Hankintalaki - haaste maankäytöstä sopimiselle

1. Hankintalaki - haaste maankäytöstä sopimiselle Tutkija Esa Hakkola, Helsingin yliopisto POWER 07 Oikeustieteellinen tiedekunta

2. Lähtökohtia • Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan osuus käsitteli maankäyttösopimusta oikeudellisena instrumenttina osana hankkeen toteuttamista ja suunnittelua • Teemoja: • Kaavasta sopiminen • Mistä asioista voidaan sopia ja mistä ei? • Hankintalainsäädännön suhde hankkeesta sopimiseen • Tulosten julkistaminen: artikkeleita sekä osuudet yhteisjulkaisussa • Esityksessä tarkastellaan hankintalainsäädännön suhdetta maankäyttösopimuksiin ja sen herättämiä laajempia kysymyksiä

3. Hankintalainsäädäntöön liittyvä problematiikka pähkinänkuoressa • Ongelmana maanomistajan tekemät luontaissuoritukset, joista sovitaan maankäyttösopimuksella • Maanomistaja esim. sitoutuu rakentamaan päiväkodin tai kevyen liikenteen väylän omalla kustannuksellaan ja luovuttamaan sen kunnan omistukseen • Onko kyseessä sellainen kunnan hankintayksikkönä tekemä hankinta, joka tulisi kilpailuttaa?

4. Hankintalaki rakennusurakoissa • Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.6.2007 • Kynnysarvot rakennusurakoissa • Kansallinen kynnysarvo 100.000 euroa • EU-kynnysarvo 5.278.000 • Soveltamisalat: • Urakan arvo alle 100.000: hankintalaki ei sovellu lainkaan • Urakan arvo yli 100.000, mutta alle 5.278.000: hankintalain III-osan kansalliset säännökset soveltuvat, ei kuitenkaan hankintadirektiivit • Urakan arvo yli 5.278.000: hankintalain II-osa ja hankintadirektiivit soveltuvat

5. Hankintalain soveltumisen seuraukset • Jos järjestely katsotaan hankinnaksi, tulee se kilpailuttaa • Kilpailuttamismenettelyjä tilanteesta riippuen erilaisia • Esim. avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely, suunnittelukilpailu • Jos kilpailuttamisvelvollisuus on käsillä, tulee ratkaista sovellettava kilpailuttamismenettely • Kilpailuttamisen seurauksia ei käsitellä tässä esityksessä

6. Oikeuskäytäntöä: La Scala –tapaus Italiasta • Ratkaisu C-399/98, annettu 12.7.2001 • Italian kaavoituslainsäädännön mukaan maanomistajalla oli velvollisuus suorittaa yhdyskuntateknistä maksua rakennusluvan edellytyksenä • Maksu määräytyi yhdyskuntarakentamisen kustannusten mukaisesti • Maksun vaihtoehtona oli, että maanomistaja itse suoritti osan töistä • Töiden suorittaminen vähensi suoraan maanomistajan maksuvelvollisuutta

7. La Scala -tapauksen tosiseikat (jatkuu) • Tapauksessa oli kysymys La Scala -teatterin alueen laajasta kehittämisprojektista • Rakennuttaja sitoutui yhdyskuntateknisenä maksun korvauksena rakentamaan alueelle teatterin ja pysäköintialueen • Rakennusurakka vähensi suoraan rakennuttajan maksettavaksi tullutta yhdyskuntamaksua • Urakan arvo ylitti EU-kynnysarvon  kuului hankintadirektiivin soveltamisalaan

8. La Scala -tapauksen tosiseikat (jatkuu) • Kiistatonta oli, että menettely oli kaikin puolin Italian yhdyskuntasuunnittelua ja kaavoitusta koskevan lainsäädännön mukainen • Yhteisöjen tuomioistuimen tarkasteltavaksi tuli ennakkoratkaisupyynnön perusteella kysymys siitä, oliko menettely hankintadirektiivin mukainen • Valittajana joukko arkkitehtejä sekä arkkitehtejä edustanut liitto

9. Tuomioistuimen ratkaisu • Merkityksetöntä oli, että Italian lainsäädännön mukaan julkisella taholla ei ollut mahdollisuutta valita sopimuskumppaniaan • Järjestely täytti kokonaisuutena arvioiden hankintadirektiivin sopimusedellytyksen • Hankintalainsäädännön soveltamisen edellytyksenä järjestelyn luonne hankintasopimuksena • Järjestely katsottiin tavallaan kuittaukseksi • Suorittamalla yhdyskuntatöitä maanomistaja vähensi suoraan maksuvelvollisuuttaan • Täytti näin vastikkeellisuusedellytyksen  vain vastikkeellinen järjestely voi olla julkinen hankinta

10. Ratkaisun arviointia • Ratkaisu vie hyvin pitkälle hankintadirektiivin tavoitteellisen tulkinnan • Oikeuskirjallisuudessa ratkaisua kritisoitu • Onko tavoitteellinen tulkinta viety liiankin pitkälle? • Ratkaisun osoittama oikeussääntö kuitenkin kiistaton • Hankintadirektiivi voi tulla sovellettavaksi maanomistajan ja kunnan välisiin sopimusjärjestelyihin riippumatta kansallisesta kaavoituslainsäädännöstä • Jatkossa myös pätemättömyysseuraus • Uusi EU-direktiivi hyväksytty 15.11.2007 • Entistä vakavampi uhka hankkeille?

11. Arvio La Scala -ratkaisun merkityksestä Suomen MRL:n näkökulmasta • Italian ja Suomen järjestelmät varsin samankaltaiset • Keskeisenä erona maankäytön korvausjärjestelmien sääntelyn tarkkuus • Italiassa korvauksen määrä johdettavissa selkeämmin suoraan laista • Italiassa nimenomaisesti säädetty mahdollisuudesta vähentää korvausta rakentamisella • Suomessa sopimusjärjestelyt perustuvat enemmän osapuolten välisiin muotoutuneisiin käytäntöihin kuin tarkkoihin normeihin • Kehittämiskorvausjärjestelmällä vain vähäinen käytännön merkitys • Lopputulos: La Scala -ratkaisun mukainen oikeusohje soveltuu myös Suomeen

12. Kaavasta sopiminen ja EU-sääntelyn tuomat velvoitteet • Hankintoja koskevat normit saattavat yllättävällä tavalla tuoda velvollisuuksia toimijoille • Kaavoitus on nimenomaisesti EU-sääntelyn ulkopuolella • Kuitenkin merkittäviä välillisiä seurauksia  hankintalainsäädäntö • ”Vieteriukkoteoria” EU-oikeudesta: • Sääntely voi ulottua yllättäviin asiakokonaisuuksiin ilman, että tätä on nimenomaisesti etukäteen ajateltu • Kirjallisuudessa keskusteltu myös hankintasääntelyn epäsuorasta kaavoitusta selkeyttävästä vaikutuksesta • Vähentää epämääräisiä sopimuksia maanomistajan ja julkisen välillä

13. Yhteenveto • La Scala -tapaus merkittävä Suomen näkökulmasta • Kilpailuttaminen voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, tavoitteellinen tulkinta viety hyvin pitkälle • Voi johtaa yllättäviin tilanteisiin hankkeiden • Muutoksenhakua koskevat rajoitukset huomioitava kuitenkin  tulossa kahden vuoden sisällä merkittäviä uudistuksia • Ei käsitelty elinkaarihankkeita • Näiden problematiikka poikkeaa perustilanteesta