä nimitetäänkin usein ismaililaisiksi.

18. Islamin uskomukset • Muhammadin vastaanottamat ilmoitukset koottiin hänen kuolemansa jälkeen yhteen Koraaniksi. • Muhammad erotti tarkasti jumalalliset ilmoituksensa ja muut puheensa. Tieto muista teoista ja puheista koottiin perimätiedon kokoelmiksi (hadith). • Islamin Jumala, arabiaksi Allah, on Muhammadin saamien ilmoitusten mukaan sama Jumala kuin Raamatun ilmoittama Abrahamin Jumala. Jumala on ainoa, Yksi, eikä hänen rinnallaan ole muita. Ajatus toisista jumalista hänen rinnallaan on anteeksiantamaton synti. Hän on ikuinen, näkymätön, tutkimaton, kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Jumala on aktiivinen, hän on luoja ja tuomari. Tuomioissaan Jumala on oikeudenmukainen ja myös armahtava ja anteeksiantava.

19. Islamin uskomukset • Jumalalla on lähimpinä palvelijoinaan enkeleitä, sukupuolettomia henkiolentoja. Jumala puhuttelee ihmisiä profeettojen välityksellä. • Tuomiopäivää koskevat uskomukset ovat islamissa keskeisiä. Islamiin kuuluu usko ruumiin ylösnousemukseen sekä uskon ja tekojen mukaiseen kohtaloon joko paratiisissa tai helvetissä. Kuoleman jälkeen sielu poistuu ruumiista yhtyäkseen siihen ylösnousemuksessa. • Profeettojen ja marttyyrien uskotaan pääsevän paratiisiin heti kuoltuaan.

20. Islamilainen etiikka ja elämäntapa • Islam on maallikkojen uskonto: pappeja ei tarvita välittäjiksi ihmisen ja Jumalan väliin • Islam on lakiuskonto ja velvollisuudet sitovat yhtäläisesti kaikkia muslimeja. Ihanteena on, että usko ilmenee käytännön hyvinä tekoina. • Muslimit lähestyvät Jumalaa lain tietä (sharia tarkoittaa tietä tai polkua). Kaikenkattava sharia sisältää sekä rituaaliset että moraaliset velvollisuudet ja sen piiriin kuuluu sekä julkisen että yksityisen elämän piiriin kuuluvia asioita.

21. Islamilainen etiikka ja elämäntapa Sharia erottelee ihmisen velvollisuudet A) Jumalaa kohtaan: rituaaliset velvollisuudet, joita nimitetään yleensä islamin viideksi peruspilariksi (ks. Rituaalit). B) muita ihmisiä kohtaan: muut moraaliset velvollisuudet. Islamin etiikkaan kuuluu joukko hyveitä: kiitollisuus ja tottelevaisuus Jumalaa kohtaan, ystävällisyys, siveys rehellisyys, uskollisuus, nöyryys, rauhaa rakastavuus, oikeudenmukaisuus, kunnioittavuus, rohkeus, veljesrakkaus sekä armeliaisuus.

22. Islamilainen etiikka ja elämäntapa Islamin laissa teot luokitellaan viiteen luokkaan: 1) velvollisuuksiin, joiden laiminlyönti on synti 2) suositeltaviin, joiden laiminlyönnistä ei rangaista 3) neutraaleihin 4) moitittaviin, joiden välttämistä suositellaan, mutta jotka eivät ole rangaistavia 5) kiellettyihin, jotka ovat Jumalaa vastaan tehtyjä syntejä ja siksi rangaistavia. Neljä ensimmäistä luokkaa ovat siis sallittuja, ja vain viimeinen kielletty (haram).

23. Islamilainen etiikka ja elämäntapa • Islamin etiikan lähteitä ovat tärkeysjärjestyksessä: Koraani, profeetan sunna, yksimielisyys ja analogiapäättely. • Vaikka Koraanista ei löydy kymmenen käskyn tapaista muista erottuvaa eettistä koodistoa, jotkut Koraanin kohdat antavat selkeitä ohjeita (esim. 17:22-39).

24. Islamilainen etiikka ja elämäntapa • Islam kieltää ihmistä tai eläintä esittävien kuvien käytön jumalanpalveluksessa ja rukous- ja hartaustiloista. Moskeijat ovat kuvattomia. Kaikissa profeetta Muhammadia esittävissä kuvissa hänen kasvonsa on peitetty. • Nykyislamissa on yleistynyt käsitys, että kuvakielto koskee vain kuvien uskonnollista käyttöä. Silti Kaabaa ja Jerusalemin kalliomoskeijaa esittävät kuvat ovat yleisiä ja suosittuja.

25. Islamilainen etiikka ja elämäntapa • Kiellettyjä asioita ovat uhkapelit (Kor. 5:90-91), koronkiskonta (2:276), varastaminen, valehtelu, panettelu, petos ja huijaus sekä ennustaminen ja taikuus. • Koraani määrää ankarat rangaistukset varkaudesta, sen mukaan tekijältä pitäisi leikata käsi (5:42).

26. Islamin viisi peruspilaria Kaikki teot, jotka tehdään tietoisena siitä, että ne ovat Jumalan tahdon mukaisia ja siinä tarkoituksessa, ovat islamissa Jumalan palvontaa. Jumalan tahtoon alistumisesta ja islamin yhteisöön kuulumisesta seuraa viisi keskeistä velvollisuutta: uskontunnustus, rukoukset, almut, paasto ja pyhiinvaellus. • Uskontunnustus (Shahada): Iman on uskontunnustus, jonka mukaan ei ole olemassa muuta jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on hänen profeettansa. 2. Rukoukset eli Salat on muslimin velvoite rukoilla viidesti päivässä ja pyhittää perjantai pyhäpäiväksi. Rukoukset puhdistavat sydäntä ja auttavat kontrolloimaan kiusauksia toimia väärin tai tehdä pahaa.

27. Islamin viisi peruspilaria 3. Almut (Zakat)on vuosittainen "vero" kunkin omaisuudesta, joka annetaan hyväntekeväisyytenä tarvitseville. Muslimin velvollisuus antaa köyhille maksukyvyn mukaan. 4. Paasto (Saum): Ramadan-kuukauden aikana (islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi) muslimit pidättäytyvät ruuasta, juomasta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä aamunsarastuksesta pimeyden laskeutumiseen asti. Sairaat, raskaana olevat, imettävät äidit (voivat korvata paastoa myöhemmin) ja raskasta työtä tekevät on vapautettu paastovelvollisuudesta. 5. Pyhiinvaellus (Hajj) on muslimin velvoite tehdä kerran elämässään pyhiinvaellus Mekkaan, jos hän siihen kykenee. Mekassa on pyhä Kaaba, muslimimaailman keskus. (Kuuvuoden viimeisenä kuukautena, kaksi kuukautta ramadanin päättymisen jälkeen noin kaksi miljonaa pyhiinvaeltajaa kokoontuu Mekkaan.)

28. Perustarpeitakin on viisi • usko • Henki • Järki • suvunjatkaminen ja siveys • omaisuus • ”Usko säilyy aina, silloinkin kun henki on uhattuna” (Hajjar 2008: 100).

29. Islamin rituaalit: Jumalanpalvelus • Muslimielämä alkaa uskontunnustuksen lausumisesta vilpittömin mielin. "Todistan ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja että Muhammad on hänen profeettansa." Islamin uskoon kääntymisen merkiksi uskontunnustus lausutaan juhlallisesti todistajan läsnä ollessa. Se lausutaan aina myös rukouksen yhteydessä. Islamin jumalanpalveluselämän ytimessä on viisi kertaa vuorokaudessa toimitettava rukous. Rukous on profeetta Muhammadin opetukseen perustuva normi, eli sunna.

30. Islamin rituaalit: Jumalanpalvelus • Osana jumalanpalvelusta, rukouskutsu esitetään viidesti päivässä moskeijan minareetista. • Rukousta ei saa suorittaa auringon juuri noustessa tai laskiessa, eikä tarkkaan keskipäivällä. • Ensimmäinen rukoushetki ennen auringon nousua, keskipäivän rukous suoritetaan auringon jätettyä lakikorkeutensa, kolmas ennen auringonlaskua, iltarukous iltaruskon aikaan ja viides rukous pimeyden jo laskeuduttua, milloin tahansa ennen aamun kajastusta.

31. Islamin rituaalit: Jumalanpalvelus • Rukoukset voidaan suorittaa missä tahansa, niitä varten ei tarvitse mennä mihinkään erityiseen paikkaan. Puhtaalla alustalla, yleensä rukousmatolla, rukoilija asettaa jotain eteensä merkitsemään rukoussuunnan, joka on kohti Mekkaa. • Rukoukset voidaan suorittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. • Tavallisesti muslimit rukoilevat kotona.

32. Islamin rituaalit: Jumalanpalvelus • Julkinen rukouspaikka on moskeija. Muslimimiesten velvollisuus on osallistua perjantain jumalanpalvelukseen, yhteisrukoukseen joka korvaa keskipäivän rukouksen. • Moskeijoista tuli varhain myös muun opetuksen keskuksia ja niiden yhteydessä voi toimia esimerkiksi koraanikouluja.

33. Islamin rituaalit: Jumalanpalvelus • Rukoilijan on oltava rukousta suorittaessaan rituaalisesti puhdas. • Moskeijoiden ulkopuolella on tavallisesti pesualtaita rituaalipesua varten. Ensin pestään kädet, huuhdotaan suu ja sieraimet ja sitten kasvot, kädet ja käsivarret ja pyyhitään päälaki ja kaula. Lopuksi pestään jalat. Jos vettä ei ole saatavilla, pesuun voidaan käyttää hiekkaa. • Moskeijaan mentäessä riisutaan jalkineet ja pukeutumisen on oltava säädyllistä. • Rukouksessa lausutut sanat ja siihen liittyvät liikkeet ovat tarkoin määrätyt. Rukoilijat seisovat suorissa riveissä ja seuraavat rukouksen johtajan (imaamin) liikkeitä. Kumarrussarjoja tehdään neljä. • Periaatteessa kuka tahansa rukouksen osat tunteva muslimi voi toimia rukouksen johtajana.

34. Islamin rituaalit: Siirtymäriitit • Poikien ympärileikkaus (khitan) on ollut Abrahamista lähtien Lähi-idässä tapana ja merkkinä liitosta Jumalan kanssa. • Poikien ympärileikkaus on profeetan sunna, eli Muhammadin opetukseen perustuva normi, vaikka Koraanissa ei ole siitä määräyksiä. Tyttöjen ympärileikkauksella ei ole uskonnollista perustaa, vaikka joissakin muslimimaissa sitäkin on harjoitettu.

35. Islamin rituaalit: Siirtymäriitit • Ympärileikkauksen ajankohtaa ei ole määritelty ja se vaihtelee suuresti alueittain. Tavallisesti pojat ovat 5-13 -vuotiaita. Seitsemän päivän ikää pidetään alarajana. Ympärileikkausta juhlitaan perheen, suvun ja naapurien kesken. Poika voidaan pukea kauniisiin vaatteisiin ja kuljettaa kulkueessa kaduilla. • Myös islamiin kääntyneet miehet ympärileikataan. • Ympärileikkaus suojelee ympärileikatun vaimoa kohdunkaulan syövältä ja virtsatietulehduksilta (Hajjar 2008: 114).

36. Islamin rituaalit: Siirtymäriitit - Avioliitto • Profeetta Muhammed kehotti kaikkia seuraajiaan menemään naimisiin, jotta korkea moraali säilyisi yhteiskunnassa. • Islamin mukaan seksi kuuluu vain avioliittoon. Ennen avioliittoa seksistä on pidättäydyttävä ja uskottomuutta pidetään vakavana syntinä. Tämä perinnäistapa saattaa johtaa kunniaväkivaltaan eli naisen uhkailemiseen, liikkumisen rajoittamiseen tai pakkoavioliittoon (Hallenberg 2008: 90). • Avioliiton ulkopuoliset suhteet kiellettiin Koraanissa sekä miehiltä että naisilta. • Aviorikoksesta Koraani määrää ankaran rangaistuksen, mutta vaatii myös, että teolla pitää olla neljä todistajaa (24:2).

37. Avioliitto • Islamin mukaan avioliitto on kahden ihmisen välinen sopimus. • Vanhemmat tai muut sukulaiset toimivat usein neuvonantajina tai välittäjinä suuremman kokemuksensa vuoksi. • Miehen on annettava vaimolleen huomenlahja ennen kuin avioliitto on pätevä, ja summa merkitään sopimukseen. Huomenlahja toimii naisen vakuutuksena esim. erotilanteessa. • Morsiamen suku antaa puolestaan nuorelle parille myötäjäisiä – rahaa tai omaisuutta. • Avioero on sallittu, mutta se ei ole suositeltava ratkaisu. Naisella eroon täytyy olla syy, miehen puolelta riittää ilmoitus. • Eronneiden naisten asema vaihtelee eri maissa.

38. Avioliitto: Moniavioisuus • Koraanissa on yksityiskohtaisia määräyksiä avioliitosta ja erosta. • Islam sallii moniavioisuuden, jos pystyy kohtelemaan kaikkia vaimojaan yhdenvertaisesti. Ketään ei pitäisi voida pakottaa moniavioisuuteen. • Miehelle sallitaan enimmillään neljä vaimoa, sekin sillä edellytyksellä, että hän kykenee olemaan näille kaikessa tasapuolinen: "...niin naikaa niin monta vaimoa kuin teille sopii, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos kumminkin pelkäätte että ette pysty täyttämään kohtuuden vaatimuksia, niin ottakaa vain yksi..." (4:3). • Nainen voi vaatia, että avioliittosopimukseen merkitään ylimääräinen pykälä, jonka mukaan hänellä on oikeus avioeroon, jos hänen miehensä haluaisi toisen vaimon. • Jos muslimi asuu maassa, jossa moniavioisuus on kielletty, hänen tulee noudattaa sen maan lakeja.

39. Avioliitto on uskonnollinen suositus • Molemmilla sukupuolilla on oikeus sukupuoliseen tyydytykseen ja impotenssi on yksi syy, jonka perusteella nainen voi hakea avioeroa. • Käytännössä miehen seksuaalisia tarpeita pidetään suurempina kuin naisen: vain miehillä on oikeus ottaa useampia puolisoita. • Vaimo ei voi kieltäytyä seksistä, eikä avioliitossa tapahtuvaa raiskausta ole kriminalisoitu missään islamin maassa. (Suomessa 1994). ”Vaimonne ovat teidän vainionne, käykää vainioillanne mielenne mukaan” (Koraani 2: 223)”. • Kotona vaimon tulee olla miehelleen haluttava; alusasut (vaatteet kotona eri kuin kadulla).

40. Kielletty ja sallittu avioliitossa • Tulee välttää peräaukkoa, koska sen kautta ei voi lisääntyä (Koraani 2: 222-223) • Kuukautisten aikana (heikkouden aikana) ei yhdyntä • Ennen uutta avioliittoa (avioeron tai miehen kuoleman jälkeen) on ’idda eli miettimis- ja odotusaika, jolloin varmistetaan, ettei nainen ole raskaana. (Hajjar 2008: 103-5.)

41. Avioliitto on uskonnollinen suositus Mut´a ja sigheh avioliitot: joskus prostituution peitteenä käytetään • Shiialaiset voivat solmia lyhytaikaisia liittoja, mut´a tai sigheh (sananmukaisesti nautinto)avioliittoja, jotka voivat kestää muutamasta tunnista 99 vuoteen. • Ne ovat kahden osapuolen keskinäisiä rekisteröityjä sopimuksia. • Avioliitto päättyy sopimuksen mukaan, mutta voidaan uudistaa rajattomasti. • Mut´a avioliitossa syntyneet lapset ovat isänsä laillisia perillisiä. • Sunnalaiset eivät hyväksy.

42. Avioliitto on uskonnollinen suositus Misyar avioliitto • sunnalaiset? • Saudi-Arabia ja Egypti • avioliitolla ei päättymisaikaa • puolisot eivät asu yhdessä, eivätkä vastaa toisistaan Ei seksiä avioliiton ulkopuolella

43. Patriarkaalisuus • Islam on uskontona patriarkaalinen kuten monet muut uskonnot (juutalaisuus, kristinusko). • Mies on perheen pää ja hänellä on velvollisuus huolehtia perheestään henkisesti ja taloudellisesti. Mies siirtää nimensä ja omaisuutensa, islamissa myös uskontonsa, poikiensa kautta tuleville sukupolville. • Vaimon ensisijainen "ura" on äitinä ja vaimona, vaikka voi avustaa miestään perheen elannon kokoamisessa käymällä työssä.

44. Patriarkaalisuus ja neitsyys • Islamissa miehillä ja naisilla on erilainen rooli. Miehille on annettu enemmän velvollisuuksia kodin ulkopuolella, kun taas naisilla on enemmän vaikutusvaltaa lapsien kasvatusten suhteen. • Musliminainen käyttää paljon enemmän aikaa lasten kanssa kuin hänen aviomiehensä, ja sitä pidetään etuoikeutena. • Naisen tehtävänä on synnyttää poikalapsia miehensä sukuun ja siksi on ollut tärkeää, että mies hallitsee naisen kehoa, jolloin hän voi olla varma isyydestään ja perimäketjun aitoudesta. • Morsiamelta on perinteisesti vaadittu neitsyyttä, joka symboloi puhtautta. Neitsyyden menetys saattaa olla este tytön avioitumisella. Monissa maissa lääkärit ompelevat immenkalvoja.

45. Sukupuoliroolit ja seksuaalisuuden alue islamissa • Islamin maissa seksuaalisuuden käsite on laaja; seksuaalisuudeksi voidaan tulkita kaikki toisilleen vieraiden naisten ja miesten kontaktit, jopa pelkkä kättely tai katsekontakti, joskus jopa naisen ääni tai tuoksu. • Ilmapiiri naisten ja miesten välillä on joskus hyvin erotisoitunut ja seurauksena voi olla seksuaalista häirintää vaikkapa ruuhkissa.

46. Alastomuus on muslimille vierasta, huolimatta hammam- eli kylpyläkulttuurista • Koraani kehottaa naisia ja miehiä pukeutumaan säädyllisesti => eri tulkintoja. Vaatteet ovat väljiä ja kätkevät vartalon muodot. • Naisten tulee peittää koko keho, myös käsivarret ja sääret. • Miehillä peitossa on vähintään polvien ja navan välinen alue. Islaminuskoinen mies ei yleensä esiinny shortseissa tai hihattomassa paidassa julkisella paikalla. • Häveliäisyys omasta kehosta saattaa kohdistua myös omaan sukupuoleen, eikä toisten nähden esiinnytä vähäpukeisena, riisuuduta tai peseydytä kokonaan. • Lapsia ei myöskään imetetä julkisesti, vaikka Koraani kehottaa imettämään lasta mieluiten kahden vuoden ajan (2: 233).

47. ”Sano myös uskoville naisille, että ... heidän tulee heittää huntunsa povensa päällä eikä näyttää suloaan muille kuin miehilleen tai isilleen..." (Koraani 24:31). Uskovainen musliminainen käyttää usein huivia ja/tai pitkää pukua ja joskus huntua. Pään, kaulan, käsivarsien jne. kehon peittäminen perustuu suojelun ja siveyden ajatukseen (Kor. 24:30-31, 33:59). Vaatetus

48. Vaatetus • Lännessä islamilaisesta huivista on tullut oman uskonnon ja kulttuurin tunnus, joka vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiä. • Esimerkiksi Somaliassa hunnun käyttö on ilmaissut perinteisesti naisen yhteiskunnallista asemaa: vain köyhät työläis- ja maalaisnaiset ovat esiintyneet julkisesti ilman huntua. Keski- ja yläluokkaan kuuluvan naisen arvolle ei ole sopinut liikkua ulkona ilman suojaavaa ja aseman osoittavaa huntua. • Siveellinen ja peittävä pukeutumistapa koskee vain julkisia paikkoja. Musliminainen saattaa näyttää oman sosiaaliluokan naisten juhlissa tai kotioloissa aivan erilaiselta hulmuavine kiharoineen tyköistuvassa juhlapuvussaan tai kotimekossaan.

49. Puhtaus on osa uskontoa • Kehosta huolehtimiseen kuuluu hygienia, jota koskevat puhtaussäännöt perustuvat sekä Koraaniin että haditheihin. • Niiden mukaan likaisia ovat ruumiin eritteet, kuten oksennus, veri (etenkin kuukautisveri), siemenneste, virtsa, ulosteet, koirat ja siat.

50. Puhtaus on osa uskontoa • Pieni pesu (wudu) kehon näkyvät osat: kädet ja kasvot pestään mm. ennen rukousta. • Suuri pesu (ghusl) pestään myös hiukset: kuukautisten päätyttyä sekä yhdynnän ja siemensyöksyn jälkeen. • Sen vuoksi märkiin hiuksiin liittyy islamilaisessa kulttuurissa voimakas eroottinen lataus (mahdollisesti pesty juuri yhdynnän jälkeen). • Kaikki sukupuolisuuteen ja lisääntymiseen liittyvä on epäpuhdasta ja vaatii suuren pesun.